Orientaatiot

Olemassa olevaa toisintavalla tasolla oppilaitoksen suhde yhteiskuntaan on erillinen ja kehittämisen näkökulma on kaventunut omaan organisaatioon. Siirryttäessä kohti tulevaisuutta ennakoivaa ja yhteiskuntaa uudistavaa orientaatiota vahvistuu oppilaitoksen vuorovaikutus ja kumppanuus yhteistyötahojen kanssa, ja se muuttuu lopulta yhteiseksi kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Näin oppilaitos uudistuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa (Sterling 2003). Orientaatioiden mukana laajenee myös näkökulma toimintaympäristöön: olemassa olevaa toisintavalla tasolla oppilaitoksen huomio keskittyy omaan organisaatioon, tulevaisuutta ennakoivalla tasolla fokus on paikallisessa ja alueellisessa toimintaympäristössä, ja yhteiskuntaa uudistavalla tasolla näkökulma avartuu vahvasti globaaliin ympäristöön.  Oppilaitoksen sisäinen muutos yhteiskunnan uudistajaksi on emergentti, oppilaitoksen toimijoista nouseva kehitysprosessi (Sterling 2003). Sen mahdollistaminen edellyttää johtajuutta, joka korostaa muun muassa yhteyksien synnyttämistä, kulttuurisen monimuotoisuuden edistämistä, vuorovaikutusta, vastuiden ja vapauksien antamista, myönteisyyden ruokkimista sekä jaettujen visioiden rakentamista (Seel 2006; Senge 1990; Salonen 2019.) Indikaattoreissa emergenssin mahdollisuudet vahvistuvat liikuttaessa tulevaisuutta ennakoivan ja yhteiskuntaa uudistavan orientaation suuntaan. Lopulta emergenssi laajenee oppilaitoksen ja kumppaneiden yhteiseksi uudistumiseksi.  Muutosta edistää myös organisaation tulevaisuusorientaatio. Koulutusorganisaation tulevaisuussuuntautuneisuutta voidaan arvioida tarkastelemalla toiminnan ja päätöksenteon perustana olevaa ajattelua: nähdäänkö tulevaisuuden rakentuvan lineaarisesti nykyisen kehityksen jatkumona (olemassa olevaa toisintava taso), hyödynnetäänkö skenaarioita todennäköisistä tulevaisuuksista (tulevaisuutta ennakoiva taso) vai laajennetaanko tarkastelua mahdollisiin vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin utooppista ajattelua hyödyntäen ja pyritään aktiivisesti vaikuttamaan toivotun tulevaisuuden syntymiseen (yhteiskuntaa uudistava taso). (Poli 2017; Pouru & Wilenius 2019.)   Oppilaitoksessa vallitseva oppimismiskäsitys on myös keskeinen muutoksen tekijä. Olemassa olevaa toisintavalla tasolla näkökulmana on yksilötason substanssitiedon ja -taitojen oppiminen. Oppiminen vahvistaa nykyistä yhteiskunnallista kehitystä. Tulevaisuutta ennakoivalla tasolla oppilaitoksessa vahvistuvat oppivan organisaation piirteet: mm. yhteisön oppiminen, käsitysten toimintatapojen kriittinen arviointi, systeeminen ajattelu ja jaettujen visioiden synnyttäminen. Yhteiskuntaa uudistavalla tasolla oppiminen laajenee verkostoihin ja oppimisesta tulee muutoksen tekemistä. (Sterling 2003; Senge 1990; Laininen 2018.)  Eri orientaatioiden mukaan toimiva koulutusorganisaatio tuottaa erilaista kehitystä ruokkivaa osaamista yhteiskuntaan. Olemassa olevaa toisintava orientaatio palvelee tehokkuuden ja tuottavuuden parantamista. Tulevaisuutta ennakoiva orientaatio vahvistaa uusien tuotanto- ja palveluratkaisujen kehittämistä. Yhteiskuntaa uudistava taso synnyttää osaamista, joka tähtää tarpeiden uudelleen määrittelyyn ja systeemitason muutokseen.

Tämän kuvan tekstivastine: Olemassa olevaa toisintavalla tasolla oppilaitoksen suhde yhteiskuntaan on erillinen ja kehittämisen näkökulma on kaventunut omaan organisaatioon. Siirryttäessä kohti tulevaisuutta ennakoivaa ja yhteiskuntaa uudistavaa orientaatiota vahvistuu oppilaitoksen vuorovaikutus ja kumppanuus yhteistyötahojen kanssa, ja se muuttuu lopulta yhteiseksi kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Näin oppilaitos uudistuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa (Sterling 2003). Orientaatioiden mukana laajenee myös näkökulma toimintaympäristöön: olemassa olevaa toisintavalla tasolla oppilaitoksen huomio keskittyy omaan organisaatioon, tulevaisuutta ennakoivalla tasolla fokus on paikallisessa ja alueellisessa toimintaympäristössä, ja yhteiskuntaa uudistavalla tasolla näkökulma avartuu vahvasti globaaliin ympäristöön. Oppilaitoksen sisäinen muutos yhteiskunnan uudistajaksi on emergentti, oppilaitoksen toimijoista nouseva kehitysprosessi (Sterling 2003). Sen mahdollistaminen edellyttää johtajuutta, joka korostaa muun muassa yhteyksien synnyttämistä, kulttuurisen monimuotoisuuden edistämistä, vuorovaikutusta, vastuiden ja vapauksien antamista, myönteisyyden ruokkimista sekä jaettujen visioiden rakentamista (Seel 2006; Senge 1990; Salonen 2019.) Indikaattoreissa emergenssin mahdollisuudet vahvistuvat liikuttaessa tulevaisuutta ennakoivan ja yhteiskuntaa uudistavan orientaation suuntaan. Lopulta emergenssi laajenee oppilaitoksen ja kumppaneiden yhteiseksi uudistumiseksi. Muutosta edistää myös organisaation tulevaisuusorientaatio. Koulutusorganisaation tulevaisuussuuntautuneisuutta voidaan arvioida tarkastelemalla toiminnan ja päätöksenteon perustana olevaa ajattelua: nähdäänkö tulevaisuuden rakentuvan lineaarisesti nykyisen kehityksen jatkumona (olemassa olevaa toisintava taso), hyödynnetäänkö skenaarioita todennäköisistä tulevaisuuksista (tulevaisuutta ennakoiva taso) vai laajennetaanko tarkastelua mahdollisiin vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin utooppista ajattelua hyödyntäen ja pyritään aktiivisesti vaikuttamaan toivotun tulevaisuuden syntymiseen (yhteiskuntaa uudistava taso). (Poli 2017; Pouru & Wilenius 2019.) Oppilaitoksessa vallitseva oppimismiskäsitys on myös keskeinen muutoksen tekijä. Olemassa olevaa toisintavalla tasolla näkökulmana on yksilötason substanssitiedon ja -taitojen oppiminen. Oppiminen vahvistaa nykyistä yhteiskunnallista kehitystä. Tulevaisuutta ennakoivalla tasolla oppilaitoksessa vahvistuvat oppivan organisaation piirteet: mm. yhteisön oppiminen, käsitysten toimintatapojen kriittinen arviointi, systeeminen ajattelu ja jaettujen visioiden synnyttäminen. Yhteiskuntaa uudistavalla tasolla oppiminen laajenee verkostoihin ja oppimisesta tulee muutoksen tekemistä. (Sterling 2003; Senge 1990; Laininen 2018.) Eri orientaatioiden mukaan toimiva koulutusorganisaatio tuottaa erilaista kehitystä ruokkivaa osaamista yhteiskuntaan. Olemassa olevaa toisintava orientaatio palvelee tehokkuuden ja tuottavuuden parantamista. Tulevaisuutta ennakoiva orientaatio vahvistaa uusien tuotanto- ja palveluratkaisujen kehittämistä. Yhteiskuntaa uudistava taso synnyttää osaamista, joka tähtää tarpeiden uudelleen määrittelyyn ja systeemitason muutokseen.