Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet
Liikunta
Esiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät. Samalla heidän kehonhallintansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaan kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa.
Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitoja eri ympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Tasapainoa harjoitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla leikitellen. Liikkumistaitoja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua ja hyppelyjä sisältävillä harjoituksilla. Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä monipuolisesti eri välineitä ja palloja. Lisäksi lapsia innostetaan harjaannuttamaan hienomotorisia taitojaan sorminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toiminta antaa kaikille lapsille mahdollisuuksia osallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lasten hyvinvointia ja toimintakykyä.
Ruokailu ja kuluttaminen
Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin lisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriin kotien asiantuntemusta hyödyntäen.
Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisen kuluttamisen merkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnat kulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.
Hyvinvointi ja terveys
Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia ja niiden syitä sekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä ja mielen hyvinvointiin. Hyvistä ihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille keskustellaan. Kaveruutta ja toisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa. Lasten kanssa havainnoidaan nukkumisen ja liikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttä päivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon. Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaan siihen liittyviä perustaitoja osana esiopetuksen arkea.
Turvallisuus
Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjen toimintaympäristöihin ja esiopetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä ja psyykkisiä vaaratilanteita. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hankkia apua sekä toimia turvallisesti tavallisimmissa arjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisen apua esiopetuksen ongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan. Opetuksessa harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tieto- ja viestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.
Kasvan ja kehityn Kannonkoskella
Liikunta
Kannonkosken esiopetuksessa liikunta ja leikki ovat arjessa vahvasti läsnä. Kaikkea oppimista tuetaan liikkumisen keinoin, koska liike ja liikkuminen ovat lapselle keskeinen oppimisen väline. Liikkumalla kehittyvät perustaitojen ohella havaintomotoriset taidot sekä suhde omaan itseen ja ympäristöön.
Lasten liikunta on leikkiä, jossa tärkeintä ovat liikunnan ilo ja riemu. Liikunnan harrastaminen lisää parhaimmillaan lasten sosiaalista vuorovaikutusta, vahvistaa itsetuntoa, antaa mahdollisuuksia kokeilla ja ylittää omia rajoja sekä opettaa toimimaan ryhmän jäsenenä. Varsinaisten ohjattujen liikuntahetkien lisäksi sisällytämme monipuolista liikkumista – esimerkiksi kiipelyä, kävelyretkiä, ulkoliikuntaa, jalkapalloa, suujumppaa tai aivojumppaa – päivittäiseen toimintaan. Liikunnassa käytössämme ovat Piispalan nuorisokeskuksen monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja lapset pääsevätkin vuosittain osallistumaan uimaopetukseen sekä luisteluun. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan myös erilaisiin liikunnallisiin tapahtumiin.
Ruokailu ja kuluttaminen
Ruokakasvatuksen välineenä käytämme esimerkiksi Sapere-menetelmää, joka korostaa myönteisyyttä, lasten osallisuutta ja kokemuksellisuutta. Aikuisten hyvä malli ruokailussa on tärkeää. Esiopetuksessa myös leivotaan yhdessä lasten kanssa.
Lapsia ohjataan kestävän tulevaisuuden rakentamiseen ja vastuun ottamiseen omien valintojen kautta. Kierrätysmateriaaleja hyödynnetään mahdollisimman esiopetuksen toiminnassa.
Hyvinvointi ja terveys
Vanhempainilloissa kannustetaan vanhempia huolehtimaan siitä, että lapsi saa riittävän levon, ravinnon, liikunnan ja hoivan jaksaakseen osallistua esiopetukseen. Esiopetuksessa säännöllinen päivärytmi ruokailuineen ja ulkoiluineen luo pohjan hyvinvoinnille. Hyvinvoinnista ja terveydestä keskustellaan arjessa lapsista nousevien kysymysten avulla. Lasten kanssa keskustellaan esimerkiksi siitä, voiko sairaana tulla esiopetukseen ja opetellaan oikeaoppista käsien pesua.
Esiopetuksessa on käytössä Lapset puheeksi - menetelmä. Yhteisen sopimuksen mukaisesti 1 -luokalla on seuraava LP -keskustelu, mutta menetelmää on mahdollista käyttää myös esiopetuksessa. Keskustelu ja mahdollinen neuvonpito on hyvä käydä erityisesti silloin, kun lapsen tilanne on jollain tavalla muuttuu (esim. avioero, vanhemman sairastuminen tai muutoin haasteellinen tilanne). Keskustelussa kartoitetaan lapsen arjessa olevai voimavaroja kotona, vapaa-ajalla ja koulussa. Tarkoituksena on löytää keinoja, jotka tukevat ja vahvistavat lapsen arjen sujumista.
Turvallisuus
Opetussuunnitelmassa on suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Kiusaamisesta ja sen seurauksista keskustellaan lasten kanssa ja siihen puututaan välittömästi. Koulun turvallisuus-, pelastus- ja kriisisuunnitelmat koskevat myös esiopetusta. Poistumisharjoitukset pidetään vähintään kerran lukuvuodessa.
Esiopetusryhmä liikkuu aktiivisesti lähiympäristössä harjoitellen samalla turvallista liikennekäyttäytymistä. Opettelemme lähiympäristön jalankulkijoita ja pyöräilijöitä koskevia liikennemerkkejä sekä turvallisia kadunylityksiä. Käytössämme on turvaliivit. Keskustelemme turvalliseen liikkumiseen liittyvistä asiosta ja pohdimme turvallista liikennekäyttäytymistä käyttäen apuna liikenneturvan materiaalia. Painotamme ainakin heijastimen, pyöräilykypärän ja turvavyön käyttöä.
Esiopetusryhmässä on käytössä THL:n Turvataitoja lapsille-materiaali.