4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena
Arvioinnin 2 tehtävää
Arviointi on kiinteä osa esiopetusta[1]. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat.
[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998); Perusopetusasetus 14 § 2 mom. (852/1998)
Keskeiset tiedonlähteet
Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä[1]. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietoja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.
[1] Valtioneuvoston asetus 5 § (422/2012)
Jatkuva havainnointi ja monipuolinen dokumentointi
Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla[1]. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea.
[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)
Rohkaiseva ja kannustava palaute
Opettaja ja lasta ohjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan[1].
[1] Peruospetusasetus 10 § 1 mom. (852/1998)
Itsearviointi
[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)
Tietojen siirtäminen
Opetushenkilöstön itsearviointi
Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansa arviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleen suuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute otetaan huomion toiminnan kehittämisessä.
Osallistumistodistus
Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus[1]. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä. Lisäksi todistukseen merkitään, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistus voi sisältää yleiskuvauksen toteutuneesta esiopetuksesta. Todistukseen ei merkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia.
[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998)
Arviointi Kannonkosken esiopetuksessa
Kannonkosken esiopetuksessa tavoitteena on noudattaa arvioinnin jatkuvaa kehää, jossa jatkuva havainnointi johtaa dokumentointiin ja päätelmiin, jotka muokkaavat jälleen toimintaa lasten kasvua, oppimista ja hyvinvointia tukevammaksi. Arvioinnin kohteena on siis lähtökohtaisesti esiopetustoiminta, jonka arviointiin osallistuvat lapset, huoltajat ja esiopetuksen henkilökunta. Arviointia toteutetaan esimerkiksi kasvattajien itsearvioinnin, vanhemmilta kerätyn palautteen, kasvatusyhteistyön ja lapsilta kerätyn/havainnoidun "palautteen" avulla. Arviointiin voidaan liittää vuosittain vaihtuvia teemoja, kuten esimerkiksi leikin arviointi, toimintaympäristöjen arviointi tai vuorovaikutuksen arviointi.
Esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien havainnot lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Näiden havaintojen pohjalta opettaja suunnittelee ja toteuttaa esiopetustoimintaa. Arvioinnin tukena voidaan käyttää erilaisia äidinkielen ja matemaattisten taitojen valmiuksia kartoittavia arviointipohjia (esim. Lukimat). Tällaisia arviointeja tehdään vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana, jotta kehityksen seuranta mahdollistuu ja toimintaa osataan muuttaa oikeaan suuntaan. Lapsi taas arvioi omaa toimintaansa omista lähtökohdistaan käsin esimerkiksi kasvattajan kanssa tehdyn itsearvioinnin avulla. Huoltajat saavat havaintoja lapsen käyttäytymisestä, työskentelystä ja oppimisen edistymisestä LEOPS -keskusteluissa sekä sähköisten tiedonsiirtovälineiden kautta. Huoltajat arvioivat esiopetuksen toimintaa kirjallisesti esiopetusvuoden keväällä. Saadun palautteen perusteella toimintaa suunnitellaan ja kehitetään.
⸮⸮Palautekysely huoltajille.docx??
Lukuvuoden päätteeksi annetaan esiopetuksen osallistumistodistus. Se on laadittu yhdessä Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven esiopetushenkilöstön kanssa. Tarpeelliset tiedot lapsen aiemmista taidoista esim. päiväkodissa siirtyvät esiopetukseen. Esiopetuksen aikaisesta työskentelystä sekä kasvun ja oppimisen etenemisestä tiedot ja taidot siirretään ensimmäiselle luokalle. Tietojen siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä. Arvioinnin tukena käytetään Eskarin arki - materiaalia.
⸮⸮OSALLISTUMISTODISTUS.docx??