1. RANSKAN VALLANKUMOUS PÄÄTTÄÄ YKSINVALTIAIDEN aikakauden

Ranskan vallankumous päättää yksinvaltiuden aikakauden (kopio)

A. Tärkeimmät asiat ( osaa ainakin nämä) 
  1. 1700 luvulla Ranskassa oli kuningas Ludvig XVI (kuudestoista), jonka vallassa oli päättää asioista.
  2. Kaikki ihmiset kuuluivat johonkin säätyyn. Sääty määritti, mitä oikeuksia ihmisellä oli.
  3. Säätyjä oli kolme. Kaksi ylintä säätyä olivat aateliset ja pappit. Heidän ei tarvinnut maksaa veroja.  
    1.  aateliset ( Hallitsijalle uskolliset alamaiset, joiden lapsista tuli myös aatelisia. He omistivat maata ja toimivat virkamiehinä)
    2. papit 
    3. tavallinen kansa 
  4. Tavallinen kansa kyllästyi siihen ettei saanut päättää asioista, mutta joutui elämään niukkaa elämää ja maksamaan verorahoja, joilla kuningas juhli ja maksoi sotakuluja. 
  5. 14.7.1789 kansa nousi kapinaan, vapautti Bastiljin linnoituksen vangit ja valitsi uudeksi kuninkaaksi Napoleonin. 
  6. Napoleon palautti maahan järjestyksen ja nosti Ranskan Euroopan vaikutusvaltaisemmaksi valtakunnaksi. 

Katso Quizlet! : https://quizlet.com/431420247/historian-taitaja-7-lk-kpl-1-flash-cards/


B. Tarkempi tiivistelmä ( jos tavoittelet arvosanaa 7-8, opettele nämä)

1700-luvun Ranskan sääty-yhteiskunnassa kuningas sai päättää maan asioista.  

Jokainen ihminen kuului vanhempiensa mukaan johonkin säätyyn. Säätyjä oli  kolmeja erityisesti yhdellä niistä ongelmia,   

  1. aateliset ja  
  2. papisto oli vapautettu veroista ja elivät usein yltäkylläistä elämää 
  3. tavallinen kansa maksoi veroja, mutta jäi ilman vaikutusvaltaa 

 

Ongelmien vuoksi käynnistyi RANSKAN VALLANKUMOUS 

  • Tavallinen kansa kyllästyi siihen että 
  •  heillä oli vain vähän valtaa päättää yhteisistä asioista 
  • Köyhät joutuivat asumaan ahtaasti ja söivät yksinkertaista ruokaa 
  • Heidän maksamillaan veroilla rahoitettiin kuninkaan ja kahden ylemmän säädyn ylellinen elämä 
  • Itsevaltainen kuningas Ludvig XVI ( kuudestoista) halusi kerätä vielä enemmän rahaa, koska sodat olivat viemässä maan vararikkoon. 
  •  Levottomuudet lisääntyivät ja kolmas sääty alkoi vaatia oikeuksia.  
  • Kolmannen säädyn iskulauseensa oli : “Vapaus, veljeys ja tasa-arvo!”  
  • Heinäkuun 14. Päivänä vuonna 1789 vallankumoukselliset valloittivat Bastiljin linnoituksen ja vapauttivat siellä olevat poliittiset vangit. Nykyisin 14.7. on Ranskan kansallispäivä. 
  • Vallankumoukselliset valitsivat uuden kuninkaan ja kuningattaren ja julistivat Ranskan tasavallaksi. Samalla säätyjen etuoikeudet lopetettiin. 

 Itsevaltiuden loppumista seurasi sekasorto 

  • Ranskaan syntyi erilaisia poliittisia puolueita, joista jokainen halusi kehittää maata toivomaansa suuntaan. 
  • Erimielisyydet johtivat väkivaltaan, syntyi sekasorto 
  • Vuosia kestävä sisällissota, jossa kymmenet tuhannet kuolivat ja Ludvig XVI ja hänen puolisonsa Marie Antoinette mestattiin giljotiinilla. 

Napoleonin valtaannousu rauhoitti maan 


Napoleon Bonaparte 
 
  • oli ansiokas kenraali, joka lupasi vakautta maan olot 
  •  haluttiin kuninkaaksi, jotta verenvuodatus loppuisi 
  •  uudisti maan verotuksen, lait ja koulutuksen ja sai talouden kuntoon 
  • Halusi Euroopan mahtavimmaksi hallitsijaksi 
  • Kokosi valtavan armeijan ja kävi voitokkaita sotia ja nosti Ranskan vaikutusvaltaisimmaksi koko Euroopassa 
  • Tästä alkaa nykydemokratia! 

Ranskan vallankumous päättää yksinvaltiuden aikakauden

A. Tärkeimmät asiat ( osaa ainakin nämä) 
  1. 1700 luvulla Ranskassa oli kuningas Ludvig XVI (kuudestoista), jonka vallassa oli päättää asioista.
  2. Kaikki ihmiset kuuluivat johonkin säätyyn. Sääty määritti, mitä oikeuksia ihmisellä oli.
  3. Säätyjä oli kolme. Kaksi ylintä säätyä olivat aateliset ja pappit. Heidän ei tarvinnut maksaa veroja.  
    1.  aateliset ( Hallitsijalle uskolliset alamaiset, joiden lapsista tuli myös aatelisia. He omistivat maata ja toimivat virkamiehinä)
    2. papit 
    3. tavallinen kansa 
  4. Tavallinen kansa kyllästyi siihen ettei saanut päättää asioista, mutta joutui elämään niukkaa elämää ja maksamaan verorahoja, joilla kuningas juhli ja maksoi sotakuluja. 
  5. 14.7.1789 kansa nousi kapinaan, vapautti Bastiljin linnoituksen vangit ja valitsi uudeksi kuninkaaksi Napoleonin. 
  6. Napoleon palautti maahan järjestyksen ja nosti Ranskan Euroopan vaikutusvaltaisemmaksi valtakunnaksi. 

Katso Quizlet! : https://quizlet.com/431420247/historian-taitaja-7-lk-kpl-1-flash-cards/


B. Tarkempi tiivistelmä ( jos tavoittelet arvosanaa 7-8, opettele nämä)

1700-luvun Ranskan sääty-yhteiskunnassa kuningas sai päättää maan asioista.  

Jokainen ihminen kuului vanhempiensa mukaan johonkin säätyyn. Säätyjä oli  kolmeja erityisesti yhdellä niistä ongelmia,   

  1. aateliset ja  
  2. papisto oli vapautettu veroista ja elivät usein yltäkylläistä elämää 
  3. tavallinen kansa maksoi veroja, mutta jäi ilman vaikutusvaltaa 

 

Ongelmien vuoksi käynnistyi RANSKAN VALLANKUMOUS 

  • Tavallinen kansa kyllästyi siihen että 
  •  heillä oli vain vähän valtaa päättää yhteisistä asioista 
  • Köyhät joutuivat asumaan ahtaasti ja söivät yksinkertaista ruokaa 
  • Heidän maksamillaan veroilla rahoitettiin kuninkaan ja kahden ylemmän säädyn ylellinen elämä 
  • Itsevaltainen kuningas Ludvig XVI ( kuudestoista) halusi kerätä vielä enemmän rahaa, koska sodat olivat viemässä maan vararikkoon. 
  •  Levottomuudet lisääntyivät ja kolmas sääty alkoi vaatia oikeuksia.  
  • Kolmannen säädyn iskulauseensa oli : “Vapaus, veljeys ja tasa-arvo!”  
  • Heinäkuun 14. Päivänä vuonna 1789 vallankumoukselliset valloittivat Bastiljin linnoituksen ja vapauttivat siellä olevat poliittiset vangit. Nykyisin 14.7. on Ranskan kansallispäivä. 
  • Vallankumoukselliset valitsivat uuden kuninkaan ja kuningattaren ja julistivat Ranskan tasavallaksi. Samalla säätyjen etuoikeudet lopetettiin. 

 Itsevaltiuden loppumista seurasi sekasorto 

  • Ranskaan syntyi erilaisia poliittisia puolueita, joista jokainen halusi kehittää maata toivomaansa suuntaan. 
  • Erimielisyydet johtivat väkivaltaan, syntyi sekasorto 
  • Vuosia kestävä sisällissota, jossa kymmenet tuhannet kuolivat ja Ludvig XVI ja hänen puolisonsa Marie Antoinette mestattiin giljotiinilla. 

Napoleonin valtaannousu rauhoitti maan 


Napoleon Bonaparte 
 
  • oli ansiokas kenraali, joka lupasi vakautta maan olot 
  •  haluttiin kuninkaaksi, jotta verenvuodatus loppuisi 
  •  uudisti maan verotuksen, lait ja koulutuksen ja sai talouden kuntoon 
  • Halusi Euroopan mahtavimmaksi hallitsijaksi 
  • Kokosi valtavan armeijan ja kävi voitokkaita sotia ja nosti Ranskan vaikutusvaltaisimmaksi koko Euroopassa 
  • Tästä alkaa nykydemokratia! 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä