VI ENSIMMÄiNEN MAAILMANSOTA MUUTTAA MAAILMAA
25.Kaunis aika ennen suurta sotaa
26.Kytevät erimielisyydet räjähtävät maailmansodaksi
26.Kytevät erimielisyydet räjähtävät maailmansodaksi
Keskeiset asiat:
- Balkanin niemimaa oli ollut pitkään levoton alue ja sota alkoi Sarajevon laukauksista
- Sodan osapuolet olivat kolmiliitto ja kaksiliitto (ks alla oleva teksti)
- Diplomatia eli valtioiden välisten suhteiden hoitaminen tapahtui hallitsijoiden välillä, joista tavallinen kansa ei tiennyt mitään
- Sodasta oli “ruusuinen kuva” ja sen ajateltiin loppuvan nopeasti
- Sota pitkittyi ja aiheutti suurta tuhoa, koska aseet olivat tehokkaita ja tappavia
- Sodan aikana sotilailla oli epäinhimilliset olosuhteet ja myös tavallinen kansa joutui kärsimään sodan aiheuttamista kärsimyksistä
Tarkempi tiivistelmä:
Sodan osapuolet:
- Kolmiliitto: Saksa, Itävalta-Unkari ja Italia
- Kaksiliitto: Ranska ja Venäjä
- Iso-Britannia liittyi kaksiliittoon myöhemmin
Sarajevon laukaukset johtavat suursotaan:
- Balkanin niemimaa oli ollut jo pitkään levoton alue
- Itävalta-Unkari ja Venäjä havittelivat samoja alueita Balkanin niemimaalla
- Venäjä tuki Serbiaa, Itävalta-Unkarin alueilla asui serbejä, joiden asuinalueita vaadittiin liitettäväksi Serbiaan
- Kesällä 1914 Itävalta-Unkari piti sotaharjoituksia Bosniassa
- Itävalta-Unkarin kruununperillinen seurasi harjoituksia, ja hänen saattueensa kulki Sarajevon kaupungin halki, jolloin serbialaiseen salaseuraan kuulunut Gavrilo Princip hyökkäsi ja murhasi Frans Ferdinandin
- Itävalta-Unkari vaati Serbialta lupaa osallistua murhan tutkimuksiin, mutta Serbia ei suostunut tähän, joten Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle
Sodan eteneminen:
- Venäjä asettui tukemaan Serbiaa ja julisti liikekannallepanon
- Saksa alkoi toteuttaa sotasuunnitelmiaan ja tuki Itävalta-Unkaria
- Saksa halusi valloittaa nopeasti Ranskan ja sitten hyökätä Venäjää vastaan
- Iso-Britannia liittyi taistelemaan Ranskan ja Venäjän avuksi
- Keskusvallat (Saksa ja Itävalta-Unkari) taisteli ympärysvaltoja (Ranska, Italia, Venäjä, Iso-Britannia, Serbia) vastaan
- Sota oli siis levinnyt koko Eurooppaan
Käsitys sodasta oli ruusuinen:
- Rintamalle lähdettiin “innokkaina tekemään sankaritekoja”
- Sota ei loppunutkaan nopeasti vaan pitkittyi tuhoisaksi suursodaksi
- Saksa ei saanutkaan valloitettua Ranskaa nopeasti vaan joutui jäämään paikoilleen ja kaivautumaan juoksuhautoihin
- Liikkuva hyökkäyssota oli muuttunut asemasodaksi
Sotataktiikka ja aseet:
- Sodassa käytettiin vanhanaikaista sotataktiikkaa ja uusia aseita, joilla oli tuhoisat seuraukset
- Vanhanaikainen sotataktiikka: jalkaväen tehtävänä oli murtaa vihollisen rivistöön aukko, josta ratsuväki hyökkää vihollisen kimppuun
- Uudet sota-aseet ja koneet: konekiväärit, sukellusveneet, lentokoneet ja kaasuaseet
Epäinhimilliset olosuhteet sodan aikana:
- Juoksuhaudat olivat kuraiset ja sotilaat joutuivat olemaan niissä vuosia
- Puutetta ruoasta, varusteista, vaatteista ja lääkkeistä
- Mielenterveys petti monilla sotilailla
- Kaatuneita ei ehditty haudata
- Haavoittuneet saattoivat hukkua liejuun apua odotellessa
- Sodasta päättivät hallitsijat, jotka istuivat karttojen ääressä kaukana rintamalta, eikä heillä ollut välttämättä todellista näkemystä sotilaiden kärsimyksistä
27.Vallankumouksien Venäjä irtautuu sodasta
28.Suurta sotaa on vaikea lopettaa. Suomi itsenäistyy 6.12.1917
28. Suomi itsenäistyy 6.12.1917
KESKEISET ASIAT
Venäjällä helmikuun vallankumous 1917
-> vaikutukset Suomessa:
Suomi menetti suurruhtinaan, kun Keisari syrjäytettiin vallasta
Kiisteltiin, kenelle valta kuuluu
Suomi alkoi jakautua porvareihin ja työläisiin
Venäjällä lokakuun vallankumous 1917
-> vaikutukset Suomessa:
Ylin päätösvalta Leninille
Suomi julistautuu itsenäiseksi 6.12.1917
Erimielisyydet työläisten ja porvariston välillä jatkuvat
LISÄTIETOA:
Ensimmäinen maailmansota vaikutti Suomeen elintarvikkeiden vähäisyytenä ulkomaankaupan vähenemisenä
Kurjistuvat olot aiheuttivat työläisväestössä tyytymättömyyttä ja kapinaa
Työläiset kannattivat kannattivat sosiaalidemokraatteja ja järjestäytyivät aseelliseksi punakaartiksi
Porvarit kannativat oikeistopuolueita ja järjestäytyivät aseellisiksi suojeluskunniksi
Eduskuntavaaleissa 1917 oikeistopuoleueet voittivat ja työläiset ottivat tästä pettyneenä käyttöön lakkoilun, joka pysäytti koko maan. Lakon seurauksena työläiset saivat vaatimansa 8 tunnin työpäivän.
Vallassa olevat oikeistopuolueet halusivat Suomen julistautuvan itsenäiseksi neuvottelematta työväenaatetta tukevan Venäjän kanssa.
Leninin Venäjä ja sitä myöden myös muut maat tunnustivat Suomen itsenäiseksi. Lenin tosin uskoi Suomen vielä liittyvän takaisin Venäjään Suomen työläisten valtaannousun jälkeen.
Köyhän ja kahtiajakaantuneen maan uutta itsenäisyyttä ei juurikaan juhlittu.