V VENÄJÄ JA SUOMI ETSIVÄT OMIA TEITÄÄN
21.Venäjää yritetään uudistaa ja yhtenäistää
Lyhyt tiivistelmä:
Pidempi tiivistelmä:
Venäjä oli 1800- luvun lopulla suuri mutta heikko valtio
- laajentunut nopeasti ja siitä johtuen maassa oli paljon eri
kansalaisuuksia
- tavoitteena oli ollut vaikutusvallan kasvattaminen, hyvät satamat armeijaa ja kaupankäyntiä
varten, helposti puolustettavat rajat kuten meri ja vuoristo
suurvaltaa haluttiin vahvistaa yhtenäistämällä→ yksi venäjää puhuva kansa
- uhkana rajanaapurit Saksa ja Japani
- Suomi liitetty 1800- luvun alussa osaksi Venäjää, Venäjällä asui kymmeniä eri kansoja
- tavoitteena laajentua Välimeren suuntaan → Krimin sota ja Oolannin sota Suomen rannikolla,
britit ja ranskalaiset hyökkäsivät
Venäjän hallinto oli vanhanaikainen
- hallitsijana tsaari eli keisari
- yksinvaltiaita, jotka päättivät kaikesta ilman valitusoikeutta
- nimitti korkeimmat virkamiehet
- tavallisilla ihmisillä ei juuri ollut vaikutusvaltaa
- asioihin saattoi vaikuttaa parhaiten lahjomalla virkamiehen
Venäjä teollistuu hitaasti
- 1800- luvulla vielä maaorjia
- Aleksanteri II poisti maaorjuuden 1860 – alussa
- rikkaat ja ortodoksinen kirkko olivat suurmaanomistajia
- köyhän väestön toiveista huolimatta maanjakoa ei toteutettu
- entiset maaorjat ja kaupunkien köyhä väestö elivät nälässä ja kurjuudessa
- maatalous elätti valtaosan kansasta, vaikka tuotanto oli tehotonta ja kehittymätöntä
- nationalismin tavoitteen Venäjällä: keisarikunnan alueella olevien kansojen yhdistäminen,
lakien yhdenmukaistaminen,
ortodoksisen kirkon vahvistaminen
Suomen autonominen asema vaarantuu
- Suomella oli omat lait, oma hallinto, omat kielet, rajat, rahat ja armeija
- Venäjää ja Suomea yhdisti vain maan ylin johto eli keisari
- suomalaiset uskollisia Venäjän johdolle
→ Suomi haluttiin kiinteäksi osaksi keisarikuntaa, koska haluttiin vahvistaa suurvalta asemaa
ja parantaa pääkaupunki Pietarin sotilaallista turvallisuutta
Venäläistämistoimet: Suomen posti liitettiin Venäjän postiin, suomalaisten postimerkkien käyttö
lopetettiin kokonaan
Bobrikov nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi
kouluihin venäjä pakolliseksi oppiaineeksi
valtion virkoihin enemmän venäläisiä
Suomen armeija lakkautettiin
- Bobrikov halusi parantaa venäjän kielen ja venäläisten asemaa Suomessa
- lopullisena tarkoituksena lopettaa Suomen autonomia ja liittää maa hallinnollisesti kiinteäksi osaksi Venäjää.
22.Sortokausi uhkaa Suomen autonomiaa
Lyhyt tiivistelmä:
- Ensimmäinen sortokausi alkoi helmikuun helmikuun manifestilla, jossa suomalaisten lainsäädäntövaltaa kavennettiin
- Venäjä tuli Suomen kouluihin pakolliseksi oppiaineeksi
- Suomen armeija lakkautettiin ja suomalaiset määrättiin Venäjän armeijaan
- Suomalaiset vastustivat muutoksia
- Nikolai II:n lupaamat uudistukset ja venäläistoimien lopettaminen päättivät ensimmäisen sortokauden
Pidempi tiivistelmä:
- suomalaisten oikeuksia kavennettiin siirtämällä lainsäädäntöä Venäjälle
- suomalaismiehet määrättiin Venäjän armeijaan
- venäjän kielen asemaa parannettiin
→ Suomessa alettiin puhua sorrosta
- Nikolai II antoi vuonna 1899 HELMIKUUN MANIFESTIN, jonka mukaan Suomen lakeja voitiin
säätää myös Venäjällä→ Suomella oikeus vain mielipiteeseen
→ tästä alkoi sortokaudeksi kutsuttu aika Suomen historiassa,
1899 – 1905 ensimmäinen sortokausi
Adressilla venäläistämistoimia vastaan
- muutamassa viikossa kerättiin adressiin reilut puoli miljoonaa nimeä
- suuressa adressissa keisaria pyydettiin palauttamaan Suomelle takaisin sen vanhat
oikeudet
- 500 miestä lähti viemään adressia Nikolai II: lle, joka ei ottanut sitä vastaan
Kaikki suomalaiset vastustavat sortotoimia
- myöntyvyyslinja: ihmiset, jotka ensimmäisen sortokauden aikana olivat
sitä mieltä, että Venäjän tekemiin muutoksiin pitäisi suostua→ edes osa autonomiasta säästyisi
- passiivinen vastarinta: ihmiset ,jotka olivat ensimmäisen sortokauden aikana sitä mieltä,
että Suomen lakeja tulisi noudattaa, eikä Venäjän laittomia määräyksiä. monet virkamiehet
jopa erosivat viroistaan vedoten lakiin ja heitä nimitettiin perustuslaillisiksi
- aktivistit: ihmiset, jotka ensimmäisen sortokauden aikana olivat sitä mieltä, että Suomen asioita
voitaisiin edistää vaikka väkivalloin→ Bobrikovin murha
- perustuslailliset järjestivät kutsuntalakkoja, joissa suomalaiset kieltäytyivät menemästä
Venäjän armeijaan→ asevelvollisuus peruttiin suomalaisilta, korvauksena suomalaiset joutuivat maksamaan enemmän veroja
Bobrikoville vuonna 1903 lähes rajaton valta Suomessa→ perustuslaillisia pidätettiin ja karkoitettiin
Siperiaan, sanomalehtiä lakkautettiin ja sensuuria kiristettiin , sensuuri on julkaistavan materiaalin ennakkotarkastus. Taide oli hyvä asioiden ilmaisutapa, jolla pystyttiin kiertämään sensuuria.
Venäjällä vallitsevat levottomuudet keskeyttävät sorron
- yllättävä tappio Japanille sodassa 1905
- kansalaiset vaativat olojen parantamista ja maan kehittämistä
- Pietarin verisunnuntaina keisarin joukot tukahduttivat väkivaltaisesti rauhallisen mielenosoituksen→ yleislakko koko maassa → keisarin suostuttava uudistuksiin, venäläistämistoimet peruttiin ja säädyt kutsuttiin koolle valtiopäivien uudistamiseksi
23 YLEINEN ÄÄNIOIKEUS NAISILLE JA MIEHILLE VUONNA 1906
23 YLEINEN ÄÄNIOIKEUS NAISILLE JA MIEHILLE VUONNA 1906
Lyhyt tiivistelmä:
Säätyvaltiopäivät
- 4 säätyä (aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat)
- jokaisella säädyllä yksi ääni
- naisilla ja säätyihin kuulumattomilla miehillä ei äänioikeutta
Eduskunta
- yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
- jokaisella täysi-ikäisellä suomalaisella yksi ääni
- 200 kansanedustajaa päättää asioista yhdessä
Eduskuntauudistus:
Vuoden 1906 suuri muutos, jossa Suomessa otettiin käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Eduskuntauudistuksen myötä kaikki täysi-ikäiset miehet ja naiset saivat osallistua päätöksentekoon.
Puolue:
Poliittinen yhdistys, jossa samanmieliset ihmiset pyrkivät ajamaan omia tavoitteitaan.
Vaalit:
Tapahtuma, jossa äänioikeutetut ihmiset valitsevat edustajat virkoihin.
Pidempi tiivistelmä:
- Suomessa voimassa säätyvaltiopäivät→ jokaisella säädyllä yksi ääni→ päätökseen
tarvittiin 3 säädyn tuki
- 4 säätyä; aateliset, papit, porvarit ja talonpojat
- aatelissäädyllä oli sen kokoon ( alle 1 % kansasta) nähden runsaasti vaikutusvaltaa
- kansan enemmistö ( naiset, säätyihin kuulumattomat miehet, köyhät) eivät saaneet osallistua
päätöksen tekoon
- valtiopäivät kokoontuivat 3 vuoden välein
Kumouksellinen eduskuntauudistus laajentaa äänioikeuden
- kritiikki säätyvaltiopäiviä kohtaan voimistui
- yhteiskunnalliset muutokset aiheuttivat levottomuuksia
- Venäjältä Suomeen levisi yleislakko, jota kutsuttiin suurlakoksi; joukkomielenosoitus,
autonomian ja äänioikeuden puolesta 1905→ epävakaassa tilanteessa keisari antoi Suomelle
määräyksen eduskuntauudistuksessa
1906 annettu laki ; Suomessa siirryttiin säätyvaltiopäivistä eduskuntaan
- muutos tärkeä suomalaisen kansanvallan kehityksen kannalta
- eduskuntauudistuksessa Suomeen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, yleinen → kaikki täysi-
ikäiset 24 vuotiaat, yhtäläinen jokaisella vain yksi ääni
- Suomessa naiset saivat ensimmäisenä maailmassa äänioikeuden
- uudessa eduskunnassa 200 edustajaa samassa salissa ja päättivät yhdessä asioista
Uudet puolueet valmistautuvat eduskuntavaaleihin
- suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat ensimmäiset puolueet
- puolue: ihmiset, joilla samanlaiset aatteet
- katso taulukko puolueista s. 130
- ensimmäiset eduskuntavaalit 1907
- vaalityö → kansanedustajat → harva vaalilupaus toteutui sellaisenaan (ristiriitoja)
→ kansalaiset eivät olleet tottuneet demokratiaan, päätöksen teko hidasta, keisarilla oikeus
keskeyttää eduskunnan työskentely ja määrätä uudet eduskuntavaalit, jota
keisari käytti usein
→ eduskunnan työskentely varovaista ja uudistukset etenivät hitaasti
Lue kirjasta s. 127 maalaustaiteessa
24.Toinen Sortokausi
24.Toinen Sortokausi
Lyhyt tiivistelmä:
Pidempi tiivistelmä:
- venäläistoimet aloitettiin lyhyen rauhan ajan jälkeen uudelleen keisarin toimesta
→ toinen sortokausi 1908- 1917
- tärkein venäläistämistoimi oli yhdenvertaisuuslaki
→ venäläisten virkamiesten nimittäminen suomalaisiin virkoihin
→ suomalaisten tyytymättömyys kasvoi
- keisari hajotti eduskunnan monta kertaa→ eduskunnan työ katkonaista ja todellinen
valta siirtyi virkamiehille, joista monet venäläisiä
- ensimmäinen maailman sota 1914 vaikutti suomalaisiin, vaikka suomalaiset eivät taistelleet
- linnoitustyöt tarjosivat töitä monille
- sensuuria kiristettiin, sanomalehdet tarkastettiin
- matkustamista rajoitettiin
- ilmapiiri kiristyi → suomalaisia vangittiin ja karkotettiin maasta
Jääkärit lähtivät sotilaskoulutukseen Saksaan
- joukko nuoria suomalaismiehiä piti aseellista vastarintaa ainoana tapana vastustaa Venäjää
→ muodostaa Suomen oman armeijan
→ pyysivät Ruotsilta apua sotilaskoulutukseen, Ruotsi kieltäytyi → puoluettomuuteensa vedoten
- Saksa antoi tukensa aktivisteille→ koska Saksa oli sodassa Venäjän kanssa
- aktivistien toiminta oli hyvin salaista, koska Venäjä piti sitä vallankumouksellisena toimintana
- nuoria miehiä värvättiin salaa, menivät salaisia reittejä Ruotsin kautta Saksaan
- kaikkiaan Suomesta lähti noin 2000 miestä sotilaskoulutukseen Saksaan
- noin 200 jäi kiinni ja vangittiin, vapautettiin 1917 vallan vaihtuessa Venäjällä
- sotilaskoulutuksessa olevia nuoria miehiä alettiin kutsua JÄÄKÄREIKSI
- jääkärit saivat Saksassa perusteellisen ja ankaran sotilaskoulutuksen→ muodostettiin yhtenäinen
sotilasosasto, joka taisteli Saksan riveissä Venäjää vastaan ensimmäisessä maailmansodassa