1. 
   Jo joutui armas aika
   ja suvi suloinen.
   Kauniisti joka paikkaa
   koristaa kukkanen.
   Nyt siunaustaan suopi
   taas lämpö auringon,
   se luonnon uudeks luopi,
   sen kutsuu elohon.

1.
Den blomstertid nu kommer med lust och fägring stor.

Nu nalkas ljuvlig sommar då gräs och gröda gror.

Den blida solen väcker allt det som varit dött.

Den allt med grönska täcker, och allt blir återfött.

2.
Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa.
Puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs, Jumala,
ihmeitäs julistaapi
se vuosi vuodelta.

3.
Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti.
Myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä
myös äänes kuorohon
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias hän on.


Säv. ruotsalainen kansansävelmä (?), katso lisätietoa virrestä https://fi.wikipedia.org/wiki/Suvivirsi