Jyväskylän perusopetus on onnistunut digitaalisen ekosysteemin muutoksessa ja kehittämään toimintaympäristön jossa käytettävät välineet ja työkalut vastaavat huomattavasti entistä paremmin nykyajan vaatimuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin.

Hankkeella oli viisi tavoitetta jotka olivat TVT-strategian kehittäminen, toimintakulttuurin kehittäminen, Digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen, oppilaiden ja opettajien viestintäkanavien kehittäminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamiskanavien kehittäminen.

TVT-strategian kehittämistavoitteen osalta hankkeessa ollaan onnistuttu hyvin. Jyväskylällä on nyt selkeä strategia ja askelmerkit koulujen ja varhaiskasvatuksen TVT-kehittämisen osalta. Työtä varten on perustettu Kasvun ja oppimisen TVT-ohjausryhmä, joka ohjaa työtä ja päättää linjauksista. Valmistelutyöstä vastaa Kasvun ja oppimisen TVT-tiimi, jossa on monialainen osaaminen ja pitkä kokemus. Kehittämistyö perustetaan digitaalisen ekosysteemin malliin, joka huomioi eri tilanteissa vaikuttavat tekijät.  

Toimintakulttuurin kehittäminen. Tässä tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Osaksi koulujen lukuvuosisuunnitelmaa on luotu TVT-kehittämissuunnitelma, jossa valitaan koululle koulun TVT-kehittämisen painopistealueet lähitulevaisuudelle. Jyväskylän kouluissa on otettu käyttöön uusi toimintakulttuuri, jossa rehtori ja tutoropettaja toimivat yhdessä koulun digitalisaation kehittäjinä sekä tarvittavan muutoksen johtajina ja tukijoina. Kehittämissuunnitelmaprosessin avulla opetussuunnitelman ja TVT-strategian tavoitteet ja uudet toimintatavat jalkautuvat kouluihin. Uusi toimintamalli saatiin tehokkaasti käyttöön järjestämällä jokaisella koululla aiheesta oma palaverinsa. Tutoropettajatoiminnan rooli toimintakulttuurin kehittämisessä on ollut ensiarvoisen tärkeää ja Jyväskylän panostaminen tutoropettajatoimintaan myös OPH hankerahojen loputtua mahdollistaa tämän hedelmällisen kehittämistyön jatkon.

Tästä hankkeesta kustannettiin kahden hankekoordinaattorin DigiErko koulutukset Turun yliopistoon. DigiErko koulutusten myötä saatiin Jyväskylän kasvun ja oppimisen palveluihin lisää osaamista vaativiin asiantuntijatehtäviin, mikä tulevaisuudessa lisää kehittämistyön laatua.

Digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen

Tässä tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Oppilaat ja opettajat ovat saaneet käyttöönsä uusia innovatiivisia toimintatapoja, palveluja ja laitteita, jotka helpottavat oppilaitosten arkea ja opetussuunnitelman toteuttamista sekä tukevat erilaisten oppijoiden tarpeita.

Eniten digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen on näkynyt panostuksena koulujen henkilökunnan mobiiliteknologiaan. Kaikki Jyväskylän koulujen opettajat ja ohjaajat on nyt varustettu älypuhelimella ja rajattomalla nettiliittymällä. Deko- hankkeesta käytettiin puhelinprojektiin sekä laiterahaa että henkilöstömenoja koulujen tukemiseen puhelinten käyttöönotoissa. Työpuhelinten avulla mahdollistettiin kaksivaiheisen tunnistautumisen kytkeminen päälle sekä wilmaan että o365 -pilveen, jossa mm.työntekijöiden työposti sijaitsee. Tämä lisää huomattavasti tietoturvan tasoa mm. tietojenkalasteluyrityksissä. Myös yleinen oppilaitoksen turvallisuus parantui kun jokaisella työntekijällä on mahdollisuus työviestintään reaaliajassa. Tietysti puhelimet ovat tehostaneet myös henkilökunnan viestintää ja mahdollistaneet uusia tuulia pedagogiikkaan. Puhelinten ja niiden dataliittymien arvo nähtiin heti koronapandemian ja sitä seuranneiden etä- ja hybridiopetusjaksojen aikana. Monessa tilanteessa mahdollisuus netin jakamiseen työpuhelimen koneelle mahdollisti etäopetuksen karanteenin aikaan kotoa. Puhelimet myös ovat tuoneet huomattavaa joustoa ja paikkariippumattomuutta mahdollisuutta opetusalan palaverikäytänteisiin.

Hankkeessa pilotoitiin myös uusia palveluja. Hankkeesta käytettiin rahaa sekä itse palveluihin, että opettajien sijaiskustannuksiin pilotointiin liittyvien koulutusten osalta. Its learning -ympäristön pilotoinnilla testattiin uudenlaisen oppimisympäristön soveltuvuutta Jyväskylän perusopetukseen. Kahdessa 3DBear pilotissa selvitettiin AR- työkalun yhdistämista 3D-tulostukseen aitojen kaupunkikehittämisen projektien yhteydessä. Hankkeesta kustannettiin myös laadukas 3D-tulostin, joka pilotoinnin jälkeen siirtyy palvelemaan Jyväskylän TVT-lainaamon kautta kaikkia perusopetuksen kouluja. Lisäksi hankkeessa panostettiin Turun yliopiston ViLLE-oppimisympäristön jalkauttamiseen kaikille kouluille. Erittäin positiivisten kokemusten mukaan ViLLE-ympäristö toimii erittäin hyvin arjen työkaluna opetuksessa, mutta tarjoaa myös hyviä työkaluja oppilaiden eriyttämiseen ja oppimisanalytiikan hyödyntämiseen kouluissa.

Oppilaiden ja opettajien viestintäkanavien kehittäminen. Tämä tavoite onnistui hyvin. Hankkeessa luotiin perusopetuksen osalle viestintäsuunnitelma, jossa määritellään koulujen viestinnän keinot ja välineet eri tilanteissa. Tässäkin suuressa roolissa oli työpuhelinten saaminen koulujen henkilökunnalle, joka helpotti huomattavasti kodin ja koulun välistä viestintää myös puheluiden muodossa. Kirjoitetut viestit usein mahdollistavat erilaiset väärinkäsitykset ja virhepäätelmät helpommin kuin suullinen viestintä.

Koronapandemia sai Jyväskylässäkin aikaan räjähdysmäisen kasvun teamsin ja meetin käytössä. Kaikkien oli nyt pakko ottaa välineet haltuun jotta etäopetus saatiin järjestettyä. Pandemian jälkeenkään ei entiseen ole tältä osin paluuta. Koulupuolella oli ennen harvinaista että olisi tarjottu mahdollisuutta etäosallistumiseen henkilökunnalle esim. koulutuksissa tai mahdollisuutta vanhempaintapaamisten järjestämiseen etänä. Kun työvälineet saatiin koulutettua on tämä työn monipaikkaisuuden mukanaan tuoma joustavuus otettu ilolla vastaan. Hankkeen avulla saatiin tarjottua resurssia nopealla aikataululla tähän räjähtäneeseen tarpeeseen, kun koronapandemian alussa hankekoordinaattorin työnkuvan painopistettä muutettiin väliaikaisesti niin, että etäopetuksen järjestämisen tuki sekä työvälineiden kouluttaminen kouluille oli keskiössä.

Lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen. Tämä tavoite onnistui tyydyttävästi. Koronapandemian takia kaikkia suunniteltuja pilotteja ei saatu vietyä maaliin, mutta hankkeessa päästiin kuitenkin kehittämään osallisuusmenetelmiä, joilla lapsia ja nuoria saadaan mukaan aitoihin kaupunkikehittämisen prosesseihin. Esimerkkinä 3DBear -pilotointi Keljonkankaan koulussa, jossa oppilaat pääsivät AR-ympäristössä suunnittelemaan tulevan kouluympäristönsä kalustusta. Suunnitelmista tehtiin myös pienoismallit 3D-tulostimilla.