Pääsiäinen
LUOKAT 6-8: pääsiäisen tapahtumat musiikin keinoin
HUOM! Tällä sivulla perehdytään sellaiseen musiikkiin, jossa kerrotaan pääsiäisestä Raamatun tapahtumien näkökulmasta. Materiaali ei kuitenkaan ole tunnustuksellista, joten siihen voi kyllä musaopen mielestä tutustua maailmankatsomuksesta riippumatta.
Raamatun kertomuksia ja tapahtumia on kuvattu musiikin keinoin. Tällaisia suuria, orkesterille, kuorolle ja solisteille sävellettyjä uskonnollisia teoksia kutsutaan nimellä oratorio.
Pääsiäisen ajan tapahtumia kuvaamaan on oma musiikillinen taidemuotonsa, jota kutsutaan nimellä passio.
PASSIO
MATTEUS-PASSIO
Barokin aikakauden suuren säveltäjänimen Johann Sebastian Bachin säveltämä Matteus-passio on varmasti yksi musiikin historian merkittävimpiä kirkollisia teoksia.
Bach toimi säveltämisen aikaan Leipzigin Tuomaan kirkon kanttorina ja sävelsi Matteus-passionsa oman kirkkonsa kuorolle esitettäväksi. Teoksen kantaesitys (eli ensimmäinen esitys) oli huhtikuun 15. päivä vuonna 1729.
Matteus-passiossa on useita solisteja, kuoro ja orkesteri. Tarinaa kuljetetaan eteenpäin niin sanotulla resitatiivi-laululla ("puhelaulu"). Välissä kuullaan koraaleja (moniääninen virsisävelmä), aarioita (yhden henkilön soololauluosuus) sekä duettoja (kahden henkilön lauluosuus).
Kertomus alkaa siitä, kun Jeesus ennustaa oman kuolemansa. Teos päättyy Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen ja hautaamiseen. Matteus-passion loppukuorossa lauletaan: "Rauhaan pääsit, rauhaan jää!" (Passion tekstissä ei puhuta ylösnousemuksesta.)
Matteus-passio on kestoltaan noin 3 tuntia 30 minuuttia! Kuuntele videoilta Suomen Laulun ja Suomalaisen barokkiorkesterin esittämänä kolme lyhyttä otetta Matteus-passiosta: alkukuoro-, ukkoskuoro- ja loppukuoro-osuus. Sivun alussa näit myös nuotinnoksen loppukuoro-osuudesta.
ALKUKUORO
UKKOSKUORO
LOPPUKUORO
(Lähteet: Musica 8-9, Wikipedia, matteuspassio.wordpress.com, Youtube)
Raamatun kertomuksia ja tapahtumia on kuvattu musiikin keinoin. Tällaisia suuria, orkesterille, kuorolle ja solisteille sävellettyjä uskonnollisia teoksia kutsutaan nimellä oratorio.
Pääsiäisen ajan tapahtumia kuvaamaan on oma musiikillinen taidemuotonsa, jota kutsutaan nimellä passio.
PASSIO
- kertoo pääsiäisen tapahtumista musiikin keinoin.
- on kirjoitettu ja sävelletty aina jonkun tietyn evankelistan eli Raamatun kertojan tekstin pohjalta. Siksi passioita voi olla eri nimisiä (esim. Johannes-passio, Matteus-passio).
- on suuri teos, joka on sävelletty kuorolle, orkesterille ja solisteille.
- esitetään usein hiljaisella viikolla (pääsiäisviikko), etenkin kiirastorstaina tai pitkäperjantaina.
MATTEUS-PASSIO
Barokin aikakauden suuren säveltäjänimen Johann Sebastian Bachin säveltämä Matteus-passio on varmasti yksi musiikin historian merkittävimpiä kirkollisia teoksia.
Bach toimi säveltämisen aikaan Leipzigin Tuomaan kirkon kanttorina ja sävelsi Matteus-passionsa oman kirkkonsa kuorolle esitettäväksi. Teoksen kantaesitys (eli ensimmäinen esitys) oli huhtikuun 15. päivä vuonna 1729.
Matteus-passiossa on useita solisteja, kuoro ja orkesteri. Tarinaa kuljetetaan eteenpäin niin sanotulla resitatiivi-laululla ("puhelaulu"). Välissä kuullaan koraaleja (moniääninen virsisävelmä), aarioita (yhden henkilön soololauluosuus) sekä duettoja (kahden henkilön lauluosuus).
Kertomus alkaa siitä, kun Jeesus ennustaa oman kuolemansa. Teos päättyy Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen ja hautaamiseen. Matteus-passion loppukuorossa lauletaan: "Rauhaan pääsit, rauhaan jää!" (Passion tekstissä ei puhuta ylösnousemuksesta.)
Matteus-passio on kestoltaan noin 3 tuntia 30 minuuttia! Kuuntele videoilta Suomen Laulun ja Suomalaisen barokkiorkesterin esittämänä kolme lyhyttä otetta Matteus-passiosta: alkukuoro-, ukkoskuoro- ja loppukuoro-osuus. Sivun alussa näit myös nuotinnoksen loppukuoro-osuudesta.
ALKUKUORO
UKKOSKUORO
LOPPUKUORO
(Lähteet: Musica 8-9, Wikipedia, matteuspassio.wordpress.com, Youtube)
YSILUOKAN VALINNAISRYHMÄ: pääsiäisen tapahtumat musiikin keinoin
HUOM! Tällä sivulla perehdytään musiikkiin, jossa kerrotaan pääsiäisen ajan tapahtumista Jeesuksen kärsimyshistorian näkökulmasta. Materiaali ei ole kuitenkaan luonteeltaan tunnustuksellista, joten siihen voi toki halutessaan tutustua uskonnosta tai maailmankatsomuksesta riippumatta. Aiheen uskonnollinen sävy lukijan on kuitenkin hyvä tietää.
Raamatun kertomuksia ja tapahtumia on kuvattu musiikin keinoin. Tällaisia suuria, orkesterille, kuorolle ja solisteille sävellettyjä uskonnollisia teoksia kutsutaan nimellä oratorio.
Pääsiäisen ajan tapahtumia kuvaamaan on oma musiikillinen taidemuotonsa, jota kutsutaan nimellä passio.
PASSIO
Barokin aikakauden suuren säveltäjänimen Johann Sebastian Bachin säveltämä Matteus-passio on varmasti yksi musiikin historian merkittävimpiä kirkollisia teoksia. Bach toimi säveltämisen aikaan Leipzigin Tuomaan kirkon kanttorina ja sävelsi Matteus-passionsa oman kirkkonsa kuorolle esitettäväksi. Teoksen kantaesitys (eli ensimmäinen esitys) oli huhtikuun 15. päivä vuonna 1729.
Voit käydä tutustumassa tarkemmin Johann Sebastian Bachiin klikkaamalla säveltäjän kuvaa.
MATTEUS-PASSIO
Matteus-passiossa on useita solisteja, kuoro ja orkesteri. Tarinaa kuljetetaan eteenpäin niin sanotulla resitatiivi-laululla ("puhelaulu"). Välissä kuullaan koraaleja (moniääninen virsisävelmä), aarioita (yhden henkilön soololauluosuus) sekä duettoja (kahden henkilön lauluosuus).
Kertomus alkaa siitä, kun Jeesus ennustaa oman kuolemansa. Teos päättyy Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen ja hautaamiseen. Koska passioiden alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut palmusunnuntain liturgian osana, teksti ei mainitse ylösnousemusta, vaan painopiste on Jeesuksen kärsimyksessä. Matteus-passion loppukuorossa lauletaan: "Rauhaan pääsit, rauhaan jää!". Pääset lukemaan tarkemman teosesittelyn tästä.
Matteus-passio on kestoltaan noin 3 tuntia 30 minuuttia. Jos haluat virittäytyä pääsiäisen hartaaseen tunnelmaan, löydät helposti lukuisia laadukkaita tallenteita tästä klassikosta vaikka Youtubesta. Olen kuitenkin koonnut oheen myös lyhyemmät vaihtoehdot, joiden avulla saat käsityksen teoksen luonteesta. Valitse seuraavista!
1) KUUNTELE
Musiikkiotteiden ohessa kuullaan toimittaja Eva Tigerstedtin analyysia teoksesta. Matteus-passio pähkinänkuoressa (Yle Klassikkoparatiisi)
2) KATSO JA KUUNTELE
Irma Öörnin laatima esittely Matteus-passiosta. Videolla kuullaan katkelmia alkusoitosta, resitatiivista, koraalista, alttoaariasta ja loppukuorosta, kuvitus elokuvasta Passion of Christ: Matteus-passio (Youtube)
3) KATSO JA KUUNTELE
Suomen Laulun ja Suomalaisen barokkiorkesterin esittämä Matteus-passion loppukuoro-osuus vuodelta 2017. Näet videon alla myös nuotinnoksen loppukuoro-osuudesta.
(Lähteet: Musica 8-9, Wikipedia, matteuspassio.wordpress.com, Youtube)
Raamatun kertomuksia ja tapahtumia on kuvattu musiikin keinoin. Tällaisia suuria, orkesterille, kuorolle ja solisteille sävellettyjä uskonnollisia teoksia kutsutaan nimellä oratorio.
Pääsiäisen ajan tapahtumia kuvaamaan on oma musiikillinen taidemuotonsa, jota kutsutaan nimellä passio.
PASSIO
- kertoo Kristuksen kärsimyksestä ja pääsiäisen tapahtumista musiikin keinoin.
- on kirjoitettu ja sävelletty aina jonkun tietyn evankelistan tekstin pohjalta. Tästä syystä passioita voi olla eri nimisiä (esim. Johannes-passio, Matteus-passio).
- on suuri teos, joka on sävelletty kuorolle, orkesterille ja solisteille.
- esitetään usein hiljaisella viikolla (pääsiäisviikko), etenkin kiirastorstaina tai pitkäperjantaina.
Barokin aikakauden suuren säveltäjänimen Johann Sebastian Bachin säveltämä Matteus-passio on varmasti yksi musiikin historian merkittävimpiä kirkollisia teoksia. Bach toimi säveltämisen aikaan Leipzigin Tuomaan kirkon kanttorina ja sävelsi Matteus-passionsa oman kirkkonsa kuorolle esitettäväksi. Teoksen kantaesitys (eli ensimmäinen esitys) oli huhtikuun 15. päivä vuonna 1729.
Voit käydä tutustumassa tarkemmin Johann Sebastian Bachiin klikkaamalla säveltäjän kuvaa.
MATTEUS-PASSIO
Matteus-passiossa on useita solisteja, kuoro ja orkesteri. Tarinaa kuljetetaan eteenpäin niin sanotulla resitatiivi-laululla ("puhelaulu"). Välissä kuullaan koraaleja (moniääninen virsisävelmä), aarioita (yhden henkilön soololauluosuus) sekä duettoja (kahden henkilön lauluosuus).
Kertomus alkaa siitä, kun Jeesus ennustaa oman kuolemansa. Teos päättyy Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen ja hautaamiseen. Koska passioiden alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut palmusunnuntain liturgian osana, teksti ei mainitse ylösnousemusta, vaan painopiste on Jeesuksen kärsimyksessä. Matteus-passion loppukuorossa lauletaan: "Rauhaan pääsit, rauhaan jää!". Pääset lukemaan tarkemman teosesittelyn tästä.
Matteus-passio on kestoltaan noin 3 tuntia 30 minuuttia. Jos haluat virittäytyä pääsiäisen hartaaseen tunnelmaan, löydät helposti lukuisia laadukkaita tallenteita tästä klassikosta vaikka Youtubesta. Olen kuitenkin koonnut oheen myös lyhyemmät vaihtoehdot, joiden avulla saat käsityksen teoksen luonteesta. Valitse seuraavista!
1) KUUNTELE
Musiikkiotteiden ohessa kuullaan toimittaja Eva Tigerstedtin analyysia teoksesta. Matteus-passio pähkinänkuoressa (Yle Klassikkoparatiisi)
2) KATSO JA KUUNTELE
Irma Öörnin laatima esittely Matteus-passiosta. Videolla kuullaan katkelmia alkusoitosta, resitatiivista, koraalista, alttoaariasta ja loppukuorosta, kuvitus elokuvasta Passion of Christ: Matteus-passio (Youtube)
3) KATSO JA KUUNTELE
Suomen Laulun ja Suomalaisen barokkiorkesterin esittämä Matteus-passion loppukuoro-osuus vuodelta 2017. Näet videon alla myös nuotinnoksen loppukuoro-osuudesta.
(Lähteet: Musica 8-9, Wikipedia, matteuspassio.wordpress.com, Youtube)
Kyöpelinvuorelta kajahtaa! (Musaopen niksinurkka)
Musaopen niksinurkassa vietetään pääsiäistä riitasointuisen noitamaisissa tunnelmissa "Kyöpelinvuoren takana" -laulun parissa! Käytössä ovat vanhat tutut "sekalaiset keittiösoittimet", pari uuttakin soitinta - JA kehorytmiikkaa! Laulu on videossa jaettu rakenteeltaan kolmeen osaan (käytännössä A ja C ovat keittiösoitinlooppien osalta samat, erot osien välillä ovat laulumelodiassa).
MUISTA KUUNNELLA MALTILLISELLA ÄÄNENVOIMAKKUUDELLA - varsinkin, jos kuuntelet kuulokkeilla!
Tässä soitto-ohjeita!
Videon mukana voit soittaa keittiösoittimilla. Ohessa myös pianosäestys, jossa kuulet laulun kaksi säkeistöä. Laula mukana!
Kyöpelinvuoren takana (sanat M. Pokela, ulkomuistista kirjoittanut musaope)
1.
Kyöpelinvuoren takana ne noita-akat huutaa,
kun ne oitis opettavat vanhaa varsiluutaa:
"Liirin laarin liirin luu hiiahei ja hihhahhuu!"
Hirmusliskon leukaluu kuuta vasten kuvastuu.
Lennä lennä luutaratsu, nyt on täysikuu.
Lennä lennä luutaratsu, nyt on täysikuu.
2.
Rikkeliida ja Rakkelooda kaksi vanhaa noitaa
mustaa kissaa Kiilusilmää lempeästi hoitaa.
"Liirin laarin liirin luu hiiahei ja hihhahhuu!"
Hirmusliskon leukaluu kuuta vasten kuvastuu.
Lennä lennä luutaratsu, nyt on täysikuu.
Lennä lennä luutaratsu, nyt on täysikuu.
(Kappaleen tekijätiedot löydät täältä: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=290f6b78-09a1-4e6c-ae90-ca9d0f357159&culture=fi)
MUISTA KUUNNELLA MALTILLISELLA ÄÄNENVOIMAKKUUDELLA - varsinkin, jos kuuntelet kuulokkeilla!
Tässä soitto-ohjeita!
- Intro ja outro soitetaan kehosoittimilla.
- A- ja C-osissa ovat mukana kuminauhabasso, lasikulhot, vispilä ja raastinrauta, kukkopillit, maustepurkkishakerit sekä kulhorumpu.
- B-osassa soittavat vain maustepurkkishakerit, kakkuvuokarumpu, kulhorumpu ja kananmunanleikkuri.
Videon mukana voit soittaa keittiösoittimilla. Ohessa myös pianosäestys, jossa kuulet laulun kaksi säkeistöä. Laula mukana!
Kyöpelinvuoren takana (sanat M. Pokela, ulkomuistista kirjoittanut musaope)
1.
Kyöpelinvuoren takana ne noita-akat huutaa,
kun ne oitis opettavat vanhaa varsiluutaa:
"Liirin laarin liirin luu hiiahei ja hihhahhuu!"
Hirmusliskon leukaluu kuuta vasten kuvastuu.
Lennä lennä luutaratsu, nyt on täysikuu.
Lennä lennä luutaratsu, nyt on täysikuu.
2.
Rikkeliida ja Rakkelooda kaksi vanhaa noitaa
mustaa kissaa Kiilusilmää lempeästi hoitaa.
"Liirin laarin liirin luu hiiahei ja hihhahhuu!"
Hirmusliskon leukaluu kuuta vasten kuvastuu.
Lennä lennä luutaratsu, nyt on täysikuu.
Lennä lennä luutaratsu, nyt on täysikuu.
(Kappaleen tekijätiedot löydät täältä: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=290f6b78-09a1-4e6c-ae90-ca9d0f357159&culture=fi)
Pääsiäisnoitia ja virpomisloruja
HUOM! Tällä sivulla kerrotaan myös pääsiäisen kristillisestä puolesta, mutta materiaali ei ole tunnustuksellista. Oppimateriaaliin tutustuminen soveltuu siis yleissivistävänä tietopakettina ihan kaikille oppilaille, uskonnosta tai maailmankatsomuksesta riippumatta.
Tiedätkö, mistä virpomisperinne on saanut alkunsa? Entä miten pääsiäiseen liittyy tiput ja pääsiäispuput? Miten noidat ovat tulleet osaksi pääsiäisperinnettä? Pääsiäinen on juhla, jossa yhdistyy kristillisiä ja pakanallisia perinteitä. Käy katsomassa Yle Oppiminen -sivuston kahden minuutin tietopaketti pääsiäisestä ja siihen liittyvistä perinteistä! Lue sen jälkeen lisää pääsiäisperinteistä.
"Virvon varvon!
Vitsat käyvät tulevaks vuueks, tuoreeks terveeks!
Vitsa siul, kuosti miul!"
Tällä lorulla ja pajusta tehdyllä virpovitsalla olen itse lapsena toivottanut hyvää tulevaa vuotta ja terveyttä. Lorussa mainittu "kuosti" tarkoittaa virpomisesta saatavaa palkkaa. Loruja on paljon erilaisia, eri puolelta Suomea. Ohessa vielä muutama värssy - onko joku niistä sinulle tuttu?
"Virvon varvon,
tuoreeks terveeks,
tulevaks vuueks.
Vitsa sulle, palkka mulle!"
"Miepä virvon vitsasella,
varvon koivun oksasella.
Toivon siulle terveyttä,
vitsan myötä virkeyttä."
"Virpoi varpoi vitsa uus,
niin kuin talvella kukkiva kuus.
Elämän onnea toivomme teille,
kai palkan maksatte meille!"
Virpomisessa yhdistyy kaksi perinnettä: itäinen ortodoksinen virpomisperinne ja lännestä peräisin olevat trullit. Trulli on ennen vanhaan tarkoittanut vanhaa naista - vähän niin kuin noita-akkaa - jonka on kerrottu liikkuneen pääsiäisen aikaan maalaistalojen navetoissa ja karjasuojissa tekemässä pahoja loitsujaan, että sato menisi pilalle tai eläimet huonoon kuntoon.
Pääsiäinen on ajateltu hyvän ja pahan taisteluna: virpomisloruilla on haluttu karkottaa pahoja henkiä ja toivottaa hyvää tulevalle vuodelle. 1800-luvulla lapset kiertelivät nimenomaan pääsiäislauantaina. Nykyään virpominen palmusunnuntaina liittyy pääsiäisen kristilliseen puoleen: silloin Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja hänen eteensä heitettiin palmunoksia.
Pääsiäispuput ja tiput liittyvät kevääseen ja uuden elämän syntymiseen - pääsiäinenhän on keväällä, jolloin kasvit alkavat taas vihertää ja luonto herätä eloon. Myös rairuoholla ja pajunkissoilla viitataan kevään tulemiseen. Vanhoissa pakanauskonnoissa palvottiin kevään jumalatarta Eastrea, Eostrea tai Ostaraa. Eostren uskottiin tulevan pääsiäisen aikaan maan päälle jäniksen muodossa ja munivan värillisiä munia. Englannin easter ja saksan Oster juontuvat samasta vanhasta kevään jumalan nimestä.
Sivuston loppuun on koottu tehtäviä ajanvietteeksi! Valitse ainakin kaksi tehtävää - tai ehkäpä innostut tekemään ne kaikki?
TEHTÄVIÄ
1. Mitä pääsiäiseen liittyviä sanoja löydät ruudukosta? Sanoja on piilotettu sekä vasemmalta oikealle että oikealta vasemmalle, ylhäältä alas ja alhaalta ylös! Sanoja on oikeasti 22 - montako löydät? (Kirjoita esim. paperille löytämäsi sanat.)
2. Mitä tiedät pääsiäisestä ja pääsiäisperinteistä? Käy tekemässä Yle Oppimisen testi tästä: Mitä tiedät pääsiäisestä?
3. Yhdistä tavut niin löydät pääsiäiseen liittyviä asioita. Jokaista tavua saat käyttää vain kerran! (Kirjoita esim. paperille keksimäsi sanat.)
4. Musaopen niksinurkka: opettele uusi pääsiäislaulu! Laulu kertoo pääsiäisnoidasta, joka matkustaa Kyöpelinvuorelle lentävien mopojen kokoontumisajoihin! Mukaan täytyy pakata kaikenlaista, kuten listasta käy ilmi...
a) Kuuntele laulu. Mitä asioita listasta puuttuu?
b) Soita tai laula mukana! Käytä soittamisessa Musaopen niksinurkassa tutuksi tulleita keittiösoittimia! Voit käydä vilkaisemassa vinkkejä soittamiseen tästä. Musaopen niksinurkka: sekalaisia soittimia!
(Lähteet: ortodoksi.net, Värssyjä-sivusto, Kotimaisten kielten keskus, Yle Oppiminen, ryhmarenki.fi)
Tiedätkö, mistä virpomisperinne on saanut alkunsa? Entä miten pääsiäiseen liittyy tiput ja pääsiäispuput? Miten noidat ovat tulleet osaksi pääsiäisperinnettä? Pääsiäinen on juhla, jossa yhdistyy kristillisiä ja pakanallisia perinteitä. Käy katsomassa Yle Oppiminen -sivuston kahden minuutin tietopaketti pääsiäisestä ja siihen liittyvistä perinteistä! Lue sen jälkeen lisää pääsiäisperinteistä.
"Virvon varvon!
Vitsat käyvät tulevaks vuueks, tuoreeks terveeks!
Vitsa siul, kuosti miul!"
Tällä lorulla ja pajusta tehdyllä virpovitsalla olen itse lapsena toivottanut hyvää tulevaa vuotta ja terveyttä. Lorussa mainittu "kuosti" tarkoittaa virpomisesta saatavaa palkkaa. Loruja on paljon erilaisia, eri puolelta Suomea. Ohessa vielä muutama värssy - onko joku niistä sinulle tuttu?
"Virvon varvon,
tuoreeks terveeks,
tulevaks vuueks.
Vitsa sulle, palkka mulle!"
"Miepä virvon vitsasella,
varvon koivun oksasella.
Toivon siulle terveyttä,
vitsan myötä virkeyttä."
"Virpoi varpoi vitsa uus,
niin kuin talvella kukkiva kuus.
Elämän onnea toivomme teille,
kai palkan maksatte meille!"
Virpomisessa yhdistyy kaksi perinnettä: itäinen ortodoksinen virpomisperinne ja lännestä peräisin olevat trullit. Trulli on ennen vanhaan tarkoittanut vanhaa naista - vähän niin kuin noita-akkaa - jonka on kerrottu liikkuneen pääsiäisen aikaan maalaistalojen navetoissa ja karjasuojissa tekemässä pahoja loitsujaan, että sato menisi pilalle tai eläimet huonoon kuntoon.
Pääsiäinen on ajateltu hyvän ja pahan taisteluna: virpomisloruilla on haluttu karkottaa pahoja henkiä ja toivottaa hyvää tulevalle vuodelle. 1800-luvulla lapset kiertelivät nimenomaan pääsiäislauantaina. Nykyään virpominen palmusunnuntaina liittyy pääsiäisen kristilliseen puoleen: silloin Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja hänen eteensä heitettiin palmunoksia.
Pääsiäispuput ja tiput liittyvät kevääseen ja uuden elämän syntymiseen - pääsiäinenhän on keväällä, jolloin kasvit alkavat taas vihertää ja luonto herätä eloon. Myös rairuoholla ja pajunkissoilla viitataan kevään tulemiseen. Vanhoissa pakanauskonnoissa palvottiin kevään jumalatarta Eastrea, Eostrea tai Ostaraa. Eostren uskottiin tulevan pääsiäisen aikaan maan päälle jäniksen muodossa ja munivan värillisiä munia. Englannin easter ja saksan Oster juontuvat samasta vanhasta kevään jumalan nimestä.
Sivuston loppuun on koottu tehtäviä ajanvietteeksi! Valitse ainakin kaksi tehtävää - tai ehkäpä innostut tekemään ne kaikki?
TEHTÄVIÄ
1. Mitä pääsiäiseen liittyviä sanoja löydät ruudukosta? Sanoja on piilotettu sekä vasemmalta oikealle että oikealta vasemmalle, ylhäältä alas ja alhaalta ylös! Sanoja on oikeasti 22 - montako löydät? (Kirjoita esim. paperille löytämäsi sanat.)
2. Mitä tiedät pääsiäisestä ja pääsiäisperinteistä? Käy tekemässä Yle Oppimisen testi tästä: Mitä tiedät pääsiäisestä?
3. Yhdistä tavut niin löydät pääsiäiseen liittyviä asioita. Jokaista tavua saat käyttää vain kerran! (Kirjoita esim. paperille keksimäsi sanat.)
4. Musaopen niksinurkka: opettele uusi pääsiäislaulu! Laulu kertoo pääsiäisnoidasta, joka matkustaa Kyöpelinvuorelle lentävien mopojen kokoontumisajoihin! Mukaan täytyy pakata kaikenlaista, kuten listasta käy ilmi...
a) Kuuntele laulu. Mitä asioita listasta puuttuu?
b) Soita tai laula mukana! Käytä soittamisessa Musaopen niksinurkassa tutuksi tulleita keittiösoittimia! Voit käydä vilkaisemassa vinkkejä soittamiseen tästä. Musaopen niksinurkka: sekalaisia soittimia!
(Lähteet: ortodoksi.net, Värssyjä-sivusto, Kotimaisten kielten keskus, Yle Oppiminen, ryhmarenki.fi)