Roosa Lehtonen
Vuorovaikutus opettajan työssä.
Kokonaisuutena ajatellen luennon aihetta, eli dialogisuutta ja sitä tukevaa kirjallisuutta on dialogisuus aiheena erittäin lähellä luokkahuoneessa tapahtuvaa toimintaa erityisesti opettajan ja oppilaan välillä. Opettajana minulla tulee olla keinoja, joiden kautta dialogisuutta haluan luokassani toteuttaa. Kuten Huttunen artikkelissaan kuvaa, on dialogi jatkuvaa ja kehittyvää kommunikointia, jonka tavoitteena on parempi ymmärrys maailmasta,itsestämme ja toisistamme. Laadukkaan vuorovaikutuksen takaamiseksi ryhmässä Pakarinen esittelee monia tärkeitä keinoja. Mielestäni etenkin ystävällinen ja kohtelias kommunikointi yhdessä selkeiden sääntöjen kanssa ovat ehtoja toimivan luokan rakentamisessa. OH1 harjoittelussa etenkin pienten oppilaiden kanssa nämä keinot ovat ehdottomia pakan kasassa pitämiseksi.
Tutustuttuani Eija Pakarisen tutkimusesittelyyn ja sitä tukevaan artikkeliin tein niistä muutamia poimintoja.Tutkimuksessa aivan ensimmäisenä minua ihmetytti se, että tutkimuksessa oli otettu huomioon juuri äidin koulutustaso. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi näin on. Ajatellaanko äidin vaikuttavan enemmän kuin toisen huoltajan?
Mielenkiintoista oli myöskin huomata, kuinka jakautunut tutkimukseen valittujen äitien koulutustaso oli: 37% äideistä oli vain toisen asteen koulutus ja 35% äideistä omasivat ylemmän korkeakoulututkinnon.
Tutkimuksen mukaan erityisesti tunnetuella ja ilmapiirin laadulla on merkitystä lasten aktiiviselle yrittämiselle ja tehtäviin keskittymiselle haastavissa tilanteissa. Tästä olen tulevana opettajana samaa mieltä. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa myöskin erehtyä siitä lannistumatta, kun hän tietää avun olevan saatavilla. Myöskin omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että ilmapiiri vaikuttaa todella paljon myös omalta osaltani haastaviin asioihin keskittymiseen ja yrittämiseen. Myöskin opettajan ja luokan tarjoama tunnetuki on erittäin tärkeää ja vähentää tehtävästä suoriutumiseen liittyvää paineistusta omalta osaltani.
Pakarisen tutkimuksessa tehtiin havainto, jonka mukaan opettajat näyttävät reagoivan lasten aktiiviseen tehtävien välttelyyn panostamalla myöhemmin opettaja-oppilasvuorovaikutuksen laatuun. Tämä havainto oli hieman ihmeellinen sen vuoksi, että tässäkin tilanteessa ennakoiminen olisi tärkeää. Vuorovaikutukseen panostaminen tuntuu vaikuttavan positiivisesti hyvin monenlaisiin asioihin luokan sisällä. Siksi ihmettelenkin hieman sitä, mitä myöhemmällä panostamisella tässä haetaan?
Kokonaisuutena ajatellen luennon aihetta, eli dialogisuutta ja sitä tukevaa kirjallisuutta on dialogisuus aiheena erittäin lähellä luokkahuoneessa tapahtuvaa toimintaa erityisesti opettajan ja oppilaan välillä. Opettajana minulla tulee olla keinoja, joiden kautta dialogisuutta haluan luokassani toteuttaa. Kuten Huttunen artikkelissaan kuvaa, on dialogi jatkuvaa ja kehittyvää kommunikointia, jonka tavoitteena on parempi ymmärrys maailmasta,itsestämme ja toisistamme. Laadukkaan vuorovaikutuksen takaamiseksi ryhmässä Pakarinen esittelee monia tärkeitä keinoja. Mielestäni etenkin ystävällinen ja kohtelias kommunikointi yhdessä selkeiden sääntöjen kanssa ovat ehtoja toimivan luokan rakentamisessa. OH1 harjoittelussa etenkin pienten oppilaiden kanssa nämä keinot ovat ehdottomia pakan kasassa pitämiseksi.
Tutustuttuani Eija Pakarisen tutkimusesittelyyn ja sitä tukevaan artikkeliin tein niistä muutamia poimintoja.Tutkimuksessa aivan ensimmäisenä minua ihmetytti se, että tutkimuksessa oli otettu huomioon juuri äidin koulutustaso. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi näin on. Ajatellaanko äidin vaikuttavan enemmän kuin toisen huoltajan?
Mielenkiintoista oli myöskin huomata, kuinka jakautunut tutkimukseen valittujen äitien koulutustaso oli: 37% äideistä oli vain toisen asteen koulutus ja 35% äideistä omasivat ylemmän korkeakoulututkinnon.
Tutkimuksen mukaan erityisesti tunnetuella ja ilmapiirin laadulla on merkitystä lasten aktiiviselle yrittämiselle ja tehtäviin keskittymiselle haastavissa tilanteissa. Tästä olen tulevana opettajana samaa mieltä. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa myöskin erehtyä siitä lannistumatta, kun hän tietää avun olevan saatavilla. Myöskin omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että ilmapiiri vaikuttaa todella paljon myös omalta osaltani haastaviin asioihin keskittymiseen ja yrittämiseen. Myöskin opettajan ja luokan tarjoama tunnetuki on erittäin tärkeää ja vähentää tehtävästä suoriutumiseen liittyvää paineistusta omalta osaltani.
Pakarisen tutkimuksessa tehtiin havainto, jonka mukaan opettajat näyttävät reagoivan lasten aktiiviseen tehtävien välttelyyn panostamalla myöhemmin opettaja-oppilasvuorovaikutuksen laatuun. Tämä havainto oli hieman ihmeellinen sen vuoksi, että tässäkin tilanteessa ennakoiminen olisi tärkeää. Vuorovaikutukseen panostaminen tuntuu vaikuttavan positiivisesti hyvin monenlaisiin asioihin luokan sisällä. Siksi ihmettelenkin hieman sitä, mitä myöhemmällä panostamisella tässä haetaan?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.