Suomen kielen ja kirjallisuuden osaamisen alkukartoitus ja itsearviointi 2025

Suomen kielen ja kirjallisuuden osaamisen alkukartoitus ja itsearviointi

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella on lähdetty kehittämään arviointimallia, jonka yhtenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden valmiuksia arvioida omaa työtään, asiantuntijuuttaan ja sen kehittämistarpeita mutta myös tukea arviointiosaamisensa kehittymistä tulevina opettajina. Vuorovaikutusosaamiseen liittyvissä sekä suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoissa tavoitteenamme on konkreettisesti mallintaa formatiivista, diagnosoivaa ja summatiivista arviointia oppimisprosessin ohjaamisessa. Tämä itsearviointi on toteutusesimerkki niistä kaikista. Itsearviointia tehdään opintojen alkaessa, niiden aikana ja päättyessä. Pohdi huolella osaamistasi annettujen osaamistasokuvausten avulla, valitse osaamistasi kuvaava taso kullakin osaamisalueella ja PERUSTELE valintasi.

Itsearvioinnin täyttäminen:

1. Aloita itsearvioinnin täyttäminen klikkaamalla joko nimeäsi tai ensimmäistä arviointikohdetta 1.1. ja jatka itsearvioinnin täyttämistä huolellisesti. Tallenna vastauksesi. Voit halutessasi perustella vastauksiasi.
2. Mene OmaanTilaasi, ja klikkaa vasemmasta navigointipalkista Arviointihistoria-sivua. Sivulla pitäisi näkyä tekemäsi suomen kielen ja kirjallisuuden osaamisen itsearviointi. Tulevaisuudessa kaikki Peda.netissä työkalun avulla tekemäsi arvioinnit näkyvät historiassasi, ja aina kun esimerkiksi itsearvioit omaa digiosaamistasi, tallentuu se samaan historiaan, eli voit seurata oman osaamisesi kehittymistä tätä kautta.

Ossamisen alkukartoituksen tekeminen:

1. Tämän sivun alaosasta löydät lomakkeen, jossa sinulta kysytään aluksia muutamia taustatietokysymyksiä ja tutkimuslupaa. Niiden jälkeen vastaat avoimiin kysymyksiin tehtävittäin. Vastaa kerralla kaikkiin kysmyksiin (omia vastauksia ei voi muokata myöhemmin).
2. Tallenna vastauksesi. Voit halutessasi kommentoida alkukartoitusta tai vastauksiasi tms.

Tavoitteenamme on myös diagnosoida opiskelijoiden lähtötaso opintojen eriyttämiseksi hyödyntämällä sekä itsearviointia että taitopohjaisia tehtäviä. Osaamisen alkukartoituksen tarkoituksena on ohjata opiskelijoita tarttumaan tavoitteellisemmin kehitettäviin osaamisalueisiin sekä keskittymään tulevan työnsä kannalta keskeisiin taitoihin ja tietoihin siten, että heille syntyy valmiuksia kehittää niitä opintojen ja koko työuran ajan. Tämä osaamisen itsearviointi ja osaamisen alkukartoitus ovat osa suomen kielen ja kirjallisuuden POM-opintoja ja/tai kieli- ja viestintäopintoja.

Suomen kielen ja kirjallisuuden osaamisen itsearviointi

Tavoitteet

Suomen kielen ja kirjallisuuden osaamisen arviointi

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella on lähdetty kehittämään arviointimallia, jonka yhtenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden valmiuksia arvioida omaa työtään, asiantuntijuuttaan ja sen kehittämistarpeita mutta myös tukea arviointiosaamisensa kehittymistä tulevina opettajina. Suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoissa tavoitteenamme on konkreettisesti mallintaa formatiivista, diagnosoivaa ja summatiivista arviointia oppimisprosessin ohjaamisessa. Tämä itsearviointi on toteutusesimerkki niistä kaikista. Itsearviointia tehdään opintojen alkaessa, niiden aikana ja päättyessä. Pohdi huolella osaamistasi annettujen osaamistasokuvausten avulla, valitse osaamistasi kuvaava taso kullakin osaamisalueella ja PERUSTELE valintasi.

1. Aloita itsearvioinnin täyttäminen klikkaamalla joko nimeäsi tai ensimmäistä arviointikohdetta 1.1. ja jatka itsearvioinnin täyttämistä huolellisesti. Tallenna vastauksesi. Voit halutessasi perustella vastauksiasi.
2. Mene OmaanTilaasi, ja klikkaa vasemmasta navigointipalkista Arviointihistoria-sivua. Sivulla pitäisi näkyä tekemäsi suomen kielen ja kirjallisuuden osaamisen itsearviointi. Tulevaisuudessa kaikki Peda.netissä työkalun avulla tekemäsi arvioinnit näkyvät historiassasi, ja aina kun esimerkiksi itsearvioit omaa digiosaamistasi, tallentuu se samaan historiaan, eli voit seurata oman osaamisesi kehittymistä tätä kautta.

Tavoitteenamme on myös diagnosoida opiskelijoiden lähtötaso opintojen eriyttämiseksi hyödyntämällä sekä itsearviointia että taitopohjaisia tehtäviä. Osaamisen alkukartoituksen tarkoituksena on ohjata opiskelijoita tarttumaan tavoitteellisemmin kehitettäviin osaamisalueisiin sekä keskittymään tulevan työnsä kannalta keskeisiin taitoihin ja tietoihin siten, että heille syntyy valmiuksia kehittää niitä opintojen ja koko työuran ajan. Tämä osaamisen itsearviointi ja osaamisen alkukartoitus ovat osa suomen kielen ja kirjallisuuden POM-opintoja ja/tai kieli- ja viestintäopintoja.

1. Tekstien tulkintataidot

Kyky tulkita erilaisia tekstejä

  • 1.1. Kyky tulkita erilaisia tekstejä
2. Tekstien tuottamistaidot

Kyky hallita erilaisten tekstien tuottamisprosesseja ja -välineitä yksin ja yhdessä sekä kyky tuottaa tekstilajeja erilaisiin käyttötarkoituksiin

  • 2.1. Kyky hallita erilaisten tekstien tuottamisprosesseja ja-välineitä yksin ja yhdessä
  • 2.2. Kyky tuottaa tekstilajeja erilaisiin käyttötarkoituksiin
3. Kielitaju ja kielititetoisuus

Kyky kehittää kielitietoisuutta ja tukea kielellisen identiteetin rakentumista

  • 3.1. Kyky kehittää kielitietoisuutta ja tukea kielellisen identiteetin rakentumista
4. Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka

Oppiaineen pedagogiseen kulttuuriin, ominaislaatuun ja pedagogiikkaan sekä oppilaslähtöisyyteen liittyvä osaaminen

  • 4.1. Kyky eritellä suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen pedagogista kulttuuria sekä oppiaineen pedagogiikkaan liittyviä erilaisia, esimerkiksi ideologisia ja poliittisia, sidoksia sekä pedagogisia suuntauksia (esim. kirjallisuuden opetuksen lähestymistavat, kirjoittamisen opetuksen suuntaukset, formalistinen ja funktionaalinen lähestymistapa kielen opetukseen)
  • 4.2. Tekstien tulkitsemistaitojen pedagogiikka: Kyky eritellä, arvioida ja tukea oppilaiden moninaisia tulkitsemisen taitoja monimediaisissa oppimisympäristöissä ja tukea niiden kehittymistä läpi alakoulun
  • 4.3. Tekstien tuottamisen pedagogiikka: Kyky eritellä, arvioida ja tukea tekstien tuottamistaidon (prosessi + tekstilajitietoisuus) kehittymistä monimediaisissa oppimisympäristöissä
  • 4.4. Kielitietoisuuden pedagogiikka: kyky eritellä, arvioida ja tukea kielitietoisuuden kehittymistä
  • 4.5. Monilukutaidon pedagogiikka eri oppiaineissa ja niitä yhdistävänä tekijänä: Kyky ymmärtää suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen erityisluonne sisältö- ja välineaineena sekä kyky jäsentää kielen ilmiöitä ja ohjata monilukutaidon kehittymistä eri oppiaineissa sekä monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa
  • 4.6. Oppijalähtöisyys: Kyky ymmärtää suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen ja -sisältöjen merkitys oppijan identiteetin, kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta ja kyky hyödyntää oppijoiden omia tekstimaisemia heidän toimijuutensa tukemiseksi (toimijuus = ilmenee mm. oppijoiden yksilöllisinä kokemuksina siitä, missä määrin oppimisympäristö luo mahdollisuuksia tai rajoitteita aktiiviselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä antaa oppijalle minäpystyvyyden kokemuksia; on tärkeä yhteisöllisessä tiedonrakentamisen ja merkityksellisen oppimisen elementti).
  • 4.7. Oppijalähtöisyys: Kyky ohjata oppijoita käyttämään metakognitiivisia strategioita taitojensa kehittämisessä (esim. oppimisen suunnittelua, oppimisen ja ymmärryksen kehittymisen seuraamista ja hallinnoimista, työskentelystä nauttimista)

Arviointitavat

  • Itsearviointi = Itsearviointi
  • Opettajan arviointi = Opettajan arviointi

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdä arviointikortteja.

Suomen kielen ja kirjallisuuden osaamisen alkukartoitus (lv 2023 - 2024)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella on lähdetty kehittämään arviointimallia, jonka yhtenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden valmiuksia arvioida omaa työtään, asiantuntijuuttaan ja sen kehittämistarpeita mutta myös tukea arviointiosaamisensa kehittymistä tulevina opettajina. Suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoissa tavoitteenamme on diagnosoida opiskelijoiden lähtötaso opintojen eriyttämiseksi hyödyntämällä sekä itsearviointia että taitopohjaisia tehtäviä. Tämän osaamisen alkukartoituksen tarkoituksena on ohjata opiskelijoita tarttumaan tavoitteellisemmin kehitettäviin osaamisalueisiin sekä keskittymään tulevan työnsä kannalta keskeisiin taitoihin ja tietoihin siten, että heille syntyy valmiuksia kehittää niitä opintojen ja koko työuran ajan. Tämä alkukartoitus ja osaamisen itsearviointi ovat osa suomen kielen ja kirjallisuuden POM-opintoja ja/tai kieli- ja viestintäopintoja.

TaustatiedotSukupuoli




Syntymävuosi

Äidinkielen arvosana lukion päättötodistuksessa







Mikäli et ole käynyt lukiota, kirjoita tähän muun keskiasteen tutkintosi päättötodistuksen äidinkielen arvosana

Ylioppilaskokeen arvosana äidinkielessä ja kirjallisuudessa









Yliopisto-opintojen aloitusvuosi
Pääaine


Suomen kielen ja kirjallisuuden osaamisen alkukartoitus
Tehtävä 1.

a) Miksi seuraavat ilmaukset ovat monitulkintaisia tai virheellisiä? Millä kielen käsitteillä selittäisit niitä?

Kentällä pelaa Patrik Laine, joka on juuri jäädytetty.

Tarinassa oli näkki laiturin alla, jota kaikki lapset pelkäsivät.

Arkkitehdille sattui vahinko: oli käytävä vessassa.

Naamiaisissa haarniskapukuinen mies oli koko ajan pelti kiinni.

Lentokoneen laskeutuessa, matkustajat ryntäsivät ulos.

Useimmat tulevat raskaaksi synnyttäen lapsen.


b) Mitä ja miksi tiedät virkkeen perusteella?
Älkköinen hörmöskörkkeli lempautteli piirpäisessä lasmottimessa.


Tehtävä 2.

Mitä novelli kertoo tytöstä? Mitkä seikat voivat tehdä tekstistä vaikean tulkita?

Karhunkallopetäjä

Ei taas, äiti sanoi ja tarttui Riinaa ranteesta. Äiti kolisteli lääkekaapille ja haki voidetta, joka haisi pahalta ja kirvisteli naarmuissa, jotka kiersivät Riinan kyynärvartta. Ilma pihisi äidistä ja hän alkoi keittää jotakin, jossa oli harmaita perunoita ja harmaata lihaa. Riina istui hiljaa. Äiti puhui kolistelemalla pannuja ja raapimalla paistilastaa pitkin korvia. Kun päivällinen oli valmis, äiti lastasi lautasellisen, josta tippui ruoanrippeitä lattialle ja pöydälle. Syö. Olet laihtunut. Riina teurasti makkarat haarukalla, mutta ei saanut mitään suuhun asti. Äiti muutti väriä purppuranpunaiseen. Riina nousi pöydästä. Sanoi, että käy vessassa, mutta ottikin kengät mukaan eteisestä ja törmäsi käytävään. Hän puikkelehti kerrostalon varjosta varjoon, punaisista tiilistä tehtyjen entisten tehdasrakennusten välissä, kunnes pääsi siihen, missä lähiö loppui ja metsä alkoi.

1 Metsän ääni on moottoritien kohinaa.
Havunneulaset joustivat Riinan kengän alla. Puut haisivat keltaiselta. Riina poikkesi polulta ja keltainen tummeni sieraimissa. Pian se tuli vastaan: ruostuva liesi, joka makasi kyljellään. Kun sen kahdesta pohjan kulmasta veti suoran linjan, löysi suuren männyn, joka tiheässä metsässä nousi eteen yllättäen. Riina tarttui alimpaan oksaan. Seuraavalle hän ylsi nykyään helpommin. Sitten mänty halkesi kahteen. Riina veti itsensä ylös ja istui paksulle haaralle, joka kasvoi melkein vaakasuoraan. Hän kaapi haarakohtaan pudonneet lehdet syrjään.

2 Haarassa luunkeltainen karhunkallo hukkuu hitaasti puuhun.
Karhu tavoitteli otavaa kulmahampaillaan, mutta petäjä nieli sitä niin, että vain peukalonmitta kuononpäätä pilkotti näkyviin. Riina laittoi mahalleen, työnsi sormet ankankuonona hampaitten väliin. Hampaat olivat neulanterät iholla, mutta Riina työnsi syvemmälle, karhun kidasta petäjän sisään. Hän haparoi silmät sormenpäissä, kunnes tunsi sen. Hän kalasti sen etusormen ja keskisormen väliin, veti kättään hitaasti ulos varoen pudottamasta sitä. Se oli käsissä kuumanliukas ja veti vastaan. Sitten se irtosi ja Riina veti kätensä ulos.

3 Löysä kondomi kiiltelee hailakanpunaisena sormien välissä.

Vastaus tehtävään 2: Mitä novelli kertoo tytöstä? Mitkä seikat voivat tehdä tekstistä vaikean tulkita?


Tehtävä 3.

Kirjoita Wilma-viesti 1A-luokkasi lasten vanhemmille. Olet jakanut kollegoittesi kanssa 1. luokan oppilaat lukutaidon mukaisiin ryhmiin (3 ryhmää). Osa vanhemmista kyseenalaistaa jaon. Nämä vanhemmat ovat laittaneet kiivaita Wilma-viestejä sinulle ja muille 1. luokkien opettajille sekä vedonneet rehtoriin. Tehtäväsi on viestissäsi perustella lukutaidon tasojen mukaista jakoa Karvin (Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen) julkaisun avulla. Tiivistä julkaisusta näkökulmia perusteluiksi (tarvittava katkelma linkistä https://peda.net/id/4aab6920f2b, avaa linkki uuteen välilehteen hiiren oikeanpuoleisella painikkeella).

Vastaus tehtävään 3: Wilma-viesti 1A-luokkasi lasten vanhemmille


Tehtävä 4.
a) Lue uutinen "30-vuotias yhdysvaltalaislaulaja menehtyi..." linkistä https://peda.net/id/476a6d56f2b (avaa linkki uuteen välilehteen hiiren oikeanpuoleisella painikkeella ja lue koko tiedosto, 6 s.). Lue uutista koskevat väittämät ja klikkaa "oikein", jos väittämä on uutisen perusteella totta, ja "väärin", jos se ei ole totta.

Uutinen ei täytä perinteisiä asiajournalismin uutiskriteereitä.


Uutinen sisältää paljon olennaista informaatiota onnettomuustilanteesta.


Uutista ei voi pitää täysin luotettavana, vaikka lähteeksi mainitaan Associated Press.


Uutinen noudattaa tekstilajille tyypillistä etenemistä (keskeisestä ja tärkeänä pidetystä yksityiskohtiin ja taustoihin).


Uutista voi pitää täysin luotettavana, koska siinä kerrotaan julkaisupaikka, julkaisuaika, lähde ja toimittaja.


Instagram-lainauksen adjektiivit ovat tunteisiin vetoavia ilmauksia.


Tieto bensan loppumisesta on olennainen uutisen ymmärtämisen kannalta. 


Otsikko antaa harhaanjohtavan kuvan jutun sisällöstä.


Uutista ei voitaisi julkaista Helsingin Sanomissa.


Uutinen vastaa kaikkiin keskeisiin uutiskysymyksiin (tunnetaan nimellä 5M + 1K).


Kuolleen laulajan Twitter-sitaatti on sisällytetty uutiseen, koska se selittää onnettomuutta. 


Uutisen eri osat synnyttävät hajanaisen tekstikokonaisuuden.


Uutinen on luotettava, koska se sisältää myös kuva-aineistoa. 


Uutinen koostuu lähes yksinomaan päälauseista.



b) Miksi uutisen tulkinnassa tarvitaan kriittistä lukutaitoa? Perustele vastauksesi mahdollisimman monipuolisesti.

Vastaus tehtävään 4b.


Tehtävä 5.

a) Laadi oppilaalle ohje, jossa oppilaan tulee lisätä itse ottamansa kuva luokan Peda.net-sivuille. Voit hyödyntää Peda.netin työvälineohjeita, jotka löytyvät Peda.netin pääsivuilta.
Huomioi ohjeen laadinnassa seuraavat tekijät:

- Oppilaasi ovat kolmasluokkalaisia.
- Oppilaasi ovat harjoitelleet Peda.netin käyttöä opettajan johdolla kouluissa.
- Oppilaan tehtävänä on liittää kotona Peda.netiin luokan sivulla olevaan ryhmäpalautuskansioon kuva itselleen tärkeästä paikasta kotona. Opettajana tiedät, että jokainen oppilaasi voi ottaa kuvan omalla kännykällään.

Vastaus tehtävään 5a.


b) Tarkastele laatimaasi ohjetta ja perustele tekemäsi valinnat (tekstilajipiirteet, vastaanottajan huomiointi).

Vastaus tehtävään 5b.


Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen