Monilukutaitovierailujen purku - kirjoita kokemuksesi tänne ja käy lukemassa toisten kokemuksia!

Tekijä: Eija Aalto
(Muokattu: )
Huolehdi, että olet lukenut muiden kokemukset ennen purkukertaa 20.11. Purkukerrassa jatkamme kehittelyä eteenpäin.
  • Mitä tekstejä luokassa on?
  • Miten teksti ymmärretään?
  • Mitä teksteillä tehdään? (Mihin ja miten niitä käytetään?) Millaisia tekstien tulkinnan ja tuottamisen taitoja ryhmässä harjoitellaan? Miten tekstejä tässä harjoittelussa hyödynnetään?
  • Millaisia analyysi- ja tulkintaitoja harjoitellaan ja miten?
  • Millaisia tuottamisen taitoja harjoitellaan – mitä tuotetaan, mihin tarkoitukseen ja millä välineillä?
  • Millaista kriittisen tulkinnan ja tuottamisen harjoittelua luokassa on? Miten oppijoita osallistetaan omaan oppimiseensa: mahdollisuudet osallisuuteen ja toimijuuteen? Millaisissa oppimisen ympäristöissä toimitaan? Miten laaja-alaisia ne ovat? Jos tekstikäytänteiden dokumentointi tunneilta onnistuu, voit tallentaa kuvia havaintojesi oheen.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Sara Ruokola

Monilukutaitovierailujen purku - kirjoita kokemuksesi tänne ja käy lukemassa toisten kokemuksia!

Monilukutaitovierailu Schildtin lukiossa

Saara Knuutila
Sara Ruokola
Emilia Nivukoski

Kävimme tiistaina 14.11. seuraamassa yhtä yhteiskuntaopin kaksoistuntia Schildtin lukiossa Viitaniemen toimipisteellä. Seuraamamme tunnin aiheena oli talouskasvu, ja se kuului taloustiedon kurssiin. Tunnin opettaja oli itsekin hyvin kiinnostunut monilukutaidon käsitteestä ja halusi myös kehittää omaa ammattitaitoaan sen suhteen, sillä hän oli pian osallistumassa jonkinlaiseen monilukutaitokoulutukseen. Tämän tiedostaen teimmekin paljon monilukutaitoon liittyviä havaintoja.

Oppiaineen luonteen mukaisesti tunnin tekstimaailma koostui pitkälti erilaisista diagrammeista, videoista sekä opettajan kokoamista dioista. Tekstikäsitys oli siis hyvin moninainen. Erilaisilla teksteillä näytti kuitenkin olevan toisistaan poikkeavia tehtäviä, ja niitä käsiteltiin keskenään eri tavoin. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että diagrammeilla havainnollistettiin ja ohjattiin itse keksimään ratkaisuja ja kirjoitetulla tekstillä puolestaan tuotiin oppilaille valmiimpia vastauksia.

Tunnin alussa katsoimme asuntovelkoja käsittelevän pätkän edellisen päivän talousuutisista. Videon jälkeen opettaja kysyi oppilailta mielipidettä siitä, oliko kyseessä heidän mielestään hyvä vai huono uutinen. Tätä kautta hän pääsi tunnin aiheeseen eli talouskasvuun. Jos talousuutisen katselemista ja siihen liittyviä kysymyksiä pohditaan monilukutaidon näkökulmasta, korostui siinä oppilaiden ymmärtämis- ja tulkintataitojen harjoittelu. Myös oppilaiden omaa osallistamista tapahtui, sillä opettaja kehotti heitä seuraamaan aktiivisesti uutisia ajan tasalla pysymisen vuoksi. Videoihin liittyvää kriittisyyttä ja tulkintataitoja harjoiteltiin myös, kun opettaja palasi heidän edellisellä tunnilla katsomaansa poliittiseen satiiriin, joka käsitteli EU:n ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Kysymyksillä esimerkiksi siitä, onko vakavista asioista sopivaa vitsailla, oli tarkoitus saada oppilaat pohtimaan omaa suhtautumistaan. Oppilaita kannustettiin muutenkin pitkin tuntia kriittisyyteen esimerkiksi bruttokansantuotteen tarkastelussa hyvinvoinnin mittarina.

Oppilaille siis annettiin paljon mahdollisuuksia pureksia asiaa itse ja kritisoida käsiteltyjä asioita. Monissa asioissa opettaja auttoi oppilaita eteenpäin ja tuki heidän oivaltamistaan. Opettaja saattoi esimerkiksi avata esiteltyjä diagrammeja ennen kuin ohjeisti oppilaat tarkastelemaan niitä kriittisesti. Opettaja saattoi myös ilmaista jonkin asian kohdalla, että kyseessä oli tärkeä asia, joka olisi syytä kirjata ylös. Perinteisesti yhteiskuntaopin ja historian oppitunneilla on käsitelty kyseisestä aiheesta omana aikanaan ilmestyneitä pilakuvia, jotka ovat erittäin hedelmällisiä tulkittavia. Ennakkokäsityksestä poiketen tällä tunnilla ei pilakuvia ollut yhtä videolla vilahtavaa kuvaa lukuunottamatta. Tämä poikkesi ennakkokäsityksestä tunnin tekstimaailmoja kohtaan -- todennäköisesti on kuitenkin vain sattumaa, että tunnilla ei sattunut olemaan yhtäkään pilakuvan tai muun satiirisen kuvan analysointia.

Opettaja tuki analyysi- ja tulkintataitojen kehittymistä silloin, kun huomasi oppilailla olevan niissä vielä puutteita. Tukemisen lisäksi opettaja piti kuitenkin huolen, ettei ohjaillut oppilaita liikaa. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että opettaja muotoili kysymyksensä siten, ettei oppilas voinut arvata niin sanottua oikeaa vastausta, vaan sai itse muodostaa mielipiteensä. Opettaja saattoi esimerkiksi kysyä, haluaisiko joku oppilaista puolustaa tai kritisoida videota sen sijaan, että olisi suoraan pyytänyt kritiikkiä. Yhteiskuntaopin tunneilla käsiteltävät asiat ovat useimmiten sellaisia, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tunnin tekstimaailmat tukivat oppilaiden osallisuutta yhteiskuntaan: yhteiskunnalliset ilmiöt ovat mielenkiintoista pohdittavaa, eivätkä maailman kärkipoliitikotkaan aina osaa löytää ratkaisuja tunnilla käsiteltyihin asioihin.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Sivi Makkonen

Monilukutaitovierailujen purku - kirjoita kokemuksesi tänne ja käy lukemassa toisten kokemuksia!
Kävin seuraamassa matematiikan opetusta Jyväskylän Steinerkoulun ensimmäisellä luokalla. Aluksi opetusta oli hankala tarkastella monilukutaidon näkökulmasta. Tuntui siltä, että kaikkea muuta pedagogisesti mielenkiintoista löytyy, mutta mikään ei liity monilukutaitoon. Vierailun purkukerralla opetusta pystyi kuitenkin tarkastelemaan opetusta monilukutaidon näkökulmasta ja siihen liittyviä piirteitä alkoikin löytyä.

Teksikäsitys luokassa oli monipuolinen, mutta itse opetus painottui hyvin vahvasti suulliseen ilmaisuun. Vuorovaikutus oli keskeisessä osassa luokassa. Opettaja esimerkiksi puhutteli yksittäisiä lapsia ja kävi kahdenkeskisiä keskusteluja kaikkien kanssa. Oppilaille annettiin runsaasti tilaa ilmaista itseään sanallisesti ja heidän kertomuksistaan oltiin aidosti kiinnostuneita. Ilmapiiri näytti johtaneen siihen, että oppilaat olivat todella rohkeita puhumaan kaikille. Sosiaaliset kontaktit eivät ujostuttaneet ketään.

Leikillisyys, liike ja musiikki olivat suuressa osassa opetuksessa, vaikka opiskeltava asiasisältö olikin matematiikka. Opettaja lausui oppilaille sadun, mistä tehtiin vuorovaikutteinen tilanne. Kielentajua heräteltiin selkeillä lauserakenteilla, mutta satu lausuttiin silti puhekielisesti ja puhe kohdistettiin suoraan oppilaille. Opetukseen sisältyivät myös erilaiset runot ja laulut. Seitsemänvuotiaiksi oppilaiden kielellinen ilmaisu oli todella selkeää ja puhepainotteisen opetuksen voi ajatella olevan siihen yksi syy.

Pienet lapset otettiin osalliseksi tekstien laatimiseen. Laskua tarkasteltiin siitä näkökulmasta, että millä kaikilla tavoilla voi päästä tiettyyn lopputulokseen, tässä tapauksessa lukuun kahdeksan. Jokainen oppilas sai vuorollaan laatia oman laskun, joka ei ollut mitenkään ennalta määrätty. Opettaja perusti opetustaan osittain sen varaan, mitä oppilaat itse tuottavat. Jokaisen laatima teksti (lasku) otettiin vastaan positiivisesti. Laskutehtävissä oli myös kirjallista osuutta, kun oppilaiden tuli kopioida laskut vihkoonsa. Tämäkin tehtiin visuaalisia elementtejä hyödyntäen, jolloin numero 8 oli kuvion keskiössä ja kaikki eri laskut kirjoitettiin sen ympärille.

Monilukutaito näytti olevan sittenkin suuressa osassa opetusta. Tekstejä oli monenlaisia, oppilaat saivat osallistua niiden rakentamiseen ja yhden tunnin aikana kieltä käytettiin koko ajan. Luokassa ei ollut hiljaisia hetkiä.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.