Oppiva yhteisö

Normaalikoulu on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyden kokemista. Oppilaitoksen tulee toimia yhteisönä, joka haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Yhteisön kehittyminen rakentuu dialogisuuteen ja edellyttää pedagogista johtajuutta, jonka keskeisenä tehtävänä on oppimisen edellytysten turvaaminen. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Vuosittain toteutettavat opiskelijakyselyt sekä opetusharjoittelijoilta, huoltajilta ja yhteistyökumppaneilta kerätty palaute ohjaavat käytänteiden kehittymistä oppimisen edistämiseksi. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa kaikkien omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Yliopiston kouluna meillä on kiinteä ja toimiva yhteys eri ainelaitoksiin ja toteutamme opetusta yhteistyössä. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Normaalikoulu edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta. Opiskelijakunta on edustettuna koulun johtokunnassa ja voi siten osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Lukion opiskelijoita rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Lukion tutortoiminta vahvistaa ja lisää opiskelijoiden vuorovaikutusta erityisesti lukio-opintojen alussa. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Kansainväliset yhteistoimintaa edistävät oppimisympäristöt vahvistavat opiskelijoiden globaalisuuden kokemista. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista, unohtamatta tukea nuoren kehittyvää itsenäistymistä. Yhteisöllisten toimintatapojen merkitys korostuu lukio-opintojen aloitusvaiheessa.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Normaalikoulussa edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on, että lukiolainen kasvaa omasta hyvinvoinnistaan ja toimintakyvystään huolehtivaksi työkykyiseksi yksilöksi. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan sekä koulupäivisin että muuna aikana. Lukio-opintojen aikana tuetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintaa. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.