• yhteiskuntajärjestyksen oikeuttaminen, yhteiskuntasopimusteoriat
• vallan, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eri muodot
• ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio; demokratia ja yhteisöllisyys yhteiskunnallisina arvoina
• poliittiset ihanteet: liberalismi, sosialismi, anarkismi, konservatismi, nationalismi; yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat
• hyvinvoinnin ja talouden suhde; tulo-, varallisuus- ja hyvinvointierojen oikeuttaminen; hyvinvointivaltio
• ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: ympäristöongelmat, kulttuurien kohtaaminen, teknologian ja tekoälyn vaikutukset, sukupuoli ja valta, eriarvoistavien rakenteiden tunnistaminen ja kritiikki

Laaja-alainen osaaminen

Opintojaksossa korostuvat vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Yhteiskunnan toiminnan tarkastelu katsomusten, arvojen ja aatteiden näkökulmasta on tämän opintojakson keskeinen anti. Yhteiskunnallisen toiminnan ja vuorovaikutuksen taitoja harjoitellaan jatkuvasti keskustellen ja debatoiden. Myös eettisyys ja ympäristönäkökulma ovat opintojaksossa koko ajan läsnä. 

Arviointi

Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10. Arviointi on monipuolista ja siihen kuuluvat oppimisprosessin aikaisen palautteen lisäksi opitun ja osaamisen arviointi. Arvioinnin perustana käytetään erilaisia yksilön ja ryhmän suullisia ja kirjallisia tuotoksia. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota käsitteiden ja kokonaisuuksien hallintaan, tiedon soveltamiseen, analysointiin, arvioimiseen ja esittämiseen sekä tiedonhankintataitoihin ja työskentelyyn erilaisissa oppimistilanteissa. Opintojakson aikana opiskelijat tekevät kolme arvioitavaa tuotosta (esim. essee, koe, oppimispäiväkirja, podcast tai esitelmä), joista yksi tehdään päättöviikolla.