Pakolliset opinnot

Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) 2 op

Tavoitteena on, että opiskelija

muodostaa käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin
oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille väitteille perusteluja, hahmottamaan perustelujen rakennetta sekä arvioimaan niiden pätevyyttä
tuntee ja oppii erilaisten vuorovaikutteisten harjoitusten ja keskustelujen kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä
perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin
osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.

Keskeiset sisällöt

mitä filosofia on, filosofinen kysymyksenasettelu sekä ajattelu filosofian perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa
johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna
keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen
tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero
tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

Laaja-alainen osaaminen

Opintojaksossa korostuvat erityisesti hyvinvointi ja vuorovaikutusosaaminen. Filosofiaa opiskellessaan opiskelija kartuttaa vuorovaikutustaitojaan ja oppii ajattelun ja keskustelujen kautta hahmottamaan itselleen tärkeitä asioita ja tulemaan toimeen muiden kanssa. Jo antiikin Kreikassa ajateltiin, että itsensä tunteminen on hyvinvoinnin lähtökohta. Tätä perinnettä filosofian opinnoissa edistetään ja uusinnetaan.

Arviointi

Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10. Arviointi on monipuolista ja siihen kuuluvat oppimisprosessin aikaisen palautteen lisäksi opitun ja osaamisen arviointi. Arvioinnin perustana käytetään erilaisia yksilön ja ryhmän suullisia ja kirjallisia tuotoksia. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota käsitteiden ja kokonaisuuksien hallintaan, tiedon soveltamiseen, analysointiin, arvioimiseen ja esittämiseen sekä tiedonhankintataitoihin ja työskentelyyn erilaisissa oppimistilanteissa. Opintojakson aikana opiskelijat tekevät kolme arvioitavaa tuotosta (esim. essee, koe, oppimispäiväkirja, podcast tai esitelmä), joista yksi tehdään päättöviikolla.

Etiikka (FI2) 2 op

Tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin
osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta sekä hahmottaa normatiivisten ja kuvailevien väitteiden eron
osaa esittää suullisesti ja kirjallisesti johdonmukaisia eettisiä argumentteja sekä perustella moraalin velvoittavuutta
oppii jäsentämään oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisen käsitteistön avulla
osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein
osaa soveltaa etiikkaa yhteiskuntaa ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin.

Keskeiset sisällöt

moraalin luonne normijärjestelmänä; moraalin, lakien ja tapojen ero; moraalinen objektivismi, relativismi, subjektivismi
moraalia tarkasteleva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyveet, seuraukset, oikeudet ja velvollisuudet
filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta
etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat
ympäristöä ja luontoa koskevia eettisiä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet
etiikka ja yhteiskunta: ihmis- ja perusoikeudet

Laaja-alainen osaaminen

Opintojaksossa korostuvat vuorovaikutusosaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Filosofisen etiikan opinnoissa harjoitetaan vuorovaikutustaitoja jatkuvasti keskustelemalla ja argumentoimalla. Eettinen herkkyys kasvaa paitsi eettisyyttä esillä pitämällä myös erilaisiin eettisiin teorioihin sekä niiden vahvuuksiin ja heikkouksiin tutustumalla. Eettisen arvioinnin kyky on keskeinen taito kulttuurien kohtaamisessa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.