Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
Yhteiskuntafilosofia (FI3) 2 op
Tavoitteena on, että opiskelija
- perehtyy joihinkin yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
- oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vapautta, tasa-arvoa ja vallankäyttöä yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa
- pystyy arvioimaan filosofisesti yhteiskunnan rakennetta ja sen oikeutusta
- osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin
- ymmärtää oikeuksien merkityksen yhteiskunnan perustana.
Keskeiset sisällöt
- yhteiskuntajärjestyksen oikeuttaminen, yhteiskuntasopimusteoriat
- vallan, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eri muodot
- ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio; demokratia ja yhteisöllisyys yhteiskunnallisina arvoina
- poliittiset ihanteet: liberalismi, sosialismi, anarkismi, konservatismi, nationalismi; yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat
- hyvinvoinnin ja talouden suhde; tulo-, varallisuus- ja hyvinvointierojen oikeuttaminen; hyvinvointivaltio
- ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: ympäristöongelmat, kulttuurien kohtaaminen, teknologian ja tekoälyn vaikutukset, sukupuoli ja valta, eriarvoistavien rakenteiden tunnistaminen ja kritiikki
Laaja-alainen osaaminen
Opintojaksossa korostuvat vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Yhteiskunnan toiminnan tarkastelu katsomusten, arvojen ja aatteiden näkökulmasta on tämän opintojakson keskeinen anti. Yhteiskunnallisen toiminnan ja vuorovaikutuksen taitoja harjoitellaan jatkuvasti keskustellen ja debatoiden. Myös eettisyys ja ympäristönäkökulma ovat opintojaksossa koko ajan läsnä.
Arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10. Arviointi on monipuolista ja siihen kuuluvat oppimisprosessin aikaisen palautteen lisäksi opitun ja osaamisen arviointi. Arvioinnin perustana käytetään erilaisia yksilön ja ryhmän suullisia ja kirjallisia tuotoksia. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota käsitteiden ja kokonaisuuksien hallintaan, tiedon soveltamiseen, analysointiin, arvioimiseen ja esittämiseen sekä tiedonhankintataitoihin ja työskentelyyn erilaisissa oppimistilanteissa. Opintojakson aikana opiskelijat tekevät kolme arvioitavaa tuotosta (esim. essee, koe, oppimispäiväkirja, podcast tai esitelmä), joista yksi tehdään päättöviikolla.
Totuus (FI4) 2 op
Tavoitteena on, että opiskelija
- osaa erottaa mielipiteet tosiasiaväittämistä ja ymmärtää tarpeen perustella tosiasiaväittämät
- ymmärtää kielen ja merkitysten roolin todellisuuden hahmottamisessa
- osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita totuudesta, tiedosta, todellisuuden luonteesta ja tieteestä
- osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta
- osaa arvioida havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden suhdetta totuuteen
- oppii arvioimaan tilanteita, joissa eri tutkimukset antavat erilaisia tuloksia ja toimintavaihtoehtoja.
Keskeiset sisällöt
- kieli, merkitys ja totuus
- totuuden luonne ja totuusteoriat; totuuden lähestyminen; välttämätön ja kontingentti totuus
- todellisuuden ja tietoisuuden luonne; realismi ja antirealismi
- tiedon lähteet, tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen, tiedon suhde varmuuteen
- tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmiä sekä tieteellinen päättely; tieteen etiikka
- tieteen menetelmien ja teorioiden luotettavuus ja suhde todellisuuteen
- selittäminen, ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta erilaisissa tieteissä
Laaja-alainen osaaminen
Opintojaksossa korostuu monitieteinen ja luova osaaminen. Filosofian, erityisesti tietoteorian, perinteisiin sisältöihin kuuluu eri tiedonhankintakeinojen ja tieteenalojen hahmottaminen ja arviointi. Opintojaksossa tarkastellaan syvällisesti tieteellisen tutkimuksen tuntomerkkejä ja rohkaistaan kriittiseen, luovaan ja itsenäiseen ajatteluun.
Arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10. Arviointi on monipuolista ja siihen kuuluvat oppimisprosessin aikaisen palautteen lisäksi opitun ja osaamisen arviointi. Arvioinnin perustana käytetään erilaisia yksilön ja ryhmän suullisia ja kirjallisia tuotoksia. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota käsitteiden ja kokonaisuuksien hallintaan, tiedon soveltamiseen, analysointiin, arvioimiseen ja esittämiseen sekä tiedonhankintataitoihin ja työskentelyyn erilaisissa oppimistilanteissa. Opintojakson aikana opiskelijat tekevät kolme arvioitavaa tuotosta (esim. essee, koe, oppimispäiväkirja, podcast tai esitelmä), joista yksi tehdään päättöviikolla.