Luetusta kirjallisuudesta on helppo kirjoittaa, kun erittelee tekstiä käsitteiden avulla. Alla olevien käsitteiden avulla voi tehdä muistiinpanoja lukemisen ohessa.

HUOM! Nämä alla olevat kirjallisuuskäsitteet pitäisi hallita ja osata käyttää niitä päättötyötekstissä, jossa esittelet lukemaasi kirjaa tai kirjoja.

ERITTELE LUKEMAASI KIRJAA KIRJALLISUUSKÄSITTEIDEN AVULLA



ERITTELY JA KUVAUS:


-KIRJALLISUUDENLAJI:

• Onko teos tietokirjallisuutta (faktapohjainen) vai kaunokirjallisuutta (fiktiivinen kirjallisuus)?
• Kaunokirjallisuuden päälajit: Onko teos proosaa (suorasanainen kertova kirjallisuus), lyriikkaa vai draamaa? 
• Mitä genreä (lajia) teos tarkemmin edustaa (kauhu, fantasia, scifi, romantiikka, realistista nykykirjallisuutta, historiallinen romaani, huumorikirjallisuutta, elämäkerta, päiväkirjamuoto, jne)?

-AIHE:

• Mistä kirja/tarina/teksti kertoo? (esim. Novelli Näkymätön kertoo teini-ikäisestä pojasta, joka joutuu yhtäkkiä videopelin sisään.)

-HENKILÖT:

• päähenkilö(t),
• keskeiset sivuhenkilöt,
• mahdolliset vastustajat
• taustahenkilöt ovat kertomuksessa satunnaisia henkilöitä

-MILJÖÖ:

• tapahtumapaikka (esim. realistinen nykyaika, fantasiamaailma, rinnakkaismaailma, tulevaisuuden yhteiskunta, historiallinen miljöö)
• tapahtuma-aika (esim. nykyaika, historiallinen aika, tulevaisuus, tarinan nykyhetki/menneisyys)
• Tunnista tarinan nykyhetki. 
• Teoksessa voi olla eri aikatasoja, joita seurataan.
• sosiaalinen miljöö (yhteisöt)

-JUONI ja RAKENNE:

• tarinan tapahtumat, käännekohdat, aloitus, ratkaisu, lopetus

• Kerrotaanko, tarina aikajärjestyksessä, tapahtumajärjestyksessä, vai onko siinä ennakointeja/takaumia?
• Tietokirjoissa järjestys on yleensä aihepiireittäin. Novellikokoelmissa samoin. Elämäkertakirjoissa taas noudatetaan usein aikajärjestystä.

• takaumat (jakso, jossa kerronnassa siirrytään ajassa taaksepäin)
• ennakoinnit (on jakso, jossa vihjataan tulevasta tapahtumasta tai asiasta)

• Mille aikavälille tapahtumat sijoittuvat (esim. kaksi päivää, vuosi, sata vuotta, keväästä syksyyn, yhden ihmiselämän ajalle)

-KERRONTA:

• Onko paljon kuvailua?
• dialogia?
• suoraa kerrontaa?
• Eteneekö tarina hitaasti vai nopeasti? Millainen on tarinan etenemistahti? Esimerkiksi laajat kuvailun jaksot usein keskeyttävät toiminnan. Selostus ja nopeat juonenkäänteet taas kiihdyttävät etenemistahtia. 
• Ovatko kerronnan ainekset hyvässä tasapainossa? Onko tarinassa liikaa kuvailua, liian vähän, liikaa juonenkäänteitä tai selostusta, tai liian vähän? Voisiko dialogia olla vähemmän/enemmän? jne.

-KERTOJA: 

• Minäkertoja on yksi kertomuksen henkilöhahmoista ja hän kertoo käyttäen yksikön 1. persoonaa: Lähden lenkille.
• Ulkopuolinen kertoja ei osallistu kertomuksen tapahtumiin ja hän kertoo käyttäen yksikön 3. persoonaa: Lauri lähtee lenkille.
• Kaikkitietävä kertoja on ulkopuolinen kertoja, joka esimerkiksi tietää kaikkien henkilöhahmojen ajatukset ja tietää, mitä tulevaisuudessa ja menneisyydessä tapahtuu.

• Näkökulma(t): Seurataanko tapahtumia vain yhden henkilön näkökulmasta vai kerrotaanko tapahtumia useasta näkökulmasta?

TEEMA:

• Tarkoittaa tekstin perusajatusta, ydinajatusta. Se voi olla sanoma tai opetus.
• Teemaa ei kerrota tekstissä suoraan, vaan se löytyy pohtimalla ja tulkitsemalla, mitä tarina pohjimmiltaan kertoo esimerkiksi elämästä, ihmisyydestä.
• Teemoja voi olla useita
• Esim. Novellissa Näkymätön käsitellään lapsen ja vanhemman vaikeaa suhdetta, yksinäisyyttä, nuoren syrjäytymistä, tarvetta tulla hyväksytyksi, nähdyksi ja rakastetuksi 

• Teemoja voi etsiä pohtimalla seuraavia kysymyksiä:
• Mitä tärkeää tekstin ihmisten elämästä kerrotaan?
• Mitä kerrotaan ihmisten välisistä suhteista?
• Mitä pidetään oikeana ja vääränä toimintana?
• Millaisia arvoja ja asenteita kuvataan?
• Mikä ohjaa ihmisten elämää, ja miten ihmiset elävät?
• Mikä on ihmisille tärkeää?
• Miten ympäristö vaikuttaa ihmiseen?
• Millainen käsitys yhteiskunnasta annetaan?
• Mikä on ihmisen suhde ympäröivään maailmaan?