Kpl 6 VAIKUTETAAN OMAAN ALUEESEEN

• Alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta kannattaa kehittää.
• Kaupungeissa suurimpia haasteita ovat tilan puute ja elinympäristön viihtyisyys, maaseudulla palveluiden järjestäminen.
• Nuorten toiveet ja näkökulmat pitää huomioida alueiden kehittämisessä.

Kpl 7 Maapallolla on lämpökausia ja jääkausia

• Pohjoisen pallonpuoliskon viimeisin jääkausi alkoi 115 000 vuotta sitten.
• Jääkaudella ilmasto oli niin viileä, että Pohjois-Euroopassa suurin osa sateista tuli lumena.
• Vuoristojäätiköt kasvoivat ja laajenivat manneralueita peittäviksi mannerjäätiköiksi.
• Nyt elämme lämpökautta.
• Nykyisin suuria jäätiköitä on vain Etelämantereella, Grönlannissa ja Islannissa.

Katso myös sivun 50 kuva ja kuvatekstit "Jäätiköityminen Pohjois-Euroopassa" niin, että ymmärrät asian.

Kpl 8 Jääkauden jäljet maisemassa

• Jääkausi jätti monenlaisia jälkiä ja muodostumia Suomen maisemaan.
• Jään etenemisvaiheessa syntyivät silokalliot, siirtolohkareet ja Suomen yleisin maalaji moreeni.
• Jään sulamisvaiheessa syntyivät harjut, reunamuodostumat ja savialueet.
• Sulamisvaiheessa syntyi myös lajittuneita maalajeja, kuten hiekkaa, soraa ja savea.

Kpl 9 Jääkausi vaikuttaa yhä ihmisen elämään

• Jääkaudella jäätikön reunoilla eli isoja nisäkkäitä kuten mammutteja ja kaksi ihmislajia: neandertalinihminen ja nykyihminen.
• Jääkaudella jäätikkö painoi maankuorta alaspäin. Kun jäätikkö suli, maa alkoi kohota.
• Maankohoamisen seurauksena rantaviivan paikka muuttuu ja merenlahdet muuttuvat järviksi.
• Maankohoaminen näkyy maisemassa Suomessa etenkin Pohjanlahden rannikkoalueilla.
• Ihmiset käyttävät jääkauden synnyttämiä muodostumia hyväkseen.
• Monet tiet ja kaupungit on rakennettu hiekka- ja sora-alueille.
• Hiekka- ja sora-alueilla syntyy myös pohjavettä, jota käytetään juoma- ja pesuvetenä.

Kpl 10 Vuoristoalueita on eri puolilla maapalloa

• Kun maankuoren laatat törmäävät, syntyy korkeita poimuvuoristoja.
• Nuoret poimuvuoristot kohoavat edelleen, ja niiden huiput ovat korkeita ja teräviä.
• Nuorten poimuvuoristojen rinteet ovat jyrkkiä ja huiput teräviä, sillä tuuli, jää ja vesi eivät ole vielä kuluttaneet niitä.
• Vanhat poimuvuoristot ovat kuluneet rinteiltään loiviksi, ja niiden huiput ovat madaltuneet
• Osa maailman suurimmista joista saa alkunsa vuoristoista.
• Vuorilta tulevat joet kuljettavat juoma- ja kasteluvettä jokien varren asukkaille.
• Asutuksen ja peltojen tieltä on kaadettu suuria määriä rinteillä kasvavia puita. Metsien hakkuut aiheuttavat tulvia jokilaaksoissa, koska kasvillisuus ei enää sido runsaita sateita.

Forms-tehtävään linkki kpl 10:

 Kpl 11 Rannikot ovat tiheästi asuttuja (kirjasta s. 79-82 + kartat s. 130-143)