• Alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta kannattaa kehittää.
• Kaupungeissa suurimpia haasteita ovat tilan puute ja elinympäristön viihtyisyys, maaseudulla palveluiden järjestäminen.
• Nuorten toiveet ja näkökulmat pitää huomioida alueiden kehittämisessä.

• Pohjoisen pallonpuoliskon viimeisin jääkausi alkoi 115 000 vuotta sitten.
• Jääkaudella ilmasto oli niin viileä, että Pohjois-Euroopassa suurin osa sateista tuli lumena.
• Vuoristojäätiköt kasvoivat ja laajenivat manneralueita peittäviksi mannerjäätiköiksi.
• Nyt elämme lämpökautta.
• Nykyisin suuria jäätiköitä on vain Etelämantereella, Grönlannissa ja Islannissa.

• Jääkausi jätti monenlaisia jälkiä ja muodostumia Suomen maisemaan.
• Jään etenemisvaiheessa syntyivät silokalliot, siirtolohkareet ja Suomen yleisin maalaji moreeni.
• Jään sulamisvaiheessa syntyivät harjut, reunamuodostumat ja savialueet.
• Sulamisvaiheessa syntyi myös lajittuneita maalajeja, kuten hiekkaa, soraa ja savea.

• Jääkaudella jäätikön reunoilla eli isoja nisäkkäitä kuten mammutteja ja kaksi ihmislajia: neandertalinihminen ja nykyihminen.
• Jääkaudella jäätikkö painoi maankuorta alaspäin. Kun jäätikkö suli, maa alkoi kohota.
• Maankohoamisen seurauksena rantaviivan paikka muuttuu ja merenlahdet muuttuvat järviksi.
• Maankohoaminen näkyy maisemassa Suomessa etenkin Pohjanlahden rannikkoalueilla.
• Ihmiset käyttävät jääkauden synnyttämiä muodostumia hyväkseen.
• Monet tiet ja kaupungit on rakennettu hiekka- ja sora-alueille.
• Hiekka- ja sora-alueilla syntyy myös pohjavettä, jota käytetään juoma- ja pesuvetenä.

• Kun maankuoren laatat törmäävät, syntyy korkeita poimuvuoristoja.
• Nuoret poimuvuoristot kohoavat edelleen, ja niiden huiput ovat korkeita ja teräviä.
• Nuorten poimuvuoristojen rinteet ovat jyrkkiä ja huiput teräviä, sillä tuuli, jää ja vesi eivät ole vielä kuluttaneet niitä.
• Vanhat poimuvuoristot ovat kuluneet rinteiltään loiviksi, ja niiden huiput ovat madaltuneet
• Osa maailman suurimmista joista saa alkunsa vuoristoista.
• Vuorilta tulevat joet kuljettavat juoma- ja kasteluvettä jokien varren asukkaille.
• Asutuksen ja peltojen tieltä on kaadettu suuria määriä rinteillä kasvavia puita. Metsien hakkuut aiheuttavat tulvia jokilaaksoissa, koska kasvillisuus ei enää sido runsaita sateita.

 Kpl 11 Rannikot ovat tiheästi asuttuja (kirjasta s. 79-82 + kartat s. 130-143)