Lue alla oleva artikkeli, joka johdattaa islamin perusteisiin ja pohdi seuraavia kysymyksiä:

1. Miten Muhammed sai perimätiedon mukaan kuulla Allahista?
   
   
   
   2. Mitkä ovat muslimien pyhät kaupungit ja miksi?
   
   
   
   3. Millainen on islamilainen ihanneyhteiskunta

Lähtökohtana Muhammedin traditio

Islam syntyi profeetta Muhammedin ilmestysten pohjalta noin vuonna 610 jKr. Se on maailman toiseksi suurin ja nopeimmin leviävä uskonto. Usko yhteen jumalaan, Allahiin, yhdistää islamin uskon edustajia eli muslimejamaailmanlaajuisesti ja korostaa elämän omistamista Allahin palvelemiselle.

Muslimeja on nykyään levittäytynyt lähes kaikkiin maanosiin, ja yhteensä heitä on yli miljardi. Arabitaustan omaakin enää vain joka viides muslimi, sillä Aasiassa elää noin 200 miljoonaa ja Afrikassa 250 miljoonaa muslimia.

Lähi-idän kolmesta yksijumalaisesta uskonnosta – juutalaisuudesta, kristinuskosta ja islamista – viimeksi mainittu on nuorin. Islamin perustaja on profeetta Muhammed (570–632 jKr.), joka vakuuttui Jumala Allahista ja sai tehtäväkseen välittää arabeille Allahin tahdon.

Muhammedin vanhemmat kuolivat, kun hän oli hyvin pieni. Hänen setänsä Abu Talib otti hänet hoiviinsa. Nuori Muhammed alkoi paimentaa setänsä ja naapureidensa karjalaumoja aina kymmenenteen ikävuoteensa asti. Tuolloin hän pääsi mukaan setänsä kauppakaravaaniin ja tutustui Lähi-idän maihin.

25-vuotiaana Muhammed ryhtyi palvelemaan kauppahuonetta pitävää, häntä 15 vuotta vanhempaa Khadidza-leskeä. Suuresta ikäerosta huolimatta he rakastuivat ja avioituivat. Muhammed toimi kauppiaana, johon luotettiin. Keski-iän kynnyksellä Muhammed kävi iltaisin vaeltelemassa kotikaupunkinsa Mekan lähistöllä vuorilla ja mietiskelemässä elämän suuria kysymyksiä. Eräänä päivänä hän näki enkelin Hiran luolassa. Enkeli Gabriel kertoi Muhammedille jumala Allahista, jonka profeetaksi Muhammed oli valittu.

Muhammed kieltäytyi aluksi ja masentui. Myöhemmin hän kuitenkin uskoi ilmestyksiin ja alkoi levittää sanaa Allahista. Hän korosti myös Aabrahamin ja tämän pojan Ismaelin merkitystä kannattajilleen.

​40-vuotiaana Muhammed siirtyi kannattajineen Medinaan, jossa hänestä tuli sekä uskonnollinen että poliittinen johtaja. Lisäksi hänestä tuli sotapäällikkö, kun Medinassa puhkesi taisteluita monijumalaisia arabeja vastaan. Muhammed haavoittui näissä taisteluissa, mutta ei kuollut. Hän kuitenkin kuoli samassa kaupungissa myöhemmin, ja siksi siitä tuli toinen muslimien pyhä kaupunki. Myös Jerusalem on muslimeille tärkeä, koska Muhammedin uskotaan nousseen taivaaseen siellä.

Koraani elämän ohjenuorana

Muhammedin ilmestykset koottiin hänen kuolemansa jälkeen pyhään kirjaan, Koraaniin. Koraani antaa ohjeet siitä, miten muslimien tulee elää ja palvella Allahia. Koraani koostuu 14 luvusta eli suurasta. Koraani on kirjoitettu arabiaksi, ja siitä on tehty käännöksiä, mutta moni muslimi pitää niitä vain jäljitelminä aidolle arabiankieliselle Koraanille. Siksi myös tärkeimmät tunnustukset luetaan aina arabiaksi.

Koraani antaa ohjeet oikealle elämäntavalle. Arabiankielinen sana muslim tarkoittaa uskollista ja islamuskollisuutta jumalalle. Koraani jakaa elämän ja uskon sisällön viiteen peruspilariin.

1) Usko tulee tunnustaa julkisesti

Muslimit lausuvat päivittäin arabian kielellä, ”ettei ole muuta jumalaa kuin Allah ja että Muhammed on hänen lähettiläänsä”. Kun ihminen lausuu tämän julkisesti ihmisten edessä, hän tunnustautuu muslimiksi.

2) Rukous

Ihmisen tulee viidesti päivässä rukoilla jumalaa, johon hänet kuuluttaa erityinen rukouskuuluttaja. Muslimit peseytyvät ennen rukousta ja rukoilevat Mekkaa kohti polvillaan, otsa maahan painettuna.

3) Almut

Rikkaiden velvollisuutena on jakaa omaisuudestaan köyhille. Almut on eräänlainen vero, usein noin 2,5 %:a palkasta.

4) Paasto

Muslimien tulee koko Ramadan-kuukauden ajan pidättäytyä ruuasta ja juomasta sekä sukupuolisesta kanssakäymisestä päiväsaikaan. Ainoastaan matkustettaessa tai sairaana ei tarvitse paastota. Kun aurinko laskee, muslimeilla on taas lupa syödä.

5) Pyhiinvaellus

Aiemmin kun muslimeja oli vain Arabiassa, tuli pyhiinvaellukselle Mekkaan mennä kerran vuodessa. Nykyään yleisenä islamin oletuksena on, että kaukana Arabiasta elävien muslimien tulee mennä pyhiinvaellukselle ainakin kerran elämässään. Miljoonia ihmisiä matkustaakin Mekkaan pyhiinvaelluskuukauden aikana. Kotiin jääneet viettävät moskeijassa erityisiä pyhiinvaellusjuhlia. Miespuolisilla pyhiinvaeltajilla on yllään valkoinen kaapu, jotta rikkaiden ja köyhien välillä ei näkyisi eroja.

Edellä mainittujen viiden peruspilarin noudattaminen muodostaa islamin uskon perustan. Lisäksi on useita pienempiä säädöksiä elämälle. Muslimien ruokasäännöksiin kuuluu se, että sianlihan ja veriruokien syöminen on kielletty. Miespuolisten muslimien tulee juutalaisten tavoin ympärileikkauttaa itsensä lapsena. Käytäntö johtuu juutalaisten tavoin siitä, kun Abraham antoi aikanaan ympärileikkauttaa itsensä jumalan kanssa tehdyn liiton merkiksi.

Islamilainen ihanneyhteiskunta

Muslimit ihannoivat Medinan aikaista yhteiskuntaa, jota johdettiin profeettojen voimin. Islam haluaa edelleen hallitsijoiden näyttävän esimerkkiä siitä, miten muslimien tulee elää oikeaoppisesti. Tässä ohjeistuksena on shariá – islamilainen laki, joka Koraanin tarkkojen säädösten avulla antaa ohjeet elämälle ja ihanneyhteiskunnalle. Islaminuskolla on kuitenkin erilaisia suuntia, jotka ovat usein väkivaltaisestikin riidelleet vallasta ja tehneet vallankaappauksia. Suurimmat ryhmät ovat Sunnit ja Shiat. Sunneja on lukumäärältään eniten, mutta esimerkiksi Iranissa Shiat ovat suurin ryhmä.

Islamilaisessa yhteiskunnassa tärkeään merkitykseen on noussut Koraanissa mainittu käsite Jihad. Se tarkoittaa ”pyrkimystä jonnekin” sekä kilvoittelua ja puolustautumista. Kilvoittelulla ja puolustautumisella viitataan lähinnä omaan sisäiseen kilvoitteluun hyvän ja pahan välillä. Puolustautuminen liittyy myös muslimien puolustautumiseen ulkoista uhkaa kohtaan.

Osa niin sanotuista radikaaleista muslimeista on kuitenkin ymmärtänyt puolustautumisen niin, että he haluavat harjoittaa terroria vääräuskoisia vastaan, jopa näiden omalla maaperällä ja ovat tuhoisasti näin tehneetkin mm. Pariisissa ja Brysselissä. Radikaalit liikkeet pyrkivät usein myös omassa maassaan tekemään väkivaltaisia vallankumouksia tai tavoittelevat jopa radikaalia islamilaista valtiota, kalifaattia, kuten ISIS-järjestö tekee.

Islamin lainoppineet arvostelevat radikaaleja siitä, kun nämä eivät hyväksy monimuotoisuutta uskonnon sisälle, vaan pitävät omaa totuuttaan ainoana oikeana. Radikaalien islamliikkeiden suosio johtuu monesti yhteiskunnallista epäkohdista ja ongelmista, kuten köyhyydestä, työttömyydestä ja sosiaaliturvan puuttumisesta. Muslimien enemmistön ihanteena on saada aikaan oikeudenmukainen ja islamilaisiin arvoihin perustava yhteiskunta. Maailmassa on muutama maa, jonka lainsäädäntökin perustuu islamin uskontoon. Näitä ovat mm. Iran ja Saudi-Arabia.

Islam on myös joissakin maissa tullut vapaamielisemmäksi kuin muualla. Yksi tällainen esimerkki on Turkki, joka pyrkii osaksi Euroopan unionia. Turkissa musliminaisten ei tarvitse käyttää huntua kasvojensa suojana kuten muualla. Avioliitto on myös yhden miehen ja naisen välinen, eikä niin kuin Saudi-Arabiassa, jossa muslimimiehellä voi olla neljä vaimoa.

Suomeen on tullut viime vuosikymmeninä yhä enemmän muslimeja maahanmuuton ja pakolaisuuden vuoksi. Erityisesti isoissa kaupungeissa on islamilaisia yhdyskuntia ja joitakin moskeijoita, joissa muslimit käyvät rukoilemassa. Moskeijoiden rakentaminen on kuitenkin herättänyt paikallisissa asukkaissa välillä kiivastakin vastarintaa.