9.luokka elämänkatsomustieto

Itä-Ukraina

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Afrikan sarvi

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Lähi-idän tilanne

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Millaista on suomalainen köyhyys tilastojen valossa? - Artikkelianalyysi

Määrittele lyhyesti alla olevasta linkistä avautuvan artikkelin pohjalta millaista on suomalainen köyhyys tilastojen valossa. Vastaus maksimissaan 150 sanan mittainen. Palautus 26.2 mennessä. Arvostelu hyväksytty/hylätty.

Mieti seuraavia kysymyksiä vastauksessasi.

1. Millä tavoin eriarvoisuus on kasvanut Suomessa 1990-luvulta lähtien?

2. Mitä köyhyys sitten on? Onko köyhyys objektiivisesti mitattava suure vai subjektiivinen tunne?

3. Mitä tilastot kertovat pienituloisista? Miten esimerkiksi ikä, sukupuoli tai perhetyyppi vaikuttavat?

4. Mitkä tekijät ennakoivat köyhyyttä?

Tee artikkelin lopussa oleva testi.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Toisinajattelija-essee 10.12.2020 mennessä

Yhden ennalta valitun toisinajattelijan esittely. Ohjeet annettu erikseen. Pituus 1-2 Word:in sivua - fontin koko 12 - riviväli 1,5
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Läksy - vastaa kysymyksiin liittyen dokumenttiin I PASTAFARI (Yle Areena) Syksy 2020

Pohdi kahta dokumentista nousevaa kysymystä:

1. Uskonnoilla on maailmanselityksiä, tapoja ja vaatekappaleita. Millä tavoin ja mihin pyrkien dokumentissa pyritään osoittamaan niiden näyttäytyvän ulkopuolisesta paikoittain naurettavilta?

2. Millä tavoin dokumentissa esiintyvä Lentävän spagettihiviön-kirkko onnistuu vastaamaan kysymykseen ihmistä läpi historian vaivanneeseen kysymykseen elämän tarkoituksesta?

Palauta kommentit kansioon
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Ryhdy tekemään arvioitavaa esseetä teemasta köyhyys. Voit pohtia köyhyyttä maailmanlaajuisena tai suomalaisena ilmiönä. Kiinnitä huomiota aiheen rajaukseen. Kyseessä on max. 2 sivun kirjoitelma, jonka palautus on 7.5 mennessä.

Ohjeita esseen kirjoittamiseen

Essee on asiatyylinen, yhtenäinen teksti. Se on jaettu kappaleisiin ja etenee loogisesti. Kirjoittaminen koostuu eri vaiheista, ja essee tulee neljään osaan.

Enimmäispituus 2 sivua käyttämäsi tekstinkäsittelyohjelman sivua. Palautus pedanettiin tulevaan luokkakohtaiseen palautuskansioon 7.5 mennessä.  

Muista jakaa tekstisi kappaleisiin:

  1. OTSIKKO
    Otsikko syntyy usein helpoiten sitten, kun teksti on valmis. Muista, että hyvä otsikko kertoo jotakin olennaista itse tekstistä.
  2. JOHDANTOKAPPALE
    Johdantokappale johdattelee tekstin aiheeseen. Esittele aiheesi lukijalle: kerro, millaisia asioita aiot tässä tekstissä esittää ja pohdiskella. Hyvä johdanto sisältää noin 3-5 virkettä.
  3. KÄSITTELYKAPPALEET
    Jaksota tekstisi kappaleisiin asiakokonaisuuksien mukaan. Käsittele jokaisessa kappaleessa yksi asia, jonka esität ja jota pohdiskelet. Muista, että yksi virke ei riitä kappaleeksi. Käytä esimerkkejä!
  4. LOPETUSKAPPALE
    Tee yhteenveto kirjoittamastasi. Sopiva lopetuskappale on pituudeltaan on noin 3-5 virkettä.

Köyhyysleikki

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Miten köyhyyttä voisi ehkäistä kehittyvissä maissa? Pohdi lyhyesti kysymystä alla olevan tekstin pohjalta. Palautus kansioon.

Köyhyys ja sen syyt

Now is the time for a change in mindset and to stop pretending that our actions do not affect those who suffer from hunger.

Paavi Franciscus (@Pontifex) Twitterissään 15.7.2015

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta köyhä? Entä sanasta rikas? Maailmanpankin mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävän ihmisen on yritettävä selviytyä alle 1,25 dollarilla (1,12 e) päivässä. Tämä tekee 34,11 euroa kuukaudessa ja 409,36 euroa vuodessa. Mitä sinä ostaisit, jos saisit käyttöösi vastaavat summat rahaa? Miten pysyisit hengissä? Äärimmäinen eli absoluuttinen köyhyys on yleisintä kehitysmaissa ja erityisesti tiheimmin asutuilla alueilla. Suhteellisella köyhyydellätarkoitetaan selkeästi keskimääräistä elintasoa alempana elämistä. Raja vaihtelee maittain.

Köyhyyteen on useita syitä. Työttömyys, yksinhuoltajuus, pienet sosiaalietuudet, sairaus tai vamma, asumisen korkeat kustannukset ja puutteellinen koulutus aiheuttavat usein tilanteen, jossa menoja on vaikeaa saada katettua tuloilla. Köyhyyden seurauksia taas ovat syrjäytyminen sosiaalisesta elämästä ja harrastuksista, terveydelliset ongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmille altistuminen, puutteellinen ravinto, velkakierre ja jopa asunnottomuus.

Eriarvoisuus

Miltä sinusta tuntuisi, jos pääsisit kesätöihin ja saisit uurastuksestasi sovitun palkan? Lisäksi saisit hyvistä työsuorituksistasi hiukan ekstraa. Tuntuisi hyvältä ja oikeudenmukaiselta, eikö vain? On reilua palkita tehdystä työstä oikeudenmukaisella palkalla. Pelkästä mukavuudenhalusta työtä vieroksuvaa ihmistä ei korkean työmoraalin Suomessa katsota hyvällä.

Taloudellinen eriarvoisuus johtuu osittain omista valinnoistamme, mutta tilanne ei aina riipu ihmisestä itsestään. Vuonna 2014 avustusjärjestö Oxfam julkaisi paljastavan raportin. Entistä suurempi määrä maailman varallisuudesta on keskittynyt entistä harvemmille ihmisille. Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa yhdessä saman verran kuin puolet kaikista maailman köyhistä. Varakkain osa ihmiskunnasta (1% kaikista ihmisistä) elää myös ekologisesti kuluttavinta elämää.

Koko maailman tilannetta ajatellen nykyinen eriarvoisuus on erittäin suuri riski meille kaikille. Se näivettää hyvinvointia, hidastaa talouden kehitystä ja aiheuttaa talouskriisejä. Sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat lisääntyvät, ja rikollisuus ja väkivalta kasvavat. Nykyajan arvomaailmaa ruotinut paavi Franciscus on useissa kannanotoissaan korostanut ahneuden olevan aikamme pahimpia syntejä. Ahneuden seurausten perusteella hän näyttää olevan hyvinkin oikeassa.

Ihmisoikeudet; mitä niillä tarkoitetaan?

Pohdi alla olevan tekstin pohjalta seuraavia kysymyksiä.

 

  1. Pohdi, mitä ovat ihmisoikeudet.

 

  1. Miten ihmisoikeuksien toteutumista valvotaan? 

 

Oikeuksia vai velvollisuuksia?

Toisinaan uutisia lukiessa törmää sanaan "ihmisoikeus". Oletko koskaan kuullut niistä? Useimmiten ihmisoikeuksista puhutaan juuri silloin kun niitä on rikottu. Mistä siis on kyse?

Ihmisoikeudet ovat oikeuksia, jotka koskevat poikkeuksetta jokaista ihmistä. Näitä ovat mm. oikeus elämään, syrjinnän kielto, mielipiteen- ja ilmaisunvapaus, oikeus työhön ja opetukseen, oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe sekä oikeus turvapaikkaan. YK-liitto (Yhdistyneiden kansakuntien liitto) määrittelee ihmisoikeuksia seuraavasti:

Ihmisoikeudet ovat:

  • yleismaailmallisia eli universaaleja. Ne kuuluvat saman sisältöisinä kaikille maailman ihmisille ja ovat voimassa kaikkialla.
  • luovuttamattomia. Niitä ei voida poistaa keneltäkään, ei edes henkilön omalla päätöksellä.
  • toisiinsa liittyviä ja toisistaan riippuvia. Yhden oikeuden edistämisellä on suotuisia vaikutuksia muiden oikeuksien toteutumiseen. Vastaavasti yhden oikeuden loukkaus vaikuttaa usein kielteisesti muiden oikeuksien toteutumiseen.
  • perustavanlaatuisia. Vain kaikkein tärkeimmät oikeudet on nimetty ihmisoikeuksiksi.

Ihmisoikeudet tarkoittavat samalla velvollisuuksia sekä jokaiselle meistä että valtiovallalle. Esimerkiksi syrjinnän kieltäminen velvoittaa meidät toimimaan kaikkia kohtaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti ikään, sukupuoleen, taustaan ja sosiaaliseen tilanteeseen katsomatta. Mikäli emme toimi näin, valtiovallalla on velvollisuus tutkia rikkomukset ja rangaista niistä. Valtiolla on velvollisuus edistää oikeuksien toteutumista. Joskus esimerkiksi valtion köyhyyden takia kansalaisten oikeus opetukseen saattaa olla vaakalaudalla.

Ihmisoikeuksia pystytään turvaamaan perustuslakien, alueellisten ja kansainvälisten sopimuksien, kansalaisjärjestöjen sekä kansainvälisten ihmisoikeustuomioistuimien avulla. Suomen ihmisoikeustilannetta pidetään kansainvälisesti katsoen hyvänä.

Historiaa

Toisen maailmansodan kauheudet nostivat esiin tarpeen tehdä yleismaailmallinen sopimus kaikkia ihmisiä koskevista oikeuksista. Nykyinen järjestelmä pohjautuu vuonna 1948 laaditulle YK:n yleismaailmalliselle ihmisoikeuksien julistukselle. Kaikista kulttuureista on löydettävissä yhteisiä piirteitä ja periaatteita, joilla pyritään takaamaan jokaiselle ihmiselle turvallinen ja hyvä elämä.

Alkuperäisen julistuksen täydennyksiä ovat muun muassa vuonna 1984 laadittu kidutuksen kieltävä sopimus, vuoden 1979 naisten oikeuksia koskeva sopimus sekä vuonna 1989 julkistettu lasten oikeuksien sopimus.

Ihmisoikeustilanne Suomessa

Kansainvälisissä ihmisoikeuksien vertailuissa Suomi pärjää melko hyvin. Suomikin on kuitenkin saanut moitteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Parannusehdotuksia on tullut esimerkiksi aseistakieltäytyjien asemasta, pitkittyneistä oikeudenkäynneistä sekä turvapaikanhakijoiden kohtelusta.

Viime vuosien aikana erityisesti maahanmuuttajien tilanne Suomessa on jakanut mielipiteitä. Toisaalta kulttuurien vuorovaikutus nähdään rikastuttavana, ja maahanmuuttajat helpottavat joitakin ammattialoja vaivaavaa työvoimapulaa. Toisaalta monet kokevat maahanmuuttajat uhkana työttömyyden lisääntymisen kannalta, ja pelko rikollisuuden lisääntymisestä herää herkemmin.

Ajankohtaista keskustelua on herännyt myös uskonnonvapaudesta. Ihmisellä on vapaus uskoa tai olla uskomatta. Toisinaan puhutaan positiivisesta ja negatiivisesta uskonnonvapaudesta. Positiivisessa uskonnonvapaudessa jokaisella on oikeus uskoa, kuulua uskonnolliseen yhteisöön ja ilmaista omaa uskoaan. Negatiivisessa uskonnonvapaudessa taas jokaisella on oikeus olla osallistumatta oman vakaumuksen vastaiseen uskonnon harjoittamiseen.

Ihmisoikeuksien toteutuminen maailmalla

Ihmisoikeuksien toteutumista valvoo YK:n ihmisoikeusneuvosto. Jokaista erillistä sopimusta kuten sananvapauden toteutumista valvoo erityinen valvontakomitea. Jos ongelmia huomataan, niistä valvontakomissio pyytää lisäselvitykset ja antaa parannusehdotuksia.

Monissa maissa on kuitenkin vallalla perinteitä ja lakeja, jotka rikkovat ihmisoikeuksia vastaan. Suuria ongelmia aiheuttavat esimerkiksi kuolemanrangaistusten salliminen, kidutus, pakkotyö, sananvapauden rajoittaminen ja viime vuosina kansainvälisesti otsikoihin noussut ihmiskauppa.

YK laati vuonna 2000 listan vuoteen 2015 mennessä toteutettavista ihmisoikeuksia parantavista kehitystavoitteista. Ne ovat seuraavat:

  1. äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen
  2. peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille
  3. sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen
  4. lapsikuolleisuuden vähentäminen
  5. odottavien äitien terveydentilan parantaminen
  6. hiv/aids:in, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu
  7. ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen
  8. globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle.

Tavoitteiden toteutuminen edellyttää tehokasta kehitysapua ja avun kanavoimista oikeisiin kohteisiin. Lisäksi tavoitteiden toteutumisessa apuna ovat oikeudenmukainen kaupankäynti ja globalisaation eli maapalloistumisen hallinta.

Kansanvainot

Ihmisoikeusjulistuksen mukaan kaikki ovat samanarvoisia riippumatta kansallisuudesta ja uskonnosta. Ihmiskunnan historiasta löytyy kuitenkin järkyttäviä ihmisoikeusloukkauksia, joissa jokin kansa on joutunut vainon kohteeksi juuri uskontonsa, kansallisen tai sosiaalisen syntyperänsä vuoksi. Vainon kohteeksi ovat joutuneet esimerkiksi Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat, Turkin kurdit ja armenialaiset, Bosnian serbit, Australian aboriginaalit sekä Neuvostoliiton inkerinsuomalaiset. Kansanvainoissa vainon kohteeksi joutunut kansanryhmän jäsen menettää omaisuutensa, oikeutensa, työpaikkansa, kulttuurinsa, yhtenäisyytensä ja lopulta myös henkensä.

Kuuluisimpia kansanvainoja on toisen maailmansodan aikainen juutalaisten holokausti. Vuosien 1941 ja 1945 välillä kuusi miljoonaa juutalaista tapettiin natsien ja heidän liittolaistensa toimesta. Antisemitismillä eli juutalaisvastaisuudella oli ennen toista maailmansotaa pitkä historia Euroopassa. Taisteluni-kirjassaan Adolf Hitler korosti arjalaisen rodun ihannetta, jolle elinehtona oli juutalaisen rodun tuhoaminen. Myös muita “rodun puhtautta” uhkaavia ihmisryhmiä kuten romaneja, homoseksuaaleja ja kehitysvammaisia tapettiin järjestelmällisesti. Vainoihin osallistui sekä natsipuolueen jäseniä että puolueen ideologiaa kannattavia siviilejä.

Holokaustin merkitys varoituksena meille on suuri. Varoituksena se ei kuitenkaan ole riittänyt, sillä kansanvainoja on tapahtunut toisen maailmansodan jälkeenkin. Holokaustin ja muiden kansanvainojen muistaminen on tärkeää. Kansanvainoihin ajaneiden tapahtumien huomaaminen ajoissa ja niihin puuttuminen saattavat estää äärimmäisen pahuuden uusiutumisen.

“How wonderful it is that nobody need wait a single moment before starting to improve the world.”

Anne Frank

Kertaa etiikan perusteita alla olevan tekstin pohjalta ja pohdi lopussa olevia käsitteitä ja kysymyksiä

Etiikan kertausta

Kävelet aamulla kouluun. Sinulla ei ole kiire, mutta joudut pysähtymään viimeisessä risteyksessä punaisiin valoihin. Autoja ei näy missään, mutta viereesi pysähtyy pieni koululainen odottamaan valojen vaihtumista. Käveletkö punaisia päin vai odotatko sinäkin valojen vaihtumista?

Peruskäsitteitä

Etiikka pohtii, mikä on oikein ja mikä väärin. Tarkastelun alla ovat myös hyvä ja paha. Etiikka on myös tiede, joka tutkii näitä kysymyksiä eri elämänalueilla, kuten lääketieteessä, ympäristöasioissa ja vaikkapa urheilussa. Etiikan avulla voidaan selvittää, mitä erilaisissa valintatilanteissa voisi tehdä.

Moraali sekoittuu arkipuheessa helposti etiikkaan, mutta sillä viitataan teoreettisen pohdinnan sijaan enemmänkin arkisiin valintoihin ja toimintaan. Moraali rakentuu arvojen ja yhteisöissä yleisesti hyväksyttyjen normien perustalle.

Arvoilla tarkoitetaan hyvinä ja tavoiteltavina pidettäviä asioita, kuten terveys, kauneus, raha ja hyvät ihmissuhteet. Normit taas ovat yleisesti yhteisön hyväksymiä tapoja, sääntöjä ja lakeja. Normien noudattamisesta tai rikkomisesta voi seurata sanktio eli palkkio tai rangaistus. Sanktioiden avulla pyritään ohjaamaan yksilöiden käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

Palauta uudelleen mieleesi tilanne liikennevaloissa. Jos olisit pienen koululaisen nähdessäsi kävellyt punaisia päin, kolkuttelisiko omatuntosi myöhemmin? Miksi tai miksi ei? Omatunto on oma sisäinen tajusi oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Liikennevaloissa tekemääsi ratkaisuun saattaa vaikuttaa myös empatiakykysi eli taito eläytyä toisen asemaan. Ymmärsitkö, että pieni koululainen ottaa sinusta mallia ja saattaa alkaa pitää punaisia päin kävelemistä hyväksyttävänä? Empaattinen ihminen kykenee hahmottamaan tilanteen toisen ihmisen näkökulmasta ja osaa tehdä eettisesti hyviä ratkaisuja. Individualistinen eli yksilökeskeisesti ajatteleva ihminen saattaa tehdä risteystilanteessa toisenlaisia ratkaisuja kuin koko yhteisön moraalia tärkeämpänä pitävä kollektivistisesti ajatteleva ihminen. Individualistinen ihminen ei kuitenkaan välttämättä ajattele itsekkäästi vaan korostaa yksilön omaa vastuuta toiminnastaan.

Tiukalla moraalilla varustettu ihminen jäisi ilman muuta valoristeyksessä odottamaan vihreiden vaihtumista. Jos joku toinen kävelisi punaisia päin, hän saattaisi arvostella tekoa hyvinkin tiukkaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole empatia vaan moralismi. Moralisti tuomitsee omien näkemystensä vastaiset teot ja arvostelee toisten väärinä pitämiään valintoja. Mikäli henkilö vaatii toisilta vaikkapa ehdotonta liikennesääntöjen noudattamista, mutta kävelee itse punaisia päin, syyllistyy hän kaksinaismoralismiin. Tällöin henkilön etiikka ja käytännön toiminta ovat ristiriidassa keskenään. Arkikielessä voidaan puhua tekopyhyydestä tai ulkokultaisuudesta.

Etiikan teoriat

Eettisen pohdinnan apuna voivat toimia erilaiset etiikan teoriat. Niiden avulla voidaan arvioida, onko teko oikein vai väärin. Yleensä teorioiden avulla arvioidaan yksilöä, mutta joskus myös yritystä tai yhteisöä. Arvioidaanpa liikennevaloristeyksen tilannetta uudelleen eri teorioiden avulla. Kuvittele, että odottelet risteyksessä valojen vaihtumista, kun huomaat suojatien toisella puolella iäkkään naisen kaatuvan ja selvästi loukkaavan itsensä.

Tarkoitusetiikan mukaan teko on oikein, jos tekijällä on hyvä tarkoitus. Jos liikennevaloristeyksessä huomaat iäkkään naisen kaatuvan, riennät varmaan apuun punaisista valoista välittämättä. Jos yllättäen risteykseen ajava auto töytäisisi sinua, seuraukset saattaisivat olla vakavat. Tekosi olisi tarkoitusetiikan mukaan silti oikein, koska tarkoituksesi oli hyvä.

Velvollisuusetiikka arvioi tekoja velvollisuuksien kuten lakien ja sääntöjen noudattamisen näkökulmasta. Jos risteyksen toisella puolella kaatuisi iäkäs nainen, velvollisuusetiikan mukaan sinun olisi odotettava valojen vaihtumista ennen kuin voit mennä avuksi.

Hyve-etiikassa perusoletuksena on se, että ihmisellä on luonnostaan hyvään elämään kuuluvia piirteitä – hyveitä. Antiikin aikana hyve-etiikassa päämääränä pidettiin onnellisuutta, jota tavoiteltiin hyvinä pidettyjen luonteen ominaisuuksien kuten rohkeuden ja lempeyden avulla. Myös kauneutta pidettiin tärkeänä hyveenä. Hyveiden vastakohtana ovat paheet eli piirteet, joista tulisi päästä eroon. Liikennevaloristeyksessä todennäköisesti rientäisit auttamaan kaatunutta punaisesta valosta välittämättä, kunhan pääset hänen luokseen turvallisesti. Tällä tavalla toimiessasi toteutat empatian hyvettä.

Seurausetiikka arvioi teon olevan oikein, mikäli seuraukset ovat hyvät. Se, kenen näkökulmasta seuraukset ovat oikein, vaihtelee. Egoistisesti ajatteleva ihminen arvioi seurauksia nimenomaan itsensä kannalta. Ihminen, joka tavoittelee suurinta hyötyä mahdollisimman monelle, toimii utilitaristisestiAltruistinen toimija taas pyrkii tuottamaan etua vain toisille – ei itselleen. Miten egoistisesti ajatteleva toimisi nähdessään vanhuksen kaatuvan risteyksen toisella puolella? Entä mitä tekisi utilitaristisesti ajatteleva?

Tilanne-etiikan kohdalla tekoja on arvioitava ottamalla huomioon jokaisen tilanteen ainutlaatuisuus. Ajankohta, ympäristö ja ihmiset tilanteessa vaihtelevat. Yleisesti hyväksyttyjä normeja ei kumota kokonaan, mutta niitä voidaan soveltaa tilanteen vaatimalla tavalla. Tilanne-etiikan mukaan risteystilanteessa tehtyihin päätöksiin vaikuttavat muun muassa sinun lisäksesi toiset paikallaolijat, jotka saattavat ehtiä apuun ennen sinua.

Tehtävät

1. a) etiikka 



b) moraali 


c) arvo 


d) normi? 

2. Pohdi, mitä eroa on omallatunnolla ja empatialla. Vastaa käytännön esimerkkien avulla. 


3. Pohdi, millaisia hyveitä seuraavissa ammateissa tarvitaan: 

a) poliisi 

b) sairaanhoitaja 

c) rakentaja 

d)kansanedustaja

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä