2 ERILAISIA REAKTIOITA
2.1 HAPETTUMIS-PELKISTYMISREAKTIOT
Metalliatomi hapettuu, kun se luovuttaa ulkoelektronit - muodostuu KATIOINI eli positiivinen ioni.
Metalliatomit (ulkokuorella 1, 2 tai 3 el.) saavat pysyvän elektronirakenteen hapettuesaan.
Atomi tai ioni pelkistyy, kun se ottaa vastaan elektroneja.
Epämetalliatomit (ulkokuorella 5, 6 tai 7) saavat pysyvän elektronirakenteen pelkistyessään.
HAPETUSLUKU ilmoittaa luovutettujen/vastaaotettujen elektronien määrän.s
Alkuaineen hapetusluku on nolla.
epäjalot metallit, vety, jalot metallit
Epäjalompi metalliatomi hapettuu ja samalla jalompi metalli-ioni pelkistyy alkauineeksi.
Metallit ovat jännitesarjassa jalousjärjestyksessä.
Hapettuva aine on pelkistin ja pelkistyvä aine on hapetin.
Reaktioissa jokainen luovutettu elektroni on vastaaotettava, tämä voidaan varmistaa osareaktioiden avulla. osareaktiot lasketaan yhteen, saadaan kokonaisreaktio, jolloin elektronin supistuvat.
Metalliatomit (ulkokuorella 1, 2 tai 3 el.) saavat pysyvän elektronirakenteen hapettuesaan.
Atomi tai ioni pelkistyy, kun se ottaa vastaan elektroneja.
Epämetalliatomit (ulkokuorella 5, 6 tai 7) saavat pysyvän elektronirakenteen pelkistyessään.
HAPETUSLUKU ilmoittaa luovutettujen/vastaaotettujen elektronien määrän.s
Alkuaineen hapetusluku on nolla.
epäjalot metallit, vety, jalot metallit
Epäjalompi metalliatomi hapettuu ja samalla jalompi metalli-ioni pelkistyy alkauineeksi.
Metallit ovat jännitesarjassa jalousjärjestyksessä.
Hapettuva aine on pelkistin ja pelkistyvä aine on hapetin.
Reaktioissa jokainen luovutettu elektroni on vastaaotettava, tämä voidaan varmistaa osareaktioiden avulla. osareaktiot lasketaan yhteen, saadaan kokonaisreaktio, jolloin elektronin supistuvat.
2.2 HAPOT, EMÄKSET JA NEUTRALOITUMISREAKTIO
Happo on protonin (H+) luovuttaja, emäs on protonin vastaanottaja.
Vesi on amfolyytti, se voi toimia joko happona tai emäksenä.
Hapon reagoidessa veden kanssa muodostuu oksoniumioni (H3O+).
Emäksen reagoidessa veden kanssa muodostuu hydroksidi-ioni (OH-).
Neutraloitumisreaktiossa Happo reagoi emäksen kanssa, muodostuu suolaa ja vettä.
Neutraloitumisreaktioita sovelletaan titrauksessa.
Vesi on amfolyytti, se voi toimia joko happona tai emäksenä.
Hapon reagoidessa veden kanssa muodostuu oksoniumioni (H3O+).
Emäksen reagoidessa veden kanssa muodostuu hydroksidi-ioni (OH-).
Neutraloitumisreaktiossa Happo reagoi emäksen kanssa, muodostuu suolaa ja vettä.
Neutraloitumisreaktioita sovelletaan titrauksessa.
2.3 SAOSTUMISREAKTIOT
Ioniyhdisteet liukenevat yleensä hyvin veteen, mutta on olemassa niukkaliukoisia ioniyhdisteitä, katso MAOL.
Saostumisreaktio on tyypillisesti seuraavanlainen:
Sekoitetaan keskenään kahta veteen liuennutta ioniyhdistettä, muodostuu saostuma.
Saostumisreaktioita hyödynnetään gravimetrisessa analyysissä, saostuvan aineen määrä saadaan punnitsemalla puhdas sakka.
Saostumisreaktio on tyypillisesti seuraavanlainen:
Sekoitetaan keskenään kahta veteen liuennutta ioniyhdistettä, muodostuu saostuma.
Saostumisreaktioita hyödynnetään gravimetrisessa analyysissä, saostuvan aineen määrä saadaan punnitsemalla puhdas sakka.
2.4 HAJOAMISREAKTIOT
Yksi lähtöaine hajoaa useaksi tuotteeksi, tarvitsee energiaa.
Esim räjähdysreaktiot.
Esim räjähdysreaktiot.