3 KAIKKI KOOSTUU ATOMEISTA
3.1 ATOMIN RAKENNEOSAT
Atomin koostuu ytimestä ja elektroniverhosta.
Ytimessä on nukleoneja, joita ovat protonit ja neutronit, jotka puolestaan koostuvat kvarkeista.
Protonien kappalemäärästä voidaan päätellä mikä alkuaine on kyseessä.
Neutraalissa alkuaineatomissa on positiivisia protoneja ja negatiivisia elektroneja yhtä paljon.
Saman alkuaineet atomit, joissa on eri määrä neutroneja ovat toistensa ISOTOOPPEJA.
Alkuaineen jotkut isotoopit voivat olla radioaktiivisia.
JÄRJESTYSLUKU, Z, ilmoittaa protonien määrän.
MASSALUKU, A, on protonien ja neutronien yhteismäärä.
Ytimessä on nukleoneja, joita ovat protonit ja neutronit, jotka puolestaan koostuvat kvarkeista.
Protonien kappalemäärästä voidaan päätellä mikä alkuaine on kyseessä.
Neutraalissa alkuaineatomissa on positiivisia protoneja ja negatiivisia elektroneja yhtä paljon.
Saman alkuaineet atomit, joissa on eri määrä neutroneja ovat toistensa ISOTOOPPEJA.
Alkuaineen jotkut isotoopit voivat olla radioaktiivisia.
JÄRJESTYSLUKU, Z, ilmoittaa protonien määrän.
MASSALUKU, A, on protonien ja neutronien yhteismäärä.
3.2 ELEKTRONIRAKENTEEN MALLINTAMINEN
Alkuaineatomin järjestysluku ilmaisee kuinka monta elektronia sillä on.
Elektronit sijaitsevat ytimen ympärillä, mitä voidaan kuvata KUORIMALLILLA.
Elektronit sijaitsevat kuorilla ja energian mukaisessa järjrstyksessä.
MINIMIENERGIAPERIAATE.
Kullekin kuorelle mahtuu enintään 2n2 kpl elektroneja, n=kuoren numero.
KVANTTIMEKAANINEN atomimalli perustuu todennäköisyyslaskentaa.
Tässä mallissa elektronit menevät aina mahdollisimman alhaiselle energiatasolle, kuten kuorimallisakin.
Pääkuoret ovat kuitenkin jakautuneet alakuoriin, joiden energiat ovat erilaiset (s, p, d, f)
Elektronit sijaitsevat ytimen ympärillä, mitä voidaan kuvata KUORIMALLILLA.
Elektronit sijaitsevat kuorilla ja energian mukaisessa järjrstyksessä.
MINIMIENERGIAPERIAATE.
Kullekin kuorelle mahtuu enintään 2n2 kpl elektroneja, n=kuoren numero.
KVANTTIMEKAANINEN atomimalli perustuu todennäköisyyslaskentaa.
Tässä mallissa elektronit menevät aina mahdollisimman alhaiselle energiatasolle, kuten kuorimallisakin.
Pääkuoret ovat kuitenkin jakautuneet alakuoriin, joiden energiat ovat erilaiset (s, p, d, f)
3.3 MUUTOKSET ELEKTRONIRAKENTEESSA
Atomin energiataso saavutta minimin kun sen ulkokuoren elektronien määrä on kahdeksan, OKTETTI (s2p6), joka on pysyvä elektronirakenne.
Kaikki alkuaineet pyrkivär saamaan oktetin, Joko luovuttamallla, vastaaottamalla tai jakamalla elektroneja.
Metalli alkuaineet, 1-3 elektronia ulkokuorella,
luovuttavat ulkokuoren elektronit, muodostuu positiivinen ioni eli kationi, HAPETTUMINEN.
Epämetalli alkuaineet, 5-7 elektronia ulkokuorella,
vastaanottavat ulkokuorelle elektroneja, muodostuu negatiivinen ioni eli anioni, PELKISTYMINEN.
Atomin saadessa energiaa, elektronit voivat VIRITTYÄ ylemmille energiatasoille.
Elektronien palatessa perustasolleen, aine säteille sille tunnuomaiata valoa, voidaan käyttä aineen tunnistukseen.
Kaikki alkuaineet pyrkivär saamaan oktetin, Joko luovuttamallla, vastaaottamalla tai jakamalla elektroneja.
Metalli alkuaineet, 1-3 elektronia ulkokuorella,
luovuttavat ulkokuoren elektronit, muodostuu positiivinen ioni eli kationi, HAPETTUMINEN.
Epämetalli alkuaineet, 5-7 elektronia ulkokuorella,
vastaanottavat ulkokuorelle elektroneja, muodostuu negatiivinen ioni eli anioni, PELKISTYMINEN.
Atomin saadessa energiaa, elektronit voivat VIRITTYÄ ylemmille energiatasoille.
Elektronien palatessa perustasolleen, aine säteille sille tunnuomaiata valoa, voidaan käyttä aineen tunnistukseen.
3.4 JAKSOLLISEN JÄRJESTELMÄN RAKENNE
Jaksollisessa järjesstelmässä alkuaineet ovat kasvavan järjestysluvun (Z) mukaisessa järjestyksessä.
Vaakarivit ovat jaksoja, ilmoittaa atomin elektronikuorien lukumäärän.
Lantanoidit ja aktinoidit ovat erotettu järjestelmän ulkopuolelle.
Pystyrivit ovat ryhmiä, päärymiä ovat 1-2 ja 13-18 ja sivuryhmiä ovat 3-12.
SAMAN PÄÄRYHMÄN ALKUAINEILLA ON YHTÄ MONTA ULKOELEKTRONIA.
Jaksollinen järjestelmä jakaantuu lohkoihin (s, p, d, f), joista näkyy alakuorien täyttyminen.
Vaakarivit ovat jaksoja, ilmoittaa atomin elektronikuorien lukumäärän.
Lantanoidit ja aktinoidit ovat erotettu järjestelmän ulkopuolelle.
Pystyrivit ovat ryhmiä, päärymiä ovat 1-2 ja 13-18 ja sivuryhmiä ovat 3-12.
SAMAN PÄÄRYHMÄN ALKUAINEILLA ON YHTÄ MONTA ULKOELEKTRONIA.
Jaksollinen järjestelmä jakaantuu lohkoihin (s, p, d, f), joista näkyy alakuorien täyttyminen.