”Lyseossa yhdistyvät ryhmähenki, toveruus ja hupi. Opettajat todella välittävät yksilöistä.”

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.

Tarjotaksemme lyseolaisille mahdollisimman laadukasta opetusta toimimme Lyseon lukiossa oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti. Haluamme jatkuvasti ennakoida ympäristön muutoksia, oppia kokemastamme ja uudistua tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Välitämme aidosti yhteisömme jokaisesta yksilöstä – hänen kasvustaan, hyvinvoinnistaan ja oppimisestaan. Opettajamme kouluttautuvat ja oppivat uutta aktiivisesti. Koulumme vision mukaisesti haluamme olla oppimisen edelläkävijä.

Koulutyön laatuun perehdymme erityisesti Lyseon lukion opettajien tiimeissä eli lysteissä. Lystit arvioivat ja kehittävät koulutyötä ja oppimista. Niissä opettajat jakavat oivalluksiaan ja ideoitaan yhteiseksi hyväksi. Lystit jakaantuvat oppiaineryhmittäin seuraavan jaottelun mukaisesti:

Tiimien vetäjät eli lystipomot muodostavat yhdessä rehtorin, apulaisrehtorin, IB-koordinaattorin ja viesintä- ja somevastaavan kanssa johtotiimin eli johtolystin. Se kokoontuu arjen asioita ja valmisteluasioita varten joka maantai pitkällä välitunnilla viikoittain sekä suurempia linjauksia varten päivän seminaareihin lukukausittain. Opettajien ideat ja terveiset tulevat johtolystin käsittelyyn.

Lisäksi kehittämisestä erityisen kiinnostuneet opettajat osallistuvat Lyseon lukion kehittämistiimien eli kestien toimintaan. Kestijako on seuraava: Paremman arjen kesti, Tvt-kesti, IB-kesti ja Myy- eli markkinointikesti.

Osallistavassa toimintakulttuurissa erityisen tärkeä rooli on opiskelijakunnan hallituksella, joka kokoontuu joka tiistai pitkällä välitunnilla. Rehtori ja opiskelijakunnan ohjaajana toimiva apulaisrehtori osallistuvat kokouksiin, joten vuoropuhelu opiskelijoiden ja koulun johdon välillä toimii sujuvasti. Lisäksi merkittävinä toimijoina ovat luokkien puheenjohtajat, jotka kokoontuvat yhdessä ryhmänohjaajien, opiskelijakunnan hallituksen edustajien, Paremman arjen kehittämistiimin edustajien sekä rehtorin kanssa ns. PuRo-tapaamiseen kerran kuussa keskiviikon pitkällä välitunnilla. PuRo-tapaamisessa luokkien puheenjohtajat ja ryhmänohjaajat käyvät läpi luokan kuulumiset ja valmistautuvat seuraavana päivänä järjestettävään ryhmänohjaustuokioon, jonka he pitävät yhdessä.

Osallistava toimintakulttuuri sekä sen myötä runsaat tapahtumat ja myönteinen ilmapiiri vaikuttavat oppimiseen. Koulumme oppimistulokset ovat jatkuvasti hyviä. Niihin päästään, kun asialla ovat motivoituneet, asialleen vihkiytyneet, innostuneet ja jaksavat opiskelijat ja opettajat. Pingottamisen sijaan haemme tilaa luovuudelle ja rauhalliselle oppimiselle. Siksi mietimme kunkin lukuvuoden alussa, mikä meille on riittävän hyvää. Milloin voimme olla tyytyväisiä? Tämä pohdiskelu tuo levollisuutta ja laatua koulutyöhön.

Koulussamme tärkeällä sijalla on toimiva vuorovaikutus kaikkien Lyseossa työskentelevien kesken. Suosimme keskustelevaa toimintatapaa. Haluamme, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja huomioon otetuksi. Ryhmänohjaajat haastattelevat ohjattavansa joka lukuvuosi. Samoin rehtori käy opettajien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua, neljästi vuodessa kehityskatsauksia sekä tarvittaessa niitä täydentäviä kehityskeskusteluja. Opinto-ohjauksessa painottuu henkilökohtainen ote. Arvokasta työtä uusien ykkösluokkalaisten perehdyttämisessä tekevät opiskelijatutorit. Opettajilla on omat arjen yhteisönsä ja vuorovaikutteiset lystinsä.

Kehitämme koulun ja kodin välistä yhteistyötä mahdollisimman toimivaksi ja avoimeksi. Yhteistyötoimikuntamme Lyhty, joka koostuu opettaja- ja oppilaskunnan sekä opiskelijoiden vanhempien edustajista, tukee osaltaan laadukasta koulutyötä. Myös opiskelijat toimivat erityisen aktiivisesti koulumme kehittämisessä. Opiskelijakunnan hallituksella on arvokas, arvostettu ja vastuullinen rooli koulumme arjessa. Koko koulun tavoitteena on luoda avoin, turvallinen, viihtyisä ja oppimista tukeva oppimisympäristö. Noudatamme Lyseon lukiossa yhteisesti sovittuja reilun pelin toimintatapoja, Lyseon Kymppiä, jonka toteutumista arvioidaan ajoittain ryhmänohjaustuokioissa ja opettajainkokouksissa. Tässä Lyseon Kympin kysymykset, joilla tähdätään hyvään oppimisen ja ihmisten hyvinvoinnin tukemiseen:

1. Hoidinko työni parhaani mukaan?

2. Kohtelinko kouluyhteisön jäseniä niin kuin toivon itseäni kohdeltavan?

3. Kunnioitinko yhteisiä sopimuksia ja ohjeita?

4. Olinko täsmällinen ja huolellinen?

5. Olinko avoin, reilu ja oikeudenmukainen?

6. Olinko hienotunteinen ja suvaitsevainen?

7. Osallistuinko aktiivisesti yhteisiin tapahtumiin ja yhteisten asioiden hoitoon?

8. Muokkasinko ongelmat tavoitteiksi?

9. Sallinko epäonnistumiset? Opinko kokemastani?

10. Loinko ympärilleni myönteistä ilmapiiriä: tervehdinkö, kuuntelinko, kannustinko

Koulussamme vaalitaan lyseolaisuutta. Se tarkoittaa avoimuutta, reiluutta ja vastuuntuntoisuutta. Lyseolaisuuden hyveisiin kuuluvat myös positiivisuus, suvaitsevaisuus, rentous ja luottamus. Haluamme, että jokainen kouluyhteisömme jäsen voi tuntea itsensä hyväksytyksi omana itsenään ja pitää yhteisöön kuulumista tärkeänä. Koulumme monet perinteet kuten lyseolaiskaste, Lyseon yö, Lyseon päivän iltamat sekä erilaiset juhlat ovat osaltaan luomassa kuuluisaa Lyseon henkeä.

Yhteenvetona voimme todeta, että koulutyömme laatu perustuu seuraaviin opettajien ja opiskelijoiden yhdessä pohtimiin lyseolaishyveisiin:

1) Edelläkävijyys

2) Kansainvälisyys

3) Yhteinen visio

4) Lyseohenkinen yhteistyö- ja toimintakulttuuri ja

5) Motivoitunut, lyseotason työskentelystä innostunut kouluyhteisö.