4. Referointi
Mitä referointi tarkoittaa?
Referointi tarkoittaa luetun tai kuullun tekstin selostamista lyhyesti ja omin sanoin. Se kirjoitetaan jo olemassa olevan, jonkun toisen henkilön kirjoittaman tai puhuman tekstin pohjalta.
Referaatti ei ole sama tekstilaji kuin tiivistelmä, vaikka molemmat ovat alkuperäisen tekstin lyhennelmiä. Tiivistelmällä tarkoitetaan esimerkiksi lehtijuttujen ingressiä tai tutkimusraportin kokoavaa alkutiivistelmää tai loppukatsausta. Tiivistelmä voi olla myös luettelo. Tiivistelmän tekee usein tekstin kirjoittaja itse, referaatti on toisen kirjoittajan teksti.
Alkuperäistekstin kirjoittajaan viitataan johtolauseissa: Matti Meikäläisen mukaan – –. Meikäläinen on sitä mieltä, että – –. Johtolauseiden verbien on oltava neutraaleja, jotta referoijan omat näkemykset eivät korostu. Suoria lainauksia alkuperäistekstistä käytetään ainoastaan silloin, kun halutaan tuoda esiin jokin erityinen sana, käsite tai ilmaus.
Miten teen referaatin?
Linkki Roosa Wellingin artikkeliin Lopulta läpi pääsykokeista (hs.fi 21.5.2024). (Ohjeet oikeassa reunassa)
2. Kirjoita muistiinpanojen perusteella omin sanoin alkuperäisen tekstin olennaiset asiat mahdollisimman tarkasti. Älä katso alkuperäistä tekstiä, ettet ala toistaa sen rakenteita ja sanamuotoja.
3. Kun teksti on valmis, tarkasta alkuperäisestä tekstistä, että tiedot ja käsitteet ovat oikein ja ettei tärkeitä asioita unohtunut.
4. Lue valmis teksti nyt ulkopuolisin silmin. Onko teksti ymmärrettävä ja selkeä, vaikka ei olisi lukenut alkuperäistä tekstiä?
5. Keksi tekstille otsikko ja kirjoita alkuun viittaus alkuperäiseen tekstiin.
OHJE VIITTAAMISEEN:
Ensimmäisellä kerralla viitataan aineistoon siten, että kaikki tiedot tulevat esiin
eli kirjoittaja (ammatti, jos merkityksellinen), tekstilaji, otsikko/nimi, ilmestymispaikka ja -aika
Samalla esitellään aineiston keskeinen olemus muutamalla virkkeellä lukijalle, esim. aineiston sisältö, eri äänet, lähteet, tyyli, konteksti jne.
Kolumnissaan Sinuttelua, kiitos! (HS 17.1.2007) Helena Killberg kertoo halustaan tulla sinutelluksi.
Elävän arkiston julkaisu ”Kieletön kansa vaikenee kahdella kielellä” (2011) sisältää surullisia esimerkkejä kahden kielen väliin jääneistä lapsista.
Artikkeliinsa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” (Ylioppilaslehti 12.5.2011) toimittaja Ann-Mari Huhtanen on haastatellut…
4. Kirjoita referaatti tähän
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.