5. Lukustrategiat
Millainen on hyvä lukija?
Millaisia lukustrategioita huomaat itse käyttäväsi eri tilanteissa?
Millaiset tekstit tai lukemistilanteet ovat vaikeita?
Kokemattomat lukijat tunnistavat siitä, että lukemisen tavoite ei ohjaa heidän strategiaansa. Yksittäistä tietoa isosta tekstimassasta etsivä ei hallitse skannaavaa strategiaa, vaan lähtee lukemaan tekstiä alusta asti sana sanalta ja uupuu jo alkumetreillä. Opiskelussa tyypillinen ongelma on, että asioita päntätään ulkoa sen sijaan, että yritettäisiin ymmärtää kokonaisuus ja liittää se jo olemassa olevaan osaamiseen.
Kaikkia strategisia malleja yhdistää käsitys hyvästä lukijasta. Hyvä lukija
- tietää, miksi hän lukee, mitä hän hakee
- osaa varmistaa, tarjoaako teksti hänen tarvitsemaansa tietoa eli kannattaako tekstiä lukea
- hyödyntää aiempaa tietoa ja kokemuksiaan, yhdistää uutta tietoa jo olemassa oleviin skeemoihin
- hallitsee erilaisia apuvälineitä ja keinoja ymmärtämisen, hahmottamisen ja muistamisen tueksi
- osaa ennakoida tekstiä luomalla oletuksia ja etsimällä niihin vastauksia,
- ei kompastele vieraisiin käsitteisiin vaan osaa joko ohittaa ne tai tarkistaa niiden merkityksen
- osaa erottaa tärkeän tiedon vähemmän tärkeästä
- rakentaa tekstistä kokonaisuutta, yhdistelee ydinasioita (kartat, tiivistelmät)
- pystyy esittämään tekstiä jäsentäviä kysymyksiä itselleen
- on joustava lukustrategioiden käytössä
- osaa lukea myös rivien välistä
Lähde: Marjo Nurmi, Suomen kansanopistoyhdistys
Miten teksti jäisi mieleen paremmin? Eli lukustrategia haltuun...
Lukustrategioilla tarkoitetaan toimintamalleja ja tekniikoita, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään, muistamaan ja käsittelemään tekstiä. Aluksi lukustrategioita harjoitellaan kuultujen kertomusten yhteydessä ja kuullun ymmärtämisen tehtävien avulla ensin yhdessä opettajan kanssa mallintaen, sen jälkeen parin kanssa ja lopulta yhä itsenäisemmin.
Alkuvaiheessa lukijan kanssa voi harjoitella esimerkiksi seuraavia lukustrategioita samoin ensin yhdessä opettajan kanssa ja sen jälkeen itsenäisemmin:
- Ennakointi: Tekstin sisältöä ennakoidaan otsikon ja kuvien perusteella. Pohditaan tarinan seuraavia tapahtumia tai tekstissä ja kuvissa annettuja vihjeitä yhdistämällä ne omiin aikaisempiin tietoihin tai kertomuksen aikaisempiin tapahtumiin.
- Selventäminen: Tekstin vaikeiden sanojen huomaaminen ja niiden merkityksen selvittäminen tekstin yhteydestä, kuvaa apuna käyttäen, keskustelemalla tai sanakirjasta etsimällä.
- Tiivistäminen: Tekstin pääasioiden löytäminen sekä juonen tiivistelmän tai yhteenvedon tekeminen esimerkiksi muutamalla lauseella, sarjakuvalla tai näyttelemällä.
- Uudelleen muotoilu: Tekstin sisältö kerrotaan omin sanoin.
- Kysymysten tekeminen: Kysymysten laatiminen esimerkiksi parille tekstin keskeisistä kohdista, jolloin tekstin rakenne ja sisältö sekä keskeiset asiat jäsentyvät.
- Päätelmien tekeminen: Pysähdytään ymmärtämisen kannalta kriittisissä kohdissa, tunnistetaan tekstin keskeiset asiat ja tehdään päätelmiä luetusta myös omia taustatietoja hyväksi käyttäen.
Näiden strategioiden lisäksi voidaan ymmärtämisen tukena käyttää tekstin ulkopuolisia strategioita kuten ajatuskarttoja, muistia tukevia mielikuvia tai mielikuvaharjoituksia.
Lähde: Lukusilta.fi