Kertova journalismi

Kertova journalismi

Ennakointitehtäviä: Pohtikaa
1. Millainen lehtijuttu herättää sinun kiinnostuksen?

2. Miksi kertova journalismi on viime vuosina lisääntynyt?
- Uutiset pyrkivät myymään itseään ja kertomus kiinnostaa lukijaa eli myy hyvin.
- Kertomusmuotoista uutista on helpompi lukea.
- Vaarana on, että kertovaan tietotekstiin saadaan syötettyä ennakkoasenne tai mielipide aiheeseen, esimerkiksi poliittinen.
- Yksittäisen henkilön kautta saatetaan perustella yleinen mielipide.
- Ääripäät ja ristiriidat myyvät eli tarinat esitetään voimakkaampina.

3. Mikä ero on uutisella ja kertovalla lehtijutulla?
- Uutisessa faktat ovat heti alussa, kertomuksessa ne tulevat vähitellen.

4. Miten uutisen kirjoittaminen eroaa kertovan lehtijutun kirjoittamisesta?
- Kertovaan lehtijuttuun joutuu tarkistamaan paljon yksityiskohtia ja haastattelemaan ihmisiä eli kirjoittamisprosessi on usein pidempi.


Kertovalle journalismille on tyypillistä:

1. HENKILÖHAHMOT
Tapahtumat esitetään henkilön näkökulmasta, jotta lukijalle tulee vaikutelma tämän pään sisällä olemisesta. Näkökulma voi olla toimittajan tai jutussa käsitellyn henkilön.

2. JUONENKÄÄNTEET
Tapahtumat esitetään kohtauksina tai tiivistelminä.

3. DIALOGI
Dialogia tai haastattelun puheita lainataan suoraan.

4. TARKKA KUVAILU
Tekstissä viitataan ihmisten käyttäytymiseen, tavaroihin, eleisiin ja tapoihin pyrittäessä välittämään, miten he kokevat asemansa maailmassa. Henkilöistä luodaan näin henkilökuvaa, johon lukija voi samaistua.

5. MUITA KERRONNAN KEINOJA
Voidaan käyttää myös muita kerronnan keinoja, esim. preesensmuotoa, sisäistä monologia, puhekielisiä ilmaisuja sisäisessaä monologissa, takaumia ja ennakointia.

Viime vuosina kertova journalismi on levinnyt myös tietokirjoihin. Kun lukija innostuu tarinasta, omaksuu hän paremmin myös tietoa ja lukeminen on motivoivampaa.