Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

Kirjallisuuden konteksteja (S28) 2 op

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • lisää kaunokirjallisuuden tuntemustaan
  • kehittää kykyään tarkastella kirjallisuutta sen kulttuurisessa ja historiallisessa syntykontekstissa
  • ymmärtää eri kontekstien merkityksen kirjallisuuden tulkinnassa
  • tutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaa arvioida niiden merkitystä.
Keskeiset sisällöt
  • Suomen kirjallisuuden vaiheet osana maailmankirjallisuutta
  • eri aikakausien kaunokirjallisuutta ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan sekä arvo- ja aatemaailman näkökulmasta
  • kirjallisuuden tutkimista eri konteksteissaan: tekijän ja lajin konteksti, historiallinen ja kulttuurinen konteksti, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti
  • merkittävä tai ajankohtainen kaunokirjallinen kokonaisteos
Laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuu eettisyys ja ympäristöosaaminen. Opintojakson yleisiä sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tukevia työtapoja voivat olla esimerkiksi ryhmäkeskustelu, teatteri-/draamaharjoitukset, pakopeli; pelin tai animaation tekeminen (kaunokirjallisuuden pohjalta); dialogin, sarjakuvan, blogin, tekstianalyysin, esseen ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen.

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu monipuolisiin osaamisen näyttöihin, joita voivat olla esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Opintojakson aikana toteutetaan summatiivista ja formatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on oppimista ohjaavaa ja tukevaa arviointia esimerkiksi ohjauskeskusteluin, tehtävien muokkaamisella palautteen perusteella sekä itse- ja vertaisarviointeina. Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.

Vuorovaikutustaitojen syventäminen (S29) 2 op

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • kehittää vuorovaikutustaitojaan ja oppii arvioimaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutusosaamisen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa, työelämässä ja yhteiskunnassa
  • kehittää valmiuksiaan ymmärtää ja ratkoa vuorovaikutuksen ongelmia sekä toimia rakentavasti ja eettisesti erilaisissa, haastavissakin vuorovaikutustilanteissa sekä ymmärtää vuorovaikutuksen kulttuurisia piirteitä ja kontekstisidonnaisuutta
  • syventää kykyään tarkastella ja analysoida vuorovaikutusta erilaisista näkökulmista
  • syventää ymmärrystään kielen tilanteisesta vaihtelusta.
Keskeiset sisällöt
  • kuuntelun ja kuullun ymmärtämisen taitojen sekä puhumisen ja esiintymisen taitojen monipuolistaminen, kielen rekisterit ja tilanteen edellyttämä kielenkäyttö
  • vuorovaikutuksen ja vuorovaikutusosaamisen merkitys jatko-opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa, esimerkiksi erilaisissa järjestöissä sekä muissa muodollisissa ja epämuodollisissa yhteisöissä toimiminen
  • dialoginen ja rakentava vuorovaikutus, vuorovaikutukseen liittyvä etiikka sekä konfliktit ja ongelmanratkaisu ryhmässä
  • vuorovaikutuksen kulttuuristen piirteiden ja erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja -suhteiden sekä niihin vaikuttavien tekijöiden analysointi
  • mahdollisesti osallistuminen toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli PUHVI-kokeeseen
Laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuu hyvinvointiosaaminen. Opintojakson yleisiä sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tukevia työtapoja voivat olla esimerkiksi väittely, neuvottelu, video-cv, työ- ja opiskeluelämän suulliset harjoitukset, asiantuntijavierailut, ongelmanratkaisukeskustelu, digitarina, puheenvuoro/puhe ja raportti.

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu monipuolisiin osaamisen näyttöihin, joita voivat olla esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Opintojakson aikana toteutetaan summatiivista ja formatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on oppimista ohjaavaa ja tukevaa arviointia esimerkiksi ohjauskeskusteluin, tehtävien muokkaamisella palautteen perusteella sekä itse- ja vertaisarviointeina. Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.

Kirjoitustaitojen syventäminen (S210) 2 op

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • kehittää edelleen taitoaan ilmaista ja perustella ajatuksiaan kirjoittamalla hyödyntäen muita tekstejä
  • kehittää omaäänistä kirjoittamista
  • kehittää kirjoittamisen prosessin hallintaansa ja taitoaan muokata tekstiä
  • syventää kirjoitetun kielen rakenteiden ja konventioiden tuntemusta
  • osaa valita tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivan kielimuodon.
Keskeiset sisällöt
  • aineistopohjaisten laajojen tekstien tuottaminen ja lähteiden arviointi
  • omaäänisten tekstien tuottaminen
  • tekstin- ja kielenhuollon käytänteiden soveltaminen tekstien muokkaamisessa
  • luettaville ja kirjoitettaville teksteille tyypillisten kielen rakenteiden, sanaston, fraasien ja käsitteiden käyttöön harjaantuminen
  • ajankohtainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja
Laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuu monitieteinen ja luova osaaminen. Opintojakson yleisiä sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tukevia työtapoja voivat olla esimerkiksi aineistopohjainen essee, lyhyt kirjoitustehtävä (kommentti, sähköpostiviesti, blogiteksti, muu arkielämän viesti ja dialogin täydennys), yhteisöllinen kirjoittaminen, vierailijat ja sanataideharjoitukset.

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu monipuolisiin osaamisen näyttöihin, joita voivat olla esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Opintojakson aikana toteutetaan summatiivista ja formatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on oppimista ohjaavaa ja tukevaa arviointia esimerkiksi ohjauskeskusteluin, tehtävien muokkaamisella palautteen perusteella sekä itse- ja vertaisarviointeina. Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.

Lukutaitojen syventäminen (S211) 2 op

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • syventää kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan
  • osaa tulkita erilaisia monimuotoisia tekstejä
  • ymmärtää tekstin tavoitteiden ja kontekstin merkityksen tekstien tulkinnassa.
Keskeiset sisällöt
  • monimuotoisten asia- ja mediatekstien ja fiktiivisten tekstien tulkinta
  • analyysin ja tulkinnan rakentaminen sekä käsitteiden käyttö
  • runokokoelma tai näytelmäteksti
Laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuu globaali- ja kulttuuriosaaminen. Opintojakson yleisiä sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tukevia työtapoja voivat olla esimerkiksi analyysit erityyppisten aineistojen pohjalta, eri tekstilajien harjoittelu, videotehtävä ja uutisseuranta.

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu monipuolisiin osaamisen näyttöihin, joita voivat olla esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Opintojakson aikana toteutetaan summatiivista ja formatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on oppimista ohjaavaa ja tukevaa arviointia esimerkiksi ohjauskeskusteluin, tehtävien muokkaamisella palautteen perusteella sekä itse- ja vertaisarviointeina. Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.