HI7 Valloituksia ja valtakuntia (2op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
Valtakuntia ja imperiumeja on harvoin rakennettu ilman sotimista. Opintojaksolla tutustutaan valittuihin valtakuntiin ja kansoihin, jotka ovat omana aikanaan nousseet merkittävään asemaan. Samalla perehdytään sotataidon ja tekniikan kehittymiseen näiden menestystarinoiden taustalla. Myös ennestään tuttuja aiheita syvennetään uusien näkökulmien myötä. Tarkasteltava ajanjakso kulkee antiikista lähelle nykypäivää sisältäen myös mikrohistoriallisia tarkastelukohteita.
Laaja-alaisen osaamisen aluista painottuvat globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Näitä osa-alueita vahvistavat eri alueiden ja kansojen kulttuuriperinteeseen tutustuminen sekä lähdekriittisyyden ja medialukutaidon tavoitteet ja sisällöt.
Opintojakson yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- syventää osaamistaan eri aikakausien luonteesta ja niiden taustalla vaikuttavista historiallisista prosesseista.
- Tutustuu sotatekniikan kehitykseen ja merkitykseen eri aikakausina osana voimapolitiikkaa.
- saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan historiaan ja ymmärrystään sen merkityksellisyydestä.
Opintojakson keskeiset sisällöt
- Välimeri ja Keski-Eurooppa antiikin aikana
-
- Hopliittisotilaat Kreikan kaupunkivaltioissa
- Soturikunniaa vaalivat keltit
- Legioonat Rooman imperiumin turvana
- Hevosen merkitys sota- ja voimapolitiikassa
-
- Kansainvaellukset
- Ristiretket
- Mongolien levittäytyminen
- Purjehdustaidon kehittyminen
-
- Viikinkien valtakausi
- Euroopan merivallat rakentavat imperiumejaan
- Ruutiaseiden kehitys tulikeihäistä kivääreihin
-
- Kiina ruutiaseiden edelläkävijänä
- Japanin samurailuokka murroksessa
- Napoleonin sodat ja tykistön merkitys
- Yhdysvaltain sisällissota
- 1900-luvun sotatekninen harppaus
-
- Ensimmäinen maailmansota - ensimmäinen teollinen sota
- Vastarintaliikkeiden toiminta toisessa maailmansodassa
- Atomipommi muuttaa maailmaa
Opintojakson arviointi
Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen ensin mainittuun. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa eteenpäin, tavoitteiden saavuttamista kohti auttavaa, ei dokumentoivaa palautetta. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson aikana antamalla palautetta esimerkiksi kyvystä tulkita historiallista lähdeaineistoa sekä kyvystä hahmottaa historiallisten ilmiöiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on myös ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan. Summatiivinen arviointi koostuu tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavista tuotoksista.
Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti.
Opintojakso arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty.