Sadutus digitaaliseen muotoon

Sadutus digitaaliseen muotoon

"Kerro satu(tai tarina), sellainen kuin itse haluat. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi, ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat."


Sadutusmenetelmä on Suomessa kehitetty menetelmä, jonka tavoitteena on edistää osallisuutta sekä vuorovaikutusta aikuisten ja lasten välillä. Menetelmää on hyödynnetty lisäksi monikulttuuristen lasten ja nuorten parissa. Sadutus on yksi tapa luoda tilaa lasten ja nuorten ajatuksille sekä mielipiteille.

Saduttaja kirjaa tarinan juuri niin kuin lapsi tai lapsiryhmä tarinan kertoo. Saduttaja keskittyy kuuntelemaan kertomusta, puuttumatta tarinan sisältöön kysyen tai johdatellen. Lopuksi saduttaja lukee tarinan kertojalle, joka voi halutessaan muokata jotakin tarinasta. Sadutuksessa syntyvä tarina tai juttu on kertojan oma. 

Sadutuksessa tarinasta tulee elävä ja yhteinen asia. Tarina syntyy kertomalla, se vahvistuu kirjoittamalla ja vaikuttaa uudelleen lukemalla. Sadutuksessa kertojalla säilyy päätäntävalta omasta tarinasta ja sen jakamisesta. Henkilökohtaisesta sadusta tulee yhteinen ja yhteisöllinen kokemus, kun "minun ääneni kuuluu osana yhteisöä".

Lähteet:
Karlson, L. 2014. Sadutus. Avain osallisuuden toimintakulttuuriin. PS-Kustannus. Juva.

Taksvärkki ry. 2007. Sinun, minun, meidän mango. Sadutusta yli kulttuurirajojen. Kokemuksia sadutuksesta kehitysyhteistyössä ja kansainvälisyyskasvatuksessa. Multiprint.
Kannet5.indd (taksvarkki.fi) 22.3.2021

Sadutus pähkinänkuoressa


Sadutuksessa kuunnellaan 
ja arvostetaan lasta,
nuorta tai aikuista.Sadutus kutsuu kertomaan ja kohtaamaan.
Sadutus kietoo sekä kertojan että kuuntelijan
läheisyydenja turvallisuuden tunteeseen,
jolloin on helppo kertoa.
Olemme tässä ja nyt, yhdessä.

Sadutuksessa:

  • Kertoja haluaa kertoa ajatuksistaan.

  • Saduttaja haluaa kuunnella kertojan näkökulmista
    ja ajatuksista.

  • Arvostetaan toisen ajatuksia.

  • Jaetaan iloa, ihmettelyä ja pohdintaa.

  • Pysähdytään yhteiseen hetkeen, ollaan läsnä.

  • Tutustutaan toiseen erilaisella tavalla.

  • Nautitaan yhdessäolosta.

  • Ollaan vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa.

  • Kirjataan kertojan tarina.

  • Luetaan ääneen kerrottu satu ja säilytetään se.

  • Muodostetaan uutta kertomakulttuuria ja toimintatapaa 

Lähde: Lapset kertovat ja toimivat. 2021. Lapset kertovat ja toimivat. Lapset kertovat ja toimivat. 2019. Lapset kertovat ja toimivat ry (helsinki.fi)


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä