Hyvää huomenta kaikille!

Saako koulussa epäonnistua?

Ajatellaanpa hetki lasta, joka opettelee ajamaan polkupyörällä. Ensimmäisellä kerralla pyörä voi kaatua. Toisella kerralla ohjaaminen vielä horjuu. Kolmannella kerralla matka ehkä päättyy nurmikolle. Tarkoittaako se, ettei lapsi osaa eikä hänen kannata enää yrittää?

Ei tietenkään. Jokainen yritys opettaa jotakin uutta tasapainosta ja ohjaamisesta. Lopulta pyöräily alkaa onnistua.

Samalla tavalla olemme opetelleet lukemaan, laskemaan, sitomaan kengännauhoja, soittamaan, uimaan ja käyttämään uusia laitteita. Kukaan ei ole osannut kaikkea heti.

Silti epäonnistuminen voi tuntua pahalta. Väärä vastaus saattaa nolottaa. Heikompi koetulos voi harmittaa. Joskus tekisi mieli sanoa: ”En osaa tätä” tai ”En enää yritä.”

Silloin kannattaa lisätä lauseeseen yksi pieni mutta tärkeä sana:

”En osaa tätä vielä.”

Sana ”vielä” kertoo, että oppiminen on kesken. Se jättää oven auki harjoittelulle ja uudelle yritykselle.

Epäonnistuminen ei tarkoita, että ihminen olisi huono. Se tarkoittaa vain sitä, ettei jokin asia onnistunut tällä kertaa. Meidän ei kannata verrata omaa harjoitteluvaihettamme siihen, mitä joku toinen jo osaa. Jokainen oppii eri tahtiin ja tarvitsee erilaisen määrän harjoittelua.

Oppimiseen kuuluu vastuullinen yrittäminen: kuunnellaan ohjeet, tehdään parhaamme ja korjataan mahdolliset virheet. Jos oma teko aiheuttaa toiselle harmia, pyydämme anteeksi ja yritämme korjata tilanteen.

Kun jokin ei onnistu, voimme kysyä itseltämme kolme kysymystä:

Mitä tapahtui?

Mitä voin oppia tästä?

Mitä teen ensi kerralla toisin?

Nämä kysymykset muuttavat epäonnistumisen oppimisen välineeksi.

Jos laskutehtävä menee väärin, voimme selvittää, missä kohdassa ajatus kulki harhaan. Jos ryhmätyö ei onnistu, voimme pohtia, kuuntelimmeko toisiamme. Jos esiintyminen jännittää, voimme harjoitella seuraavaa kertaa varten hieman enemmän.

Myös me aikuiset epäonnistumme. Rehtori, opettaja tai ohjaajakaan ei aina tiedä heti oikeaa vastausta eikä tee kaikkea täydellisesti. Tärkeintä on, että uskallamme myöntää virheemme, opimme niistä ja yritämme uudelleen.

Tämän viikon haaste on yksinkertainen:

Kun huomaat ajattelevasi ”En osaa”, lisää loppuun sana ”vielä”.

Kun teet virheen, älä jää pitkäksi aikaa harmittelemaan sitä. Mieti sen sijaan, mitä voisit kokeilla seuraavaksi.

Ja kun huomaat jonkun toisen epäonnistuvan, älä naura. Kannusta häntä yrittämään uudelleen. Turvallisessa koulussa kenenkään ei tarvitse pelätä virheitä tai väärää vastausta.

Saako siis epäonnistua?

Kyllä saa. Epäonnistuminen ei ole oppimisen vastakohta, vaan usein tärkeä osa oppimista. Todellinen epäonnistuminen olisi se, ettemme uskaltaisi yrittää lainkaan.

Uskalletaan tällä viikolla yrittää, erehtyä, oppia ja yrittää uudelleen.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!