Järvenpään Peikkometsän uudisasukkaat
Heli Rintamäki
Peikkometsä, Peikkopuisto, Satumetsä ja Fauniland. Rakkaalla lapsella oli monta nimeä. Nämä kaikki tarkoittivat Martti ja Helena Kuuskosken luomaa Peikkometsää. Peikot ovat pitkän elämänsä aikana seikkailleet Järvenpään metsikössä, pankkien säästöpossuina ja Mallasjuoman valmistaman Peikkojuoman etiketeissä. Peikot tekivät maailmanvalloitusmatkojaan myös ulkomaille, ja ne vierailivat jopa 32 eri maassa, josta suurimman suosion ne saavuttivat Ruotsissa ja Englannissa.
Tämä tarina alkoi Tampereelta vuonna 1952, kun Martti ja Helena Kuuskoski halusivat tehdä lapsilleen ikimuistoisen joulun. Rahaa ei tuolloin ylimääräisiä ollut, joten oli turvauduttava omin käsin tehtyihin lahjoihin. Lapset saivat joululahjaksi itsetehtyjä nukkeja. Rouva Kuuskoski alkoi tehdä lisää erilaisia nukkeja ajatellen, että muutkin lapset pitäisivät niistä. Hän kävi monissa liikkeissä tarjoamassa töitään, mutta vastaus jokaisesta paikasta oli kieltävä. Näin oli käynyt myös hänen miehelleen Martille, joka oli yrittänyt myydä runojaan ja piirroksiaan. Tästä he eivät kuitenkaan lannistuneet. Helena hahmotteli karvaisen pienen otuksen ja näin karvainen pikkupeikko näki päivänvalon elämänsä ensimmäistä kertaa. Helena halusi tehdä peikoistaan ystävällisiä, iloisia ja hyvää mieltä kaikille tuovia otuksia. Kautta aikain oli peikkoja pidetty pahoina ja huonoa onnea tuottavina. Milloin niitä oli syytetty huonosta onnesta ja milloin mistäkin muusta pahasta. Helenan peikoista tuli iloisia ja hyvää mieltä tuottavia peikkoja.
Kuuskosket ja peikkoperhe muuttivat vuonna 1957 puolen hehtaarin kokoiseen metsikköön Järvenpäähän. Sinne rakennettiin asuintilat, jossa oli niin paljon tilaa, että verstas mahtui rakennuksen yläkertaan. Tilat alkoivat käydä pian pieniksi ja he päättivät rakentaa puistoon rakennuksen peikkojen valmistamista varten. 1960-luvulla kun henkilökunnan määrä oli kasvanut, eikä puiston lähellä ollut yhtään ruokapaikkoja, kunnostettiin tehtaan kyljessä ollut autotalli henkilökunnan ruokailutilaksi. Vieraita alkoi käydä puistossa entistä enemmän, joten sen kahvilaa alettiin pitää auki myös viikonloppuisin. Peikkometsä syntyi siten, että uteliaat vierailijat halusivat nähdä, kuinka peikkoja valmistetaan ja alkoivat käydä vierailemassa Kuuskoskien luona. Sen asukeista, peikoista, tuli niin suosittuja, että parhaimmillaan yritys pystyi tarjoamaan työpaikan jopa 200 työntekijälle. Näin oli Peikkometsä syntynyt Järvenpäähän. Asuintilojen ja peikkotehtaan lisäksi puistoon rakennettiin teatteri ja myymälä sekä pihapiirin metsikköön peikoille pieniä asuinsijoja. Näitä rakennettiin niin maahan kuin puihinkin. Useimmat niistä olivat pikkuruisia tönöjä, joissa oli pienet ikkunat.
Vuonna 1965 lasten televisio-ohjelma Sirkus Papukaija tuli tekemään ohjelman Peikkometsään vierailustaan peikkojen luona. Tätä ohjelmaa varten Helena Kuuskoski halusi, että puisto olisi täynnä eläviä peikkoja. Niinpä alettiin nopeasti suunnittelemaan ja valmistamaa ohjelmaa varten erilaisia peikkopukuja. Sirkus Papukaija ohjelman myötä kiinnostus Faunipeikkoihin kasvoi entisestään, ja uteliaita vierailijoita alkoi virrata Järvenpäähän eripuolilta Suomea.
Vuonna 1967 tarvitsi poliisilaitos uusia autoja. Apuun riensivät Niilo Tarvajärvi ja Hamsteripeikko, jonka kuvasta tehtiin tarroja huoltoasemille myyntiä varten. Auton ikkunaan kiinnitettävillä tarroilla saatiin kerättyä vajaassa puolessa vuodessa rahaa 58 uuteen poliisiautoon. Autot luovutettiin poliiseille juhlallisin menoin Helsingin Senaatintorilla.
Hamsteri pääsi epäonniseksi palkinnoksi myös Tarvajärven laatikkoleikkiin. Kilpailija valitsi laatikon, jossa hän uskoi pääpalkinnon olevan. Tämän jälkeen Tarvajärvi yritti ostaa häneltä laatikon. Jos laatikon takaa paljastui Hamsteri, menetti kilpailija tähän asti kaikki keräämänsä palkinnot, ja sai kotiin viemiseksi löytämänsä Faunien Hamsteripeikon.
Alkuperäisen Peikkometsän menestystarina tuli päätökseensä vuonna 1971, jolloin yritys ajautui konkurssiin. Kuuskosket erosivat, mutta kumpikin jatkoi peikkojen parissa tahoillaan. Helena jatkoi peikkomaskottien valmistamista lastensa kanssa uudessa kodissaan Yhdysvalloissa. Martti jäi Suomeen ja oli mukana avaamassa uutta Peikkopuistoa vanhan Peikkometsän tiloihin 1980-luvun alussa.
Peikkometsän alue myytiin vuonna 1999 yritys- ja asumiskäyttöön. Syksyllä 2010 Järvenpään alueella riehui tuhopolttojen sarja, jolta ei edes Peikkometsä säästynyt.
Lähteet: rantapallo.fi, huvipuisto.net, elävämuisti.fi
Järvenpään Opisto, Aikuisten Taiteen perusopetus
Taiteiden välisyys – Järvenpää 70 vuotta
Peikkometsä, Peikkopuisto, Satumetsä ja Fauniland. Rakkaalla lapsella oli monta nimeä. Nämä kaikki tarkoittivat Martti ja Helena Kuuskosken luomaa Peikkometsää. Peikot ovat pitkän elämänsä aikana seikkailleet Järvenpään metsikössä, pankkien säästöpossuina ja Mallasjuoman valmistaman Peikkojuoman etiketeissä. Peikot tekivät maailmanvalloitusmatkojaan myös ulkomaille, ja ne vierailivat jopa 32 eri maassa, josta suurimman suosion ne saavuttivat Ruotsissa ja Englannissa.
Tämä tarina alkoi Tampereelta vuonna 1952, kun Martti ja Helena Kuuskoski halusivat tehdä lapsilleen ikimuistoisen joulun. Rahaa ei tuolloin ylimääräisiä ollut, joten oli turvauduttava omin käsin tehtyihin lahjoihin. Lapset saivat joululahjaksi itsetehtyjä nukkeja. Rouva Kuuskoski alkoi tehdä lisää erilaisia nukkeja ajatellen, että muutkin lapset pitäisivät niistä. Hän kävi monissa liikkeissä tarjoamassa töitään, mutta vastaus jokaisesta paikasta oli kieltävä. Näin oli käynyt myös hänen miehelleen Martille, joka oli yrittänyt myydä runojaan ja piirroksiaan. Tästä he eivät kuitenkaan lannistuneet. Helena hahmotteli karvaisen pienen otuksen ja näin karvainen pikkupeikko näki päivänvalon elämänsä ensimmäistä kertaa. Helena halusi tehdä peikoistaan ystävällisiä, iloisia ja hyvää mieltä kaikille tuovia otuksia. Kautta aikain oli peikkoja pidetty pahoina ja huonoa onnea tuottavina. Milloin niitä oli syytetty huonosta onnesta ja milloin mistäkin muusta pahasta. Helenan peikoista tuli iloisia ja hyvää mieltä tuottavia peikkoja.
Kuuskosket ja peikkoperhe muuttivat vuonna 1957 puolen hehtaarin kokoiseen metsikköön Järvenpäähän. Sinne rakennettiin asuintilat, jossa oli niin paljon tilaa, että verstas mahtui rakennuksen yläkertaan. Tilat alkoivat käydä pian pieniksi ja he päättivät rakentaa puistoon rakennuksen peikkojen valmistamista varten. 1960-luvulla kun henkilökunnan määrä oli kasvanut, eikä puiston lähellä ollut yhtään ruokapaikkoja, kunnostettiin tehtaan kyljessä ollut autotalli henkilökunnan ruokailutilaksi. Vieraita alkoi käydä puistossa entistä enemmän, joten sen kahvilaa alettiin pitää auki myös viikonloppuisin. Peikkometsä syntyi siten, että uteliaat vierailijat halusivat nähdä, kuinka peikkoja valmistetaan ja alkoivat käydä vierailemassa Kuuskoskien luona. Sen asukeista, peikoista, tuli niin suosittuja, että parhaimmillaan yritys pystyi tarjoamaan työpaikan jopa 200 työntekijälle. Näin oli Peikkometsä syntynyt Järvenpäähän. Asuintilojen ja peikkotehtaan lisäksi puistoon rakennettiin teatteri ja myymälä sekä pihapiirin metsikköön peikoille pieniä asuinsijoja. Näitä rakennettiin niin maahan kuin puihinkin. Useimmat niistä olivat pikkuruisia tönöjä, joissa oli pienet ikkunat.
Vuonna 1965 lasten televisio-ohjelma Sirkus Papukaija tuli tekemään ohjelman Peikkometsään vierailustaan peikkojen luona. Tätä ohjelmaa varten Helena Kuuskoski halusi, että puisto olisi täynnä eläviä peikkoja. Niinpä alettiin nopeasti suunnittelemaan ja valmistamaa ohjelmaa varten erilaisia peikkopukuja. Sirkus Papukaija ohjelman myötä kiinnostus Faunipeikkoihin kasvoi entisestään, ja uteliaita vierailijoita alkoi virrata Järvenpäähän eripuolilta Suomea.
Vuonna 1967 tarvitsi poliisilaitos uusia autoja. Apuun riensivät Niilo Tarvajärvi ja Hamsteripeikko, jonka kuvasta tehtiin tarroja huoltoasemille myyntiä varten. Auton ikkunaan kiinnitettävillä tarroilla saatiin kerättyä vajaassa puolessa vuodessa rahaa 58 uuteen poliisiautoon. Autot luovutettiin poliiseille juhlallisin menoin Helsingin Senaatintorilla.
Hamsteri pääsi epäonniseksi palkinnoksi myös Tarvajärven laatikkoleikkiin. Kilpailija valitsi laatikon, jossa hän uskoi pääpalkinnon olevan. Tämän jälkeen Tarvajärvi yritti ostaa häneltä laatikon. Jos laatikon takaa paljastui Hamsteri, menetti kilpailija tähän asti kaikki keräämänsä palkinnot, ja sai kotiin viemiseksi löytämänsä Faunien Hamsteripeikon.
Alkuperäisen Peikkometsän menestystarina tuli päätökseensä vuonna 1971, jolloin yritys ajautui konkurssiin. Kuuskosket erosivat, mutta kumpikin jatkoi peikkojen parissa tahoillaan. Helena jatkoi peikkomaskottien valmistamista lastensa kanssa uudessa kodissaan Yhdysvalloissa. Martti jäi Suomeen ja oli mukana avaamassa uutta Peikkopuistoa vanhan Peikkometsän tiloihin 1980-luvun alussa.
Peikkometsän alue myytiin vuonna 1999 yritys- ja asumiskäyttöön. Syksyllä 2010 Järvenpään alueella riehui tuhopolttojen sarja, jolta ei edes Peikkometsä säästynyt.
Lähteet: rantapallo.fi, huvipuisto.net, elävämuisti.fi
Järvenpään Opisto, Aikuisten Taiteen perusopetus
Taiteiden välisyys – Järvenpää 70 vuotta