2.1 Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

Lainsäädännöllistä taustaa

Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, perusopetuslakiin [1] ja -asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin [2] sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

Esiopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on otettava huomioon lapsen etu [3]. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki [4], tasa-arvolaki [5], Euroopan ihmisoikeuksien sopimus [6] ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus [7]. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella [8].

Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodeissa ja kouluissa.

[1] Perusopetuslaki (628/1998) 4§

[2] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

[3] Perusopetuslaki 3 a § (163/2022)

[4] Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)

[5] Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986)

[6] Euroopan ihmisoikeuksien sopimus, Valtiosopimukset (63/1999)

[7] YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989

[8]Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2 mom.

Esiopetuksen opetuskieli

Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetusta voidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla perusopetuslain mukaisilla opetuskielillä, jos se ei vaaranna lasten mahdollisuuksia seurata opetusta[1]. Tästä määrätään tarkemmin luvussa 4.4.

[1] Perusopetuslaki 10 § 1 mom. (1288/1999)

Esiopetuksen tavoitteet

Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja[1]. Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuuden edistämisen tehtävä ja opetuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus koko maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa [2].

[1] Perusopetuslaki (628/1998) 2 §

[2] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 2-4 §

Esiopetuksen kesto

Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden[1], ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia[2]. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataan luvussa 5.5. Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja[3].

[1] Perusopetuslaki (628/1998) 9 § 2 mom.

[2] Perusopetusasetus (852/1998) 3 § 2 mom.

[3] Perusopetuslaki 6 § 1 mom. (1288/1999) ja Laki lasten päivähoidosta 11 b (1290/1999)

Opetussuunnitelma, monikulttuurisuus ja osallisuus

Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lasten erilaiset kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat. Lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän identiteettiensä kehittymistä tuetaan.

Huoltajien osallisuus

Esiopetusta koskeva lainsäädäntö korostaa huoltajien osallisuutta[1]. Huoltajilla on oikeus saada tietoa esiopetuksen tavoitteista ja toiminnasta sekä lapsensa esiopetuspäivästä esiopetuksen aikana. Huoltajien mielipiteitä ja tietoja kuullaan sekä heidän antamaansa palautetta hyödynnetään esiopetuksen kehittämisessä.

[1] Perusopetuslaki 3 § 3 mom. (628/1998)

Esiopetuksen maksuttomuus

Esiopetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava oppilashuolto ovat maksuttomia[1]. Lapsille on tarjottava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria, ja ruokailutilanteen on oltava ohjattu.[2]

[1] Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003) ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 § 4 mom.

[2] Perusopetuslaki (628/1998) 31 § 2 mom.

Turvallinen oppimisympäristö

Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön [1]. Turvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri ja esiopetukseen soveltuvat oppimisympäristöt. Lapsia ohjataan yksilöinä ja ryhmänä ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestään ja siitä, että ryhmässä ei kiusata, syrjitä tai aiheuteta vaaraa muille [2].Turvallisuuteen liittyviä tehtäviä käsitellään tarkemmin luvuissa 3 ja 6. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. Esiopetuksessa käytetään tarvittaessa perusopetuslain [3] . mukaisia kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja esiopetukseen soveltuvalla tavalla. Opetuksen järjestäjä huolehtii lain edellyttämän suunnitelman laatimisesta joko erillisenä tai osana paikallista opetussuunnitelmaa.

[1] Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)

[2] Perusopetuslaki 35 § (163/2022)

[3] Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 ja 36 a § (477/2003 ja 1267/2013)

Muut palvelun tuottajat

Kunta tai esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut muu opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta[1]. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään esiopetusta koskevien säädösten, järjestämisluvan sekä näiden opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

[1] Perusopetuslaki 4 § 1 mom. ja 7 § 5 mom. (628/1998)

Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Jämsässä

Esiopetuksesta vastaa sivistystoimi. Sivistystoimenjohtaja vahvistaa vuosittain esiopetuspäivät, jotka löytyvät Jämsän kaupungin nettisivuilta.
Lapsella on oikeus esiopetukseen (yhteensä 700 tuntia) ja osallistumisen tulee olla säännöllistä. Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen. Poissaoloista sovitaan ryhmän henkilökunnan kanssa.
Jämsän kaupungilla on velvollisuus järjestää koko kunnan alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille esiopetus voi alkaa vuotta aiemmin.
Kaikissa esiopetusta tarjoavissa yksiköissä noudatetaan Jämsän kaupungin esiopetussuunnitelmaa. Jokaiseen esiopetusyksikköön laaditaan oma lukuvuosisuunnitelma.
Vuorohoidon esiopetusta määrittelevät lapsen ja perheen vuorokausi- ja viikkorytmi. Tämän vuoksi yhteistyö huoltajien kanssa on erityisen tärkeää. Vuorohoidon esiopetus järjestetään siten, ettei lapsen hoitopäivistä muodostu liian pitkiä ja lapsella on riittävästi vapaapäiviä. Suunnittelussa huomioidaan lapsen vireystila, jaksaminen ja tarpeet. Kaikille yhteistä esiopetusta järjestetään vuorohoitoyksikön esiopetusikäisten lasten hoitoajat huomioiden. Yksilöllisiä suunnitelmia esiopetuksen toteuttamiseksi tehdään tarpeen mukaan.
Esiopetuksen pedagoginen vastuu on varhaiskasvatuksen opettajalla.
Esiopetuksen opetuskieli on suomi.
Esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen.
Esiopetus on maksutonta 4 h päivässä ja siihen sisältyy ohjattu ateria.
Eskarin arki -materiaali toimii esiopetuksessa havainnoinnin välineenä.
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (leops) laaditaan Wilmaan.
Esiopetusikäiset kuuluvat lastenneuvolapalvelujen piiriin.