2.3 Arvoperusta

Oikeus ainutlaatuisuuteen, osallisuuteen ja oppimiseen

Esiopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä. Lapsilla on oikeus oppia sekä rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti.

Oikeus iloon, erilaisuuteen ja yhteisöllisyyteen

Lapsilla on oikeus oppia leikkien ja iloita oppimastaan. Lasten aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat osa heidän oppimisen polkuaan. Lasten erilaisuutta sekä erilaisia tapoja toimia ja oppia arvostetaan. Lasten käsityksiä ja mielipiteitä pidetään tärkeinä, ja he osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen sekä edellytystensä mukaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Lapsia rohkaistaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen.

Oikeus hyvään opetukseen, kannustukseen ja ilmaisuun

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen. Kannustava palaute ja oikeudenmukainen kohtelu kuuluvat hyvään esiopetukseen. Lapsilla on oikeus ilmaista itseään ja ajatuksiaan, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita. Esiopetus tukee lasten kykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiä elämäntapoja sekä kehittää tunnetaitojaan ja kauneudentajuaan.

Henkilöstön avoin ja kunnioittava asenne

Esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien yhteistyö auttaa turvaamaan lasten hyvinvointia. Esiopetuksen henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen erilaisiin perheisiin sekä kotien erilaisiin katsomuksiin, uskontoihin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen ja opetuksen perusta [1].

[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 2 §

Kestävä elämäntapa, tasa-arvo ja sitoutumattomuus

Esiopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita ja otetaan huomioon sen eri ulottuvuudet: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen. Esiopetus toimintaympäristönä tukee lasten tasa-arvoisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteiden ja sukupuolten tasa-arvo. Esiopetus edistää lasten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Tasa-arvopyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate[2]. Opetus on lapsia puoluepoliittisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Esiopetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

[2] Yhdenvertaisuuslaki 6 § 1 mom. (21/2004)

Jämsän esiopetuksen arvoperusta

Jämsän esiopetuksen arvoperusta pohjautuu valtakunnallisen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä Jämsän varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin.

Lapsia ja perheitä kohdellaan kunnioittavasti, tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Esiopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita.

Leikin ilo ja toiminnalliset menetelmät
Lapsilla on oikeus oppia leikkien, liikkuen ja tutkien vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä oikeus iloita oppimastaan. Leikki luo kokonaisvaltaista hyvinvointia. Esiopetus toteutetaan siten, että lasten leikille, aloitteille ja kokeiluille annetaan tilaa. Leikin avulla harjoitellaan ja opetellaan erilaisia taitoja, tietoja ja työtapoja omaan tahtiin. Lapsia rohkaistaan leikin avulla ilmaisemaan itseään. Leikillä on tärkeä merkitys muun muassa lasten kielenkehityksessä, uusien taitojen oppimisessa, tunteiden käsittelyssä ja kulttuuri-identiteetin muodostumisessa. Esiopetuksessa lapsilla on mahdollisuus leikkiä omaehtoisesti sekä opetella uusia leikkejä ja pelejä. Leikkiä eri muodoissaan hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti. Leikki mahdollistaa lasten keskinäisten ystävyyssuhteiden luomisen.

Turvallisuus
Turvallisuuteen kuuluu sekä fyysinen että psyykkinen turvallisuus. Säännöllinen päivärytmi ja yhteiset säännöt luovat turvallisuutta. Psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden takaa hyväksyvä, kannustava, lasta kuunteleva ja ymmärtävä ilmapiiri, jossa lapsi saa näyttää kaikki tunteensa, olla oma itsensä ja hän voi kaikissa tilanteissa kääntyä esiopetuksen henkilöstön puoleen luottavaisin mielin.

Ainutlaatuisuus, osallisuus ja oppiminen
Esiopetuksen henkilöstö luottaa siihen, että kaikki lapset ovat ajattelevia ja osaavia sekä oppivat kukin omalla tavallaan. Lapset kohdataan ainutlaatuisina ja tärkeinä. Henkilöstö pysähtyy lasten ajatusten ja ideoiden äärelle. Henkilöstö huolehtii lasten perustarpeista sekä tukee lasten osallisuutta ja kaverisuhteiden syntymistä. Lapsista välittämiseen liittyy myös rajojen asettaminen. Lasten kanssa yhdessä rakennetaan lasten mielikuvitusta rikastavia oppimisympäristöjä, jotka innostavat lapsia ja avaavat ovet maailmaan.

Avoin ja kunnioittava asenne
Hyvän yhteistyön ytimenä on molemminpuolinen kunnioitus ja avoin keskustelu, johon liittyy ehdoton vaitiolovelvollisuus.
Perheet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi yhdenvertaisina riippumatta henkilöön liittyvistä tekijöistä. Yhdenvertaisuus ei merkitse samanlaisuutta. Toimintakulttuurin kehittämisen kannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista keskustellaan työyhteisössä. Lisäksi tulee pohtia, miten esimerkiksi kieleen, etnisyyteen, katsomukseen, vammaisuuteen, sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa.

Esiopetus edistää lasten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Esiopetus on sukupuolisensitiivistä.

Vastuullisuus
Esiopetus luo perustaa kestävälle elämäntavalle, jossa ihminen ymmärtää oman toimintansa vaikutuksen ympäristöönsä. Lelujen, pelien ja materiaalien hankinnoissa käytetään harkintaa ja hyödynnetään kierrätys- ja luonnonmateriaalia. Kiinnitetään huomiota materiaalien huolelliseen säilytykseen ja kohteluun.