2.5 Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa

Laaja-alaisen osaamisen määrittelyä

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve korostuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu ja työn teko sekä kansalaisena toimiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista, tiedonalarajat ylittävää osaamista.

Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä

Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä. Tehtävä perustuu valtioneuvoston asetuksen periaatteelle tarkastella opetusta kokonaisuutena[1]. Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- ja perusopetuksen yhteistyötä.

[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) ja OKM muistio 28.6.2012

Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen

Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet tukevat heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen oppimisen polulle ja luovat pohjaa kestävän elämäntavan omaksumiselle. Esiopetuksessa painopisteenä ovat kestävän elämäntavan sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan.

Laaja-alainen osaaminen Jämsän esiopetuksessa

Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan. Lapsia kannustetaan kriittiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Annetaan mahdollisuuksia lasten luovuuden ja mielikuvituksen kehittymiselle muun muassa antamalla tilaa ja aikaa rauhoittumiselle sekä leikille. Ohjataan lapsia harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja ja tunnetaitoja. Lapsia kannustetaan myös arvostamaan itseään ja muita. 

Esiopetuksen henkilöstön tehtävä on tukea lapsen oman ajattelun kehittymistä. Arjen tilanteita hyödynnetään monipuolisesti oppimistilanteina.

Sapere-ruokakasvatusmenetelmällä opetetaan lapsille terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä taitoja ja asenteita. Menetelmässä ruokaa tarkastellaan lapsilähtöisestä näkökulmasta: ruuasta opitaan yhdessä aistimalla, tutkimalla, kokeilemalla, ihmettelemällä ja leikkimällä.

Eskarin arki-materiaali on havainnoinnin ja arvioinnin välineenä sekä vanhempien kanssa käytävän keskustelun pohjana. 

Esiopetuksen henkilöstön tiimisopimukset ohjaavat henkilöstöä käymään pedagogisia keskusteluja sekä arvioimaan yhteisiä ja henkilökohtaisia toimintatapoja.

Lasten itsearviointi tehdään kaksi kertaa lukuvuodessa. Lisäksi lapsia ohjataan arvioimaan toimintaansa ja oppimistaan luontevissa arjen tilanteissa.

Lasten palaverit mahdollistavat lapsen osallisuuden toiminnan suunnitteluun, sääntöjen laatimiseen, oppimisympäristön muokkaamiseen ja esiopetuksen arviointiin.

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä