Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteen antamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan oppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistää oppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvan kunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kautta oppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielen oppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävät kieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevat tekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaita huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyään kielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaiden kielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

- edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon karttuminen

- edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa

- edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen

- edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Toisella vuosiluokalla arvioidaan lukemisen sujuvuutta ja seurataan luetun ymmärtämisen kehittymistä. Kirjoittamisessa arvioidaan oikeinkirjoitusta ja virkkeiden tuottamista.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä:

Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

- on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: Hän osaa kertoa havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa

- osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä

- osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin

Tekstien tulkitseminen ja tuottaminen

Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän

- on edennyt alkavan lukemisen vaiheessa perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta

- on alkanut jo tarkkailla lukiessaan ymmärtääkö hän lukemaansa ja pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan

- osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista ja osaa käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan

- osaa kirjoittaa sekä käsin että näppäimistöllä

- osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää virkkeissä lopetusmerkkejä ja virkkeen alussa isoa kirjainta

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Oppilaan suhde kieleen ja kirjallisuuteen on rakentunut niin, että

- hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa sekä käyttää lukutaitoaan sekä tiedonhankintaan että viihtymiseen

- hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen

- hän osaa käyttää kielestä ja tekstistä puhuessaan oikeita käsitteitä