7.2 Matelijat

Matelijat

Matelijoita on 4 ryhmää.

Kilpikonnat
Krkotiilit
Liskot
Käärmeet.

Matelijat ovat vaihtolämpöisiä ja selkärankaisia.

Vaihtolämpöinen = ruumiin lämpötila muuttuu ympäristön lämpötilan mukaan.
Selkärankainen = ruumiin sisällä on selkäranka, joa auttaa kannattelemaan eläintä.

Matelijoiden lisääntyminen.

Matelijat eivät lisäänny vedessä.
Sisäinen siitos
- Siittiö ja munasolu yhdistyvät naaraan sisällä.
Nahkakuorinen muna
- Poikanen kehittyy munan sisällä.
- Osalla matelijoista poikaset kuoriutuvat munista naaraan sisällä.

Iho ja nahanluonti

Ihoa peittää suomuinen nahka.
Suomuinen nahka ei kasva eläimen mukana.
Eläin luo vanhan nahan pois ja kasvaa kokoa kunnes uusi nahka kovettuu.
- Nahka kovettuu nopeasti.
Suomuinen ja paksu nahka estää eläintä kuivumasta ja siksi matelijoita voi elää kuivissakin elinympäristöissä.

Liskot

Suomessa 2 liskolajia.

Vaskitsa
- Jalaton lisko.
- Etsivät saaliin hajuaistin avulla.
  - Lipovat kielellään hajumolekyylit suussa olevaan aistinelimeen.
Sisilisko
- Pohjoisin matelija.
- Pitää poikaset sisällään mahdollisimman pitkään.

Regeneraatiokyky

Kyky kasvattaa uusi raaja tai elin vaurioituneen tilalle.
Esimerkiksi sisilisko ja vaskitse voivat pudottaa häntänsä, kun ne ovat vaarassa joutua saaliiksi. Saalistaja käy hännän kimppuun ja sisilisko tai vaskitsa pääsee pakoon. Pudonneen hännän tilalle kasvaa uusi.

Käärmeet

Rakenne s. 87

Jalattomia matelojoita.
Sisäelimet jonona eläimen sisällä.
Nielee saaliin kokonaisena, koska leuka liikkuu erittäin paljon.
Kuulo on heikko, mutta tuntee hyvin maan värähtelyt.
Hyvä hajuaisti, jolla löytää saaliin ja kumppanin.

Suomen käärmeläjit

3 käärmelajia
- Kyy (myrkyllinen)
- Rantakäärme
- Kangaskäärme.
Talvisin kylmänhorooksessa, koska on vaihtolämpöinen.
- Vaihtolämpöinen = ruumiin lämpö muuttuu ympäristön lämpötilan mukaan.
- Kylmänhorros = ruumiin lämpö laskee lähelle nollaa ja elintoiminnot hidastuvat.