Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa
Ilmastonmuutoksella on useita vaikutuksia. Tässä on käsitelty vain osa vaikutuksista.
Sää
Sään ääri-ilmiöt kuten pitkät kuivuudet tai rankkasateet ja myrskyt tulevat yleistymään. Suomessa vesisateiden määrä tulee hiukan lisääntymään, mutta sateet tulevat yhä useammin hetkellisinä rankkasateina. Talvet tulevat lyhentymään ja talvella satavan lumen määrä pienenee. Talvet lyhenevät, koska talvi saapuu myöhemmin ja loppuu aikaisemmin. Kesäisin sataa vähemmän, jolloin kuivuutta esiintyy enemmän.
Kesät ja talvet lämpenevät. Talvisin pakkasta on vähemmän ja kunnon pakkasten määrä vähenee. Kesäisin hellepäiviä (helle = lämpötila vähintään + 25 astetta) on enemmän.
Kasvillisuus
Kuivuus aiheuttaa kasveille haastetta. Kasvit tarvitsevat vettä elääkseen. Kun on liian kuivaa, kasvit kuihtuvat. Kuivuudesta kärsivät niin luonnonkasvit (esim. metsät) kuin pelloilla viljeltävät ravintokasvitkin. Toisaalta hetkelliset rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia, jolloin kasvit saavat vettä liikaakin ja hukkuvat.
Lämpötilan nousu saa uusia kasveja levittäytymään Suomeen. Nämä uudet kasvit voivat viedä elintilaa Suomen alkuperäisiltä kasveilta. Toisaalta Suomen alkuperäiset kasvit ovat usein sopeutuneet kohtuullisen viileisiin olosuhteisiin ja ilmaston lämmetessä ne siirtyvät kohti pohjoista, jolloin eteläisessä Suomessa vapautuu elintilaa uusille kasvilajeille. Pelloilla tämä voi johtaa uusien viljelykasvien tuomiseen Suomeen. Suomessa kasvatettavien viljelykasvien määrä voi lisääntyä ja monipuolistua, mikä on viljelijöille hyödyksi.
Kasvukauden (kasvukausi = vuorokauden keskilämpötila on yli +5 astetta ja kasvit kasvavat) pidentyminen hyödyttää kasveja. Kasvit ehtivät kasvaa ja kerätä energiavarastoja pidempään ennen talvea. Pidempi kasvukausi hyödyttää viljelijöitä, jotka ehtivät saada pelloilta enemmän satoa kesän aikana.
Lauhat talvet tuovat kasveille haasteita. Jos ei ole pakkasta vaan on lauhaa ja kosteaa, niin erilaiset sienet pääsevät leviämään ja vahingoittamaan kasveja. Ilman routaa puiden on vaikea talvella ankkuroitua pehmeään metsämaahan ja talvimyrskyt voivat kaataa puita nurin.
Vesistöt
Vedet lämpenevät, kun ilma on lämpimämpää. Tämä johtaa eliöstön muuttumiseen. Useat Suomessa tavattavat jalokalat ovat sopeutuneet viileisiin vesiin. Näitä ovat muun muassa lohikalat. Liian lämpimissä vesissä nämä kalat eivät pysty elämään ja katoavat pois. Toisaalta ahven ja särkikalat selviytyvät myös kohtuullisen lämpimissä vesissä ja runsastuvat.
Vesiin pääsee lisääntyneiden vesisateiden mukana enemmän ravinteita, mikä johtaa vesistöjen rehevöitymiseen. Rehevöityminen tarkoittaa kasvillisuuden liiallista runsastumista vesistössä. Rehevöityneissä vesistöissä viihtyvät esimerkiksi särkikalat, mutta lohikalat eivät voi niissä elää. Sinilevä viihtyy lämpimässä rehevöityneessä ja ravinteikkaassa vedessä. Sinilevät runsastuvat. Rehevöityneiden vesistöjen happimäärä pienenee, mikä voi johtaa pohjan muuttumiseen hapettomaksi ja elottomaksi autiomaaksi.
Eläimet
Suomalaiset eläimet ovat tottuneet talviin ja osa eläimistä tarvitsee kylmyyttä elääkseen. Kun lämpötilat nousevat on eläinten muutettava pohjoisemmaksi. Kaikki eläimet eivät voi muuttaa. Saimaannorppa on jäänyt jumiin Saimaalle ja ei pysty muuttamaan pohjoisemmaksi. Saimaannorpan lisääntyminen on muuttunut yhä haasteellisemmaksi, koska Saimaalla on jäätä ja lunta monesti liian vähän, jotta norppa voisi synnyttää kuuttinsa lumiluolaan jäätyneelle järven jäälle. Jos norppa joutuu synnyttämään kuuttinsa avoimelle jäälle, kuutti menehtyy kylmyyteen.
Suomessa valkoisen talviturkin vaihtavat eläimet joutuvat ahdinkoon, jos lunta ei olekaan silloin, kun heillä on valkea turkki. Saalistajat löytävät silloin nämä eläimet helposti. Valkoisen talviturkin vaihtamiseen ei vaikuta maassa oleva lumen määrä vaan valon määrä. Valkoisen talvipuvun vaihtavia eläimiä ovat muun muassa metsäjänis ja riekko.
Suomeen tulee etelästä uusia eläinlajeja ja hyönteisiä. Eläimet voivat viedä elintilaa Suomen alkuperäiseltä lajistolta. Uudet hyönteiset voivat tuoda mukanaan uusia tauteja tai olla haitaksi kasveille, jos ne ovat tuhohyönteisiä.
Ihmiset
Helteet ovat vaaraksi varsinkin vanhuksille, pienille lapsille ja heikon terveyden omaaville ihmisille. Helteiden aikana ihmisiä joutuu sairaaloihin esimerkiksi lämpöhalvauksen takia tai ihmisiä saattaa jopa menehtyä kuumuuteen. Helteet aiheuttavat tukalaa oloa ihan perusterveillekin ihmisille.
Myrskyt voivat tuhota omaisuuttaa esimerkiksi kaatamalla puita autojen tai talojen päälle. On ollut myös tapauksia, että ihmisiä on menehtynyt myrskyissä Suomessa. Myrskyt voivat aiheuttaa myös pitkiä sähkökatkoja, jotka vaikeuttavat suuresti elämää.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia suomalaisiin ekosysteemeihin