Muistiinpanoja

Kappale 7

Jääkausi

Aika, jolloin jäätiköt kasvavat.
Jääkaudella on lämpökausia eli aikoja, jolloin suurin osa jäätiköistä sulaa. (Mutta eivät kaikki.)
Nyt elämme lämpökautta.
Menemme kohti uutta jääkautta, jolloin ilmasto viilenee ja jäätiköt kasvavat.
Jääkaudella suurin osa sateista tulee lumena. Vuoristoissa lumikerrokset kasvavat paksuutta ja muuttuvat hitaasti jääksi. Tulee vuoristojäätiköitä.
Viimeisin jääkausi alkoi 115 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten.

Ilmastoa ovat muuttaneet

Jäätiköityminen = ilmiö, jossa jäätiköt kasvavat.

Maalajit

Moreeni
- Syntyi, kun jäätikkö rikkoi kalliosta irti eri kokoisia kiviä ja kuljetti niitä mukanaan. Kun jäätikkö suli, kivet kasautuivat maalajiksi nimeltä moreeni.
- Moreenissa on eri kokoisia kiviä sekaisin.
- Moreeni on lajittumaton maalaji.
Lajittunut kivennäismaalaji
- Jäätikössä olleet kivet kulkivat jäätikön sulamisvesien mukana. Sulamisvedet lajittelivat kivet koon mukaan.
- Yhtä raekokoa (=vain yhden kokoisia kiviä) sisältävä maalaji.
- sora, hiekka, hiesu, hieta, savi

Jäätikön edetessä syntyi

U-laakso
- Vuoristojäätikkö on liikkunut rinnettä alaspäin ja samalla kuluttanut pyöreäreunaisen U:n mallisen laakson.
- Jos laakso on täyttynyt merivedellä, on kyseessä vuono.
Silokallio
- Mannerjäätikkö on hionut kallion sileäksi.
Siirtolohkare
- Mannerjäätikkö on ottanut mukaansa ison kiven lohkareen. Sulaessaan jäätikkö on tiputtanut kiven lohkareen sinne, missä se nykyisin sijaitsee.
Drumliini
- Muodostuu moreenista.
- Jäätikkö on kulkenut eteenpäin. Kulkiessaan eteenpäin jäätikkö on kerrostanut moreenia kallionyppylän päälle pisaranmuotoiseksi mäeksi.
- Jäätikön liikesuunnan mukainen muodostuma.

Jäätikön pysähtyessä syntyi

Reunamuodostuma
- Muodostuu moreenista ja moreenin päälle kasautuneesta hiekasta ja sorasta.
- Jäätikkö on puskenut eteensä moreenivallin ja pysähtynyt paikoilleen. Jäätikön sulamisvedet ovat kerrostaneet moreenivallin päälle hiekkaa ja soraa.
- Jäätikön liikesuuntaa vastaan oleva muodostuma.

Jäätikön sulaessa syntyi

Harju
- Muodostuu sorasta ja hiekasta. Ydin on soraa ja sen päällä on hiekkaa.
- Jäätikköön syntyy railo tai tunneli, jossa virtaa joki. Joki kerrostaa ensin soran ja soran päälle hiekan.
- Pitkulainen mutkitteleva muodostuma.
- Jäätikön liikesuunnan mukainen muodostuma.
Suisto
- Muodostuu hiekasta.
- Joki kasaa hiekan jokisuulle mereen tai järveen.
Suppakuoppa
- Muodostuu usein hiekasta.
- Jäätiköstä irtoaa lohkare, joka hautautuu maahan, kun joki kuljettaa lohkareen päälle maa-ainesta. Kun lohkare sulaa, lohkareen päällä ollut maa-aines romahtaa alas ja muodostaa kuopan.
Hiidenkirnu
- Muodostuu kallioon.
- Kallion koloon jää kivi, jota jäätikön sulamisvedet pyörittävät kolossa. Kun kivi pyörii kolossa kauan, se poraa itselleen kaivon.

Elämää jääkaudella

mannerjäätikön reunalla kasvoi paljon arokasvillisuutta. Kasvillisuus oli hyvää ruokaa suurille kasvinsyöjille, joita ihmiset metsästivät.
Jääkauden lopulla monet isot nisäkkäät katosivat ilmaston muuttumisen ja metsästyksen takia.

Maankohoaminen

Suomessa oli noin 3 kilometriä paksu mannerjäätikkö, joka painoi maan kuorta lommolle noin kilometrin verran.
Kun mannerjäätikkö suli pois, alkoi maa kohota takaisin alkuperäiseen korkeuteen.
Maan kohoamisen seurauksia
- Saaret kasvavat mantereeseen kiinni.
- Satama-alueet madaltuvat ja niitä on ruopattava.
- Rannikkokaupungit muuttuvat sisämaakaupungeiksi.
- Muinaiset rannat ovat nykyään mäkien rinteillä ja niitä kutsutaan muinaisrannoiksi.
- Maankohoamista tapahtuu yhä ja nopeinta se on Perämeren alueella.

Suomen asuttaminen

Mannerjäätikön sulamisen takia Itämerellä on ollut useita järvi- ja merivaiheita ennen kuin syntyi nykyinen Itämeri.
Suomi oli aluksi lähes kokonaan veden alla, kunnes maankohoaminen sai Suomen nousemaan vedestä.
Suomen varhaisin asutus on sijainnut silloisella rannikolla ja jokien varrella.

Harjujen ja reunamuodostumien hyödynnys

Harjuja ja reunamuodostumia pitkin on muinoin kulkenut paljon teitä, koska ne ovat olleet helppokulkuisia alueita.
Nykyäänkin tietä tehdään hajujen ja reunamuodostumien päälle.
Harjut ja reunamuodostumat ovat hyviä pohjavesialueita, koska sora suodattaa sadevedestä helposti pohjavettä.
Harjujen ja reunamuodostumien hiekkaa on kaivettu paljon betonin valmistuksen käyttöön.
Nykyisin harjuja ja reunamuodostumia suojellaan, koska niillä elää harvinaisia eliölajeja.

Maalajit