Muistiinpanot

5. Euroopan monet kasvot

  • 23 virallista kieltä
  • 60 vähemmistökieltä
  • Useita uskontoja: kristinuskon eri kirkkokunnat, islaminusko, uskonnottomuus ja uudemmat tulijat
  • Monipuolinen historia
  • Monarkioita ja demokratioita, monarkeilla tosin olematon valta, valtion keulakuvia
  • Myös muullaisia poliittisia järjestelmiä: presidenttivetoisia (Ranska), liittovaltioita (Saksa), parlamentaarisia järjestelmiä (Suomi)
  • Vauras teollistunut länsi
  • Neuvostoliiton hajottua itä jäi köyhemmäksi
  • Kaikki Euroopan maat jossain määrin hyvinvointialtioita

4. Suomi, Pohjoismaat ja Euroopan unioni

  • EU:n jäsenet Pohjoismaissa: Ruotsi, Tanska, Suomi (€)
  • Suomi liittyi EU:iin 1995, neuvoa-antava kansanäänestys (57% kyllä)
  1. Halu astua tiukemmin länteen poliittisesti ja taloudellisesti Neuvostoliiton hajottua
  2. Halu olla mukana EU:n tuomassa taloudellisessa kehityksessä
  • Toisen maailmansodan jälkeen Pohjoismaiden yhteistyö tiivistyi, "Baltian maana" puhutusta Suomesta tuli "Pohjoismaa"
  • Yhteisiä piirteitä:
  1. Yhteistä historiaa, esim. Kalmarin unioni
  2. Luterilaisuus pääuskontona
  3. Hyvinvointivaltio
  4. Länsimainen oikeusvaltio
  5. Ihmisoikeuksista huolehtiminen
  6. Kielisukulaisuus, pl. Suomi
  • Pohjoismaiden neuvosto 1952 (Suomi mukaan 1955) Pohjoismaiden yhteistyöelimeksi
  • Muita yhteistyön osa-alueita:
  1. Työvoiman liikkuvuus
  2. Opiskelijavaihto
  3. Kulttuuriyhteistyö
  4. Investoinnit
  5. Kansalaisyhteiskunta: järjestöt jne.

3. Euroopan unioni laajenee

  • EY:n jäseneksi Iso-Britannia, Irlanti & Tanska 1973
  • EY:n jäseneksi Espanja, Portugal ja Kreikka 1981
  • Maastrichtin sopimus 1993, nimen muutos Euroopan unioniksi, sopimus yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta
  • Neuvostoliiton hajottua EU:n jäseniksi Suomi, Ruotsi ja Itävalta
  • EU:n jäseniksi 2004 Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta, Kypros
  • EU:n jäseniksi 2007 Bulgaria & Romania
  • EU:n jäseneksi 2013 Kroatia
  • Itälaajenemisen tavoitteena rauhan, demokratian, talouskasvun ja ihmisoikeuksien edistäminen
  • Jäsenyyden kriteerit:
  1. Toimiva demokratia ja ihmisoikeudet
  2. Toimiva talousjärjestelmä ja tasapainoinen valtiontalous
  3. EU:n lainsäädäntö, oikeudet ja velvoitteet toimeenpantava
  4. Sitouduttava EU:n periaatteisiin
  5. Kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä uusi jäsenmaa
  6. Maan oltava kulttuurillisesti eurooppalainen

2. Euroopan yhdentyminen

  • Euroopan historiassa hetkellisiä yhdentymisen tilanteita, esim:
  1. Rooman valtakunta antiikin aikana
  2. Kristikunta keskiajalla
  3. Pyhä-Saksalais-Roomalainen keisarikunta & Habsburgien valta keskiajan lopulla
  4. Napoleonin valloitukset 1800-luvun alussa
  5. Natsi-Saksan valloitukset 1940-luvulla
  • Myös useita erille vetäviä voimia, esim:
  1. Dynastiset riidat keskiajalla 
  2. Kristikunnan hajoaminen 1500-luvulta alkaen (katoliset ja ortodoksit jo 1000-luvulla)
  3. Nationalismin nousu 1800-luvulla
  • Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli köyhä ja raunioina, halu yhteistyöhön ja kommunismin etenemisen estäminen tavoitteena
  • Hiili- ja teräsyhteisö (Ranska, Saksa, Italia, Belgia, Luxemburg ja Alankomaat), hiilen ja teräksen kaupan vapauttaminen tulleista, talouskasvun edistäminen ja rauha tavoitteina, 1951
  • Euroopan talousyhteisö ja Euratom Rooman sopimuksella 1957
  • Euroopan yhteisö (EY), eri sopimukset yhteen 1967, tulliliitto, vapaakauppaa EY:n sisällä, päätösvaltaa ylikansallisille elimille

1. Globaali historia

  • Globalisaatio = maapalloistuminen = verkottuneisuuden kasvu
  • Maiden, yritysten, markkinoiden, ideoiden, yksilöiden verkottumista
  • Erillisiä verkostoja aina löytöretkien aikaan (Vanha maailma, Tyyni valtameri, Amerikka), jolloin eurooppalaiset yhdistivät koko maapallon
  • Teollistumisen, ja esim. junanradan, höyrylaivojen ja lennättimen, myötä viestinnän nopeutuminen toi maailmaa lähemmäksi toisiaan
  • Radio ja televisio pienensivät maailmaa lisää 1900-luvulla
  • Internet teki tiedonvälityksestä reaaliaikaista 1990-luvulla
  • Tulevaisuudessa verkottuminen jatkuu tavaroihimme, kun esineiden internet yleistyy, jolloin esim. jääkaappisi voi viestiä kännykällesi ruokatilanteestaan