Muistiinpanot

5. Euroopan monet kasvot

  • 23 virallista kieltä
  • 60 vähemmistökieltä
  • Useita uskontoja: kristinuskon eri kirkkokunnat, islaminusko, uskonnottomuus ja uudemmat tulijat
  • Monipuolinen historia
  • Monarkioita ja demokratioita, monarkeilla tosin olematon valta, valtion keulakuvia
  • Myös muullaisia poliittisia järjestelmiä: presidenttivetoisia (Ranska), liittovaltioita (Saksa), parlamentaarisia järjestelmiä (Suomi)
  • Vauras teollistunut länsi
  • Neuvostoliiton hajottua itä jäi köyhemmäksi
  • Kaikki Euroopan maat jossain määrin hyvinvointialtioita

4. Suomi, Pohjoismaat ja Euroopan unioni

  • EU:n jäsenet Pohjoismaissa: Ruotsi, Tanska, Suomi (€)
  • Suomi liittyi EU:iin 1995, neuvoa-antava kansanäänestys (57% kyllä)
  1. Halu astua tiukemmin länteen poliittisesti ja taloudellisesti Neuvostoliiton hajottua
  2. Halu olla mukana EU:n tuomassa taloudellisessa kehityksessä
  • Toisen maailmansodan jälkeen Pohjoismaiden yhteistyö tiivistyi, "Baltian maana" puhutusta Suomesta tuli "Pohjoismaa"
  • Yhteisiä piirteitä:
  1. Yhteistä historiaa, esim. Kalmarin unioni
  2. Luterilaisuus pääuskontona
  3. Hyvinvointivaltio
  4. Länsimainen oikeusvaltio
  5. Ihmisoikeuksista huolehtiminen
  6. Kielisukulaisuus, pl. Suomi
  • Pohjoismaiden neuvosto 1952 (Suomi mukaan 1955) Pohjoismaiden yhteistyöelimeksi
  • Muita yhteistyön osa-alueita:
  1. Työvoiman liikkuvuus
  2. Opiskelijavaihto
  3. Kulttuuriyhteistyö
  4. Investoinnit
  5. Kansalaisyhteiskunta: järjestöt jne.

3. Euroopan unioni laajenee

  • EY:n jäseneksi Iso-Britannia, Irlanti & Tanska 1973
  • EY:n jäseneksi Espanja, Portugal ja Kreikka 1981
  • Maastrichtin sopimus 1993, nimen muutos Euroopan unioniksi, sopimus yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta
  • Neuvostoliiton hajottua EU:n jäseniksi Suomi, Ruotsi ja Itävalta
  • EU:n jäseniksi 2004 Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta, Kypros
  • EU:n jäseniksi 2007 Bulgaria & Romania
  • EU:n jäseneksi 2013 Kroatia
  • Itälaajenemisen tavoitteena rauhan, demokratian, talouskasvun ja ihmisoikeuksien edistäminen
  • Jäsenyyden kriteerit:
  1. Toimiva demokratia ja ihmisoikeudet
  2. Toimiva talousjärjestelmä ja tasapainoinen valtiontalous
  3. EU:n lainsäädäntö, oikeudet ja velvoitteet toimeenpantava
  4. Sitouduttava EU:n periaatteisiin
  5. Kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä uusi jäsenmaa
  6. Maan oltava kulttuurillisesti eurooppalainen

2. Euroopan yhdentyminen

  • Euroopan historiassa hetkellisiä yhdentymisen tilanteita, esim:
  1. Rooman valtakunta antiikin aikana
  2. Kristikunta keskiajalla
  3. Pyhä-Saksalais-Roomalainen keisarikunta & Habsburgien valta keskiajan lopulla
  4. Napoleonin valloitukset 1800-luvun alussa
  5. Natsi-Saksan valloitukset 1940-luvulla
  • Myös useita erille vetäviä voimia, esim:
  1. Dynastiset riidat keskiajalla 
  2. Kristikunnan hajoaminen 1500-luvulta alkaen (katoliset ja ortodoksit jo 1000-luvulla)
  3. Nationalismin nousu 1800-luvulla
  • Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli köyhä ja raunioina, halu yhteistyöhön ja kommunismin etenemisen estäminen tavoitteena
  • Hiili- ja teräsyhteisö (Ranska, Saksa, Italia, Belgia, Luxemburg ja Alankomaat), hiilen ja teräksen kaupan vapauttaminen tulleista, talouskasvun edistäminen ja rauha tavoitteina, 1951
  • Euroopan talousyhteisö ja Euratom Rooman sopimuksella 1957
  • Euroopan yhteisö (EY), eri sopimukset yhteen 1967, tulliliitto, vapaakauppaa EY:n sisällä, päätösvaltaa ylikansallisille elimille

1. Globaali historia

  • Globalisaatio = maapalloistuminen = verkottuneisuuden kasvu
  • Maiden, yritysten, markkinoiden, ideoiden, yksilöiden verkottumista
  • Erillisiä verkostoja aina löytöretkien aikaan (Vanha maailma, Tyyni valtameri, Amerikka), jolloin eurooppalaiset yhdistivät koko maapallon
  • Teollistumisen, ja esim. junanradan, höyrylaivojen ja lennättimen, myötä viestinnän nopeutuminen toi maailmaa lähemmäksi toisiaan
  • Radio ja televisio pienensivät maailmaa lisää 1900-luvulla
  • Internet teki tiedonvälityksestä reaaliaikaista 1990-luvulla
  • Tulevaisuudessa verkottuminen jatkuu tavaroihimme, kun esineiden internet yleistyy, jolloin esim. jääkaappisi voi viestiä kännykällesi ruokatilanteestaan

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä