Itsenäinen suoritus

Ohjeet

HI05-opintojakson itsenäinen suoritus muodostuu kahdesta osasta. Suorituksen aikana tehtävistä arvioitavista tehtävistä, jotka löytyvät tältä sivulta, sekä tehtävien jälkeen tehtävästä kokeesta. Opintojakson arviointi muodostuu ½ kokeesta ja ½ tehtävistä.

Luo itsellesi driveen tekstitiedosto, johon teet kurssin tehtävät. Jaa tiedosto osoitteeseen:
antti.virkkula@eduinari.fi

1. Tutkimus ja muuttuvat käsitykset

1. Lue luku 1. Tutkimus ja muuttuvat käsitykset.
2. Tee ajatuskartta, josta käy ilmi erilaiset lähteet, joista voidaan saada tietoa Suomen historiasta.

2. Rautakautinen Suomi

1. Lue luku 2.
2. Tutustu pronssi- ja rautakautisiin jäännöksiin tämän sivun kautta: linkki
3. Kuvaile luvun tietojen ja sivuston linkin avulla elämää Suomessa pronssi- ja rautakaudella.

3. Suomesta osa kristillistä Eurooppaa

1. Lue oppikirjan luku 3. Suomesta osa kristillistä Eurooppaa
2. Tutustu myös alla olevaan aineistoon:

3. Pohdi millä perustein Suomeen kohdistuneita hyökkäyksiä ruotsalaisten toimesta voidaan pitää, tai toisaalta ei voida pitää ristiretkinä.

7. Kustaa Vaasasta vahva hallitsija

Lue oppikirjan luku 7.

Tutustukaa peda.netin kautta lähdekritiikkiin ja siellä oleviin lähteisiin, jotka liittyvät Ruotsin tapahtumiin 1520-luvulla.

Tutkikaa lähteitä lähdekriittisesti ja pohtikaa mitä lähteiden valossa tapahtui noina vuosina.

°Lähdekriittisiä kysymyksiä:

Kuka on lähteen laatija? Miten se voi vaikuttaa sisältöön?

Kenelle lähde on osoitettu? Miten se voi vaikuttaa sisältöön?

Missä ja milloin lähde on tehty?

Mikä on ollut lähteen tehtävä, miksi se on laadittu?

Mitä lähde kertoo, ja miten?

°Pohtikaa lähteiden valossa seuraavia kysymyksiä:

Mitä Kristian II teki?

Mitä Kustaa Vaasa teki?

Mitä Kustaa Vaasalle seurasi näistä teoista?

Millaisia erilaisia tulkintoja voisi esittää tapahtumista lähteiden valossa?

Lähdekritiikki:
Linkki
Linkki

Lähteet:

8. Suomi valtakunnan itäosana

Tee ajatuskartta siitä, miten Kustaa Vaasan aikana muutettiin Suomessa yhteiskunnallisesti, poliittisesti ja taloudellisesti.

10. Ruotsista luodaan suurvalta

Lue oppikirjan luku 10.
Tutki alla olevaa karttaa. Selitä karttaa apuna käyttäen miten Ruotsi suhtautui naapurimaihinsa 1600-luvun kuluessa, ja miksi Ruotsin onnistui nousta suurvallaksi 1600-luvun alussa. Kartta kuvaa tilannetta vuonna 1611.

12. Suomen talous ja yhteiskunta

Lue oppikirjan luku 12.
Tutki alla olevaa karttaa ja siinä olevia Ruotsin suurvalta-ajalle perustettuja kaupunkeja. Pohdi minne perustettiin suurin osa uusista kaupungeista, ja miksi juuri näille alueille.

13. Suomi osana suurvaltaa

Lue oppikirjan luku 13.
Selitä mitä tarkoittavat seuraavat käsitteet:
-Kreivin aika
-Puhdasoppisuuden aika
-Turun akatemia
-Vouti
-Valtiopäivät

18. Suomen autonomian synty

1. Lue oppikirjan luku 18
2. Lue alla oleva Aleksanteri I pitämä Porvoon valtiopäivien päättäjäispuhe 18.7.1809 ja pohdi miten se, ja Porvoon valtiopäivät ylipäätään muuttivat Suomen asemaa.

"Kutsuessani Suomen säädyt kokoon yleisille valtiopäiville, olen tahtonut tuntea kansan ajatukset ja toivomukset maan totisesta hyvästä.

Olen huomauttanut Teitä yleiselle menestykselle hyvin tärkeistä asioista. Vakuutettuna teidän mielenlaatunne rehellisyydestä, sekä tajuava minun puhtaat aikomuksein, olen antanut Teidän keskusteluillenne mitä täydellisimmän vapauden. Mikään mahtisana, mikään vieras asiaan kuulumaton vaikutus ei ole häirinnyt teidän keskustelujanne. Olen valvonut niiden vapaata ja häiritsemätöntä menoa, ja vaikka poissa olevana, olen alati ollut luonanne toivomuksillani töittenne menestykseksi.
Ne vakuutukset ja lausunnot, mitkä nyt olen teiltä saanut, ilmaisevat sekä viisautta että rakkautta isänmaahan. Olen ottava armollisena tutkimuksena alaiseksi siinä asetuksessa, minkä aion laatia Suomen hyväksi.

Teidän työnne loppuvat tästä hetkestä; mutta erilläänkin on Teillä tärkeitä velvollisuuksia täyttääksenne.

Viekäät mukananne koteihinne, ja painakaat kansalaistenne mieliin se keskinäinen luottamus, joka on ollut keskusteluissanne. Pitäkäät valveilla sama mieliala ja autuus teidän valtilliselle asemallenne tärkeistä eduista, lakienne pyhyydestä, persoonallisesta turvallisuudesta ja häiritsemättömästä omistusoikeudesta.

Tämä jalo ja rehellinen kansa on silloin siunaava sitä sallimusta, joka on säätänyt asiain nykyisen järjestyksen. Koroitettu tästä puolen kansojen lukuun, lakiensa suojassa, on se muistava entistä hallitustaan ainoastaan sitä lujemmin ylläpitääksen niitä ystävyyden siteitä, mitkä rauha on mukanansa tuova.

Ja minä, minä olen saanut parhaan hedelmän huolistani, kun saan nähdä tämän kansan onnellisena, vierain hyökkäysten häiritsemättä, vapaana keskuudessansa, antautuneena lakien ja tapojen suojassa maanviljelykseen ja muihin luvallisiin elinkeinoihin, ja saavutettuaan todellisen onnellisuuden, osoittavan minun aikeen oikeiksi ja siunaava kohtalonsa."

-Aleksanteri I

19. Autonomian vakiintuminen ja kansallinen herääminen

1. Lue luku 19
2. Lue alla olevat Maamme -laulun sanat, ja pohdi miten niissä näkyy orastava suomalainen nationalismi

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
𝄆 Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien! 𝄇

On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret,
ne meist on kultaiset.

Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht'yömme, kesät kirkkahat,
kaikk'kuvineen ja lauluineen
mi painui sydämeen.

Täss auroin, miekoin, miettehin
isämme sotivat,
kun päivä piili pilvihin
tai loisti onnen paistehin,
täss Suomen kansan vaikeimmat
he vaivat kokivat.

Tään kansan taistelut ken voi
ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi,
ja halla näläntuskan toi,
ken mittasi sen hurmehen
ja kärsimykset sen?

Täss on sen veri virrannut
hyväksi meidänkin,
täss iloaan on nauttinut
ja murheitansa huokaillut
se kansa, jolle muinaisin
kuormamme pantihin.

Tääll' olo meill on verraton
ja kaikki suotuisaa,
vaikk onni mikä tulkohon,
maa isänmaa se meillä on.
Mi maailmass on armaampaa
ja mikä kalliimpaa?

Ja tässä, täss' on tämä maa,
sen näkee silmämme.
me kättä voimme ojentaa
ja vettä rantaa osoittaa
ja sanoa: kas tuoss' on se,
maa armas isäimme.

Jos loistoon meitä saatettais
vaikk' kultapilvihin,
mis itkien ei huoattais,
vaan tärkein riemun sielu sais,
ois tähän köyhään kotihin
halumme kuitenkin.

Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss' elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.

Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa,
viel lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.
-Sanat J.L. Runeberg 1848

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä