Tehtäviä tunnille

Talvehtiminen

Selitä, miten seuraavat kasvit talvehtivat.

  1. Koivu
  2. Puolukka
  3. Kielo
  4. Hukanputki

 

Selitä, miten seuraavat eläimet talvehtivat

  1. Metsäjänis
  2. Teeri
  3. Törmäpääsky

Valitse oikea vaihtoehto

Väite

Talviuni

Talvihorros

Kylmänhorros

Eläin on tasalämpöinen.

 

 

 

Eläin on vaihtolämpöinen.

 

 

 

Ruumiintoiminnot hidastuvat ja kehon lämpötila tippuu muutaman asteen.

 

 

 

Ruumiintoiminnot pysähtyvät melkein kokonaan ja keho voi mennä pakkaselle.

 

 

 

Ruumiintoiminnot hidastuvat merkittävästi ja kehon lämpötila laskee lähes nollaan.

 

 

 

Eläin voi herätä kesken talven.

 

 

 

Eläin ei voi herätä kesken talven.

 

 

 

Eläin tekee soluihin glyserolia ja muita kemikaaleja, joilla estävät solujen jäätymisen ja vaurioitumisen.

 

 

 

Esimerkiksi karhu, mäyrä ja supikoira.

 

 

 

Esimerkiksi lepakko ja siili.

 

 

 

Esimerkiksi ruskosammakko ja kyy.

 

 

 

 

Tehtävät fosforin ja typen kiertoon

Kopioi seuraavat tehtävät ja vastaa niihin sivujen 58-61 avulla.

1. Määrittele termi minimiravinne.

2. Miten sisäinen kuormitus tapahtuu?

3. Miten syntyy ammoniumioneja?

4. Mitä tapahtuu nitrifikaatiossa?

5. Mitä tapahtuu denitrifikaatiossa?

6. Miten tapahtuu abioottinen typensidonta?

7. Miten tapahtuu biologinen typensidonta?

Biomi

Yhdistä kuvaus ja biomi.

1. Kuuman ja kostean ympäristön runsaslajinen maaekosysteemi.
2. Maaperä ravinteikasta multaa, joista suurin osa peltoina nykyisin.
3. Selkeät vuodenajat ja kesävihantia puita.
4. Kuumat ja kuivat kesät ja sateiset ja lauhat talvet.
5. Hallitsevat puulajit ainavihannat männyt ja kuuset.
6. Kasvillisuus maanmyötäistä.
7. Suuret lämpötilan vaihtelut yön ja päivän välillä.
8. Tyypillistä lajistoa sipulikasvit ja murmelit.
9. Tyypillistä lajistoa mm. villisika ja vaahtera.
10 Tyypillistä lajistoa erilaiset sitrukset.
11. Kylmyys rajoittaa kasvien kasvua.
12. Hapan maaperä.
13. Sijaitsee mm. Brasiliassa ja Indoneesiassa.
14. Sijaitsee mm. Japanissa ja Ranskassa.
15. Sijaistee mm. Australiassa ja Italiassa.
16. Sijaitsee mm. Mongoliassa ja Argentiinassa.

Hiilinielu-tehtävät

1. Määrittele hiilinielu.
2. Määrittele hiilivarasto.
3. Anna kolme esimerkkiä hiilinielusta.
4. Anna kolme esimerkkiä hiilivarastosta.
5. Miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa hiilinieluihin ja hiilivarastoihin?
6. Miten metsäkatoa voidaan vähentää?
7. Miksi metsäkatoa tulee vähentää?
8. Miksi tropiikissa suot voivat muuttua hiilen lähteiksi?
9. Miten ojitetut suot toimivat hiilen lähteinä?
10. Miksi soiden ennallistaminen vähentää soiden hiilipäästöjä?

Rehevöitymisen syyt ja seuraukset

Tehtävä 1. Mitä tarkoittaa rehevöityminen?


Tehtävä 2. Mitkä ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä?


Tehtävä 3. Katso sivun 116 diagrammeja.

a) Mistä suurin osa Itämeren typestä on peräisin?
b) Mistä suurin osa Itämeren fosforista on peräisin Saaristomerellä?
c) Mistä toiseksi suurin osa Itämeren fosforista on peräisin Perämerellä?
d) Miksi fosforin määrässä on eroja merialueiden välillä?

Tehtävä 4. Mitä tarkoittaa hajakuormitus?


Tehtävä 5. Anna esimerkkejä hajakuormituksesta.

 

Tehtävä 6. Mistä typen laskeumat ovat peräisin?

 

Tehtävä 7. Mitä tarkoittaa pistekuormitus?

 

Tehtävä 8. Anna esimerkkejä pistekuormituksesta.

 

Tehtävä 9. Kuvaile monipuolisesti rehevöitymisen haittoja Itämeressä.

 

Tehtävä 10. Mitä tarkoittaa sisäinen kuormitus?

 

Tehtävä 11. Miten rehevöityminen haittaa vesistön virkistyskäyttöä?

Rehevöitymisen torjunta

Tehtävä 12. Miten jätevesien puhdistuksella voidaan estää rehevöitymistä?

 

Tehtävä 13. Miten maatalouden hajakuormitusta voidaan vähentää?

 

Tehtävä 14. Miten hoitokalastus auttaa rehevöitymisen torjunnassa?