Sosioemotionaaliset harjoitukset

Sosioemotionaaliset harjoitukset

Nämä sosioemotionaaliset harjoitukset on koottu Tessu-hankkeen myötä tehdystä Terveystiedonpolku - kansiosta.

Sosioemotionaalisia harjoituksia voidaan soveltaa peruskoulusta ammattiasteelle. Harjoituksen ohjaajan tulee mukauttaa harjoituksen tavoite ja terminologia oppilaiden kehitystasoa vastaavaksi.

Aggressiivisuuden hallinta

Harjoituksen tavoitteena on helpottaa oman aggressiivisuuden käsittelyä. Harjoitus sopii erityisesti 1 - 6 luokkalaisille.

Toteutus
Oppilaat kuvittelevat itsensä vuorotellen erikokoiseksi kalaksi. Harjoituksen aikana oppilaat kuvittelet, miten koko vaikuttaa kalan olemukseen. OPpilaat luovat mielikuvan siitä, miten erikokoiset kalat liikkuvat,minkä värisiä ja oloisia ne ovat.

  • Ensimmäisessä vaiheessa oppilaat ovat isoja haikaloja
  • Toisessa vaiheessa oppilaat ovat järviahvenia
  • Kolmannessa vaiheessa oppilaat ovat kultakaloja

Purku
Oppilaat voivat mielessään miettiä, mitä kalaa he itse muistuttavat? Millaisia piirteitä kyseiseen kalaan liitetään?
Mitä kalaa he haluaisivat muistuttaa? Millaisia piirteitä tähän kalaan liitetään?
Mitä voisi kehittää, jotta tulisi haluamasan kalan kaltaiseksi? Mitä hyötyä uusista ominaisuuksista on itselle?

Jälkikirjoitus

Oppilaan kanssa (varsinkin pienempien kanssa) voi yrittää hahmottaa aggressiivisuutta / kiukkua myös mielikuvalla:
  • oppilas voi määritellä minkä kokoinen kiukku on: onko se iso kuin norsu vai onko se pienempi, sellainen joka mahtuisi taskuun
  • kun kiukulle on saatu koko, niin sitten voi yhdessä miettiä, mitä sen kokoinen kiukku tarkoittaa käytännössä (esimerkiksi asteikkoa apuna käyttäen)

Elämänkulku

Harjoituksen avulla tunnistetaan omaan psyykkiseen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Harjoitus sopii hyvin terveystiedon, oppilaanohjausken tai kuvaamataidon tunnin tehtäväksi.

Toteutus
Harjoiutksen alussa laitetaan soimaan rauhallista musiikkia. Pyydetään nuoria ottamaan istumellaan hyvä asento, sulkemaan silmänsä ja palamaan mielikuvissa lapsuusaikaan ja ala-astevuosiin sekä kertaamaan mielessään kunkin vaiheen tapahtumia. Millaisia tunteita ja mielikuvia kustakin vaiheesta nousee?

Tämän jälkeen oppilaille jaetaan iso paperi ja värillisiä kyniä tai tusseja. Jokainen oppilas piirtää vapaasti, omassa rauhassaan oman näköisensä elämänkulkuaan kuvaavan työn. Piirtämiseen käytetään aikaa n. 20 - 30 minuuttia.

Lopuksi ohjaaja pyytää nuoria pohtimaan mielessään
  • ketkä ovat olleet merkittäviä ihmisiä missäkin elämänvaiheessa
  • mitkä tapahtumat ovat vaikuttaneet eniten oman elämän muotoutumiseen
  • mikä on ollut elämän vaikein kokemus
  • mikä on ollut elämän myönteisin kokemus

Purku
Elämänviivaa ei esitellä koko ryhmälle. Turvallisessa, hyvähenkisessä ryhmässä se voidaan mahdollisesti esitellä pareittain, jossa kumpikin osapuoli kertoo oman tähänastisen elämänsä tarinan toiselle.

Ennakkoasenteiden vaikutus vuorovaikutukseen eli taikalinssit

Harjoituksen tarkoituksena on herätellä oppilaiden ajatuksia siitä, miten ennakointi ja tunteet vaikuttavat toisen ymmärtämiseen, kuulemiseen ja kuulluksi tulemiseen. Samalla pyritään saamaan oppilaat kyseenalaistamaan oman tulkintansa ehdoton paikkansapitävyys vuorovaikutustilanteissa.

Toteutus
Oppilaat asettuvat piiriin selin toisiinsa ja laittavat silmät kiinni.

Ohjaaja aloittaa harjoituksen seuraavasti: "Tunnetilamme suodattaa havaintojamme ympäristöstä, ikään kuin välillä katsoisimme maailmaa ruusunpunaisten, välillä mustien linssien läpi. Pane nyt mustat, vihamieliset linssit silmillesi ja suodata näkemääsi niiden läpi. Kun käännyt näet joukon ihmisiä, jotka eivät halua olla kanssasi missään tekemisissä, jotka suorastaan inhoavat sinua."

Oppilaat kävelevät 2- 3 minuuttia, jonka jälkeen heille annetaan välitehtävä, jolla edellinen tunnekokemus neutraloidan. Esim. pyydetään laskemaan ulkomuistista kuina monta ikkunaa kunkin kodissa on. Tämän jälkeen oppilaat asettuvat uudelleen piiriin selin toisiinsa.

Ohjaaja jatkaa harjoitusta seuraavasti: "Pane nyt silmillesi neutraalit lasit ja suodata kaikki näkemäsi niiden läpi. Käänny ympäri ja näet ympärilläsi ihmisiä, jotka ovat tuntemattomia ohikulkijoita, joihin tuskin koskaan enää törmäät."

Kävelyn jälkeen annetaan uusi neutraloiva välitehtävä. Pyydetään esimerkiksi muistelemaan mitä he ovat syöneet kahtena edellisenä iltana. Tämän jälkeen oppilaat asettuvat taas selin toisiinsa.

Ohjaaja pyytää "Pane nyt silmillesi vaaleanpunaiset linssit. Kun käännyt, näet ympärilläsi ihmisiä, joista jokainen on ystäväsi. Näet ympärilläsi ihmisiä, joihin voit luottaa ja jotka luottavat sinuun. He arvostavat sinua ja pitävät sinusta." Tämän jälkeen oppilaat kävelevät hieman aiempaa pidempään, noin 4 -5 minuuttia.

Purku

Harjoituksen voi purkaa kysymällä:

  • Miltä erilaiset linssit tuntuivat?
  • Oliko toisten käytöksessä mielestäsi eroja? Entä omassasi?


Myönteiset piirteet

Harjoituksen avulla opitaan antamaan positiivista palautetta ja tunnistamaan omat positiiviset piirteet. Harjoitus voidaan toteuttaa kun oppilaat ovat jo oppineet tuntemaan toisensa.

Toteutus
Jaa oppilaille paperi, johon he piirtävät auringon kuvan. Auringossa tulee olla yhtä paljon säteitä kuin ryhmässä on oppilaita. Pyydä oppilaita kirjoittamana auringon keskelle oma nimensä.

Auringot pannaan kiertämään luokassa ja jokainen kirjoittaa yhden myönteisen asian kyseessä olevasta oppilaasta auringon yhdelle säteelle.

Purku
Kun kaikki auringot ovat kiertäneet, opettaja kerää ne ja pyytää oppilaita istumaan piiriin. Opettaja lukee ääneen kunkin nuoren myönteiset piirteet, "lataa" oppilaan positiivisella palautteella.

Tämän jälkeen voidaan vielä yhdessä keskustella tai oppilaat voivat kirjoittaa aineen seuraavista ksymyksistä.

  • Tunnistatko itsesi?
  • Tuliko yllätyksiä? Millaisia?
  • Oliko helppoa kirjotitaa toisesta myönteisiä asioita?

Vaihtoehtoinen toteutustapa
Ryhmä istuu piirissä niin, että kaikki näkevät toisensa. Jokaista pyydetään miettimään ja kertomaan mitä kolmea ominaisuutta hän arvostaa itsessä. Jos joku ei keksi kolmea ominaisuutta, ryhmä antaa palautetta kyseisen oppilaan arvostetuista ominaisuuksista. Ryhmäläiset eivät saa mianita huonoja ominaisuuksia.

Harjoitus voidaan toteuttaa myös tähti-kuviolla: jokaisella oppilaalla on oma tähti, jonka keskellä lukee: "Olen tähti! Loistan koska..." Tehtävän purkamisen jälkeen tähdistä voi rakentaa tähtiseinän luokan seinälle.

Omat voimavarat

Harjoituksen avulla tunnistetaan voimavaroja ja muutostarpeita.

Toteutus
Harjoitus voidaan aloittaa yhteisellä lämmittelyharjoituksella, jossa istutaan rennossa ilmapiirissä kasvot vastatusten ja jokainen saa kertoa itsestään jonkin piirteen, jota hän itsessään arvostaa.

Tämän jälkeen siirrytään itsenäiseen työskentelyyn. Kullekin oppilaalle annetaan suuri paperi, jonka keskelle he piirtävät itsensä siten, että kuvan molemmille sivuille jää runsaasti puhdasta tilaa. Oppilaat kirjaavat oman kuvan toisele puolelle voimavaroja ja toiselle puolelle kasvun paikkoja. Kasvun paikat kirjataan myönteisessä hengessä.

Voimavarat
  • Mikä minussa on hyvää?
  • Mitä arvostan itsessäni?
  • Missä tilanteissa olen tyytyväinen itseeni?
  • Mihin ominaisuuksiini olen tyytyväinen?
  • Mikä itsessäni auttaa, kun minun on paha olla?
Kasvunpaikat
  • Mihin omnaisuuksiini en ole tyytyväinen?
  • Mitä ominaisuuksia haluan kehittää itsessäni?
  • Missä tilanteissa haluaisin jatkossa toimia toisin?
  • Uskonko voivani kehittää näitä puolia itsessäni? Miten?
Muutossuunnitelma
  • Mitä todellisia harjoituksia tai taitoja muutos vaatii?
  • Laadi käytännöllinen muutossuunnitelma kasvun paikkojen kehittämiseksi voimavaroiksi

Purku
Tehtävän suoritettuaan oppilaat menevät 2 -3 hengen ryhmiin ja esittelevät toisillesna kirjaamansa omansiuudet. MIkäli ryhmän jäsenet tuntevat toisensa hyvin, pyydetään ryhmäläisiä tai paria kertomaan toinen toistensa voimavaroista ja akasvun paikoista. Kunkin ominaisuudet käydään näin läpi.

Oppilaat voivat pohtia yhdessä oman muutossuunnitelman tekemistä tai kirjoittaa aiheesta.




Sanojen ja kehon viestien ristiriita

Harjoitus voidaan liittää esimerkiksi äidinkielen viestintäharjoituksiin.

Toteutus
Aluksi oppilaat keksivät ryhmissä esimerkkejä puheen ja kehonkielen yhdensuuntaisista ja ristiriitaisista viesteistä.

  • Sanoma vastaa olemusta
    • Esimerkiksi" Hienoa, että paistaa aurinko!" - tyytyväisellä äänellä

  • Sanoma on myönteinen ja olemus kielteinen
    • Esimerkiksi: "Minusta oli hauska varata lomamatka" - vihaisella äänellä

  • Sanoma on kielteinen ja olemus myönteinen
    • Esimerkiksi: "Minua suututtaa, kun oppilaat puhuvat minun kanssani päällekkein" - iloisella äänellä.

Tämän jälkeen nuoret harjoittelevat pareittain erilaisia ristiriidattomia ja ristiriitaisia viestintätilanteita.

Esimerkkejä:

Olet hieno kaveri - ystävällisellä ja vakuuttavalla äänellä
Odotan innostuneena koulun juhlia - kyllästyneellä äänellä
Minua suututtaa, kun et anna minun lukea rauhassa - leikkisällä äänellä
Olipa jännittävä elokuva - ikävystyneellä äänellä
Inhottavaa kun koko ajan sataa - iloisella ja toteavalla äänellä
Tänään on elämäni paras päivä - surullisella ja vakavalla äänellä
Olet mukava - halveksivalla äänellä
En halua lähteä luistelemaan - innostuneella äänellä
Tämä on loistava elokuva - kyllästyneellä äänellä
En ole vihainen - kiukkuisesti
Ei se mitään - loukkaantuneella äänellä
Ei minulla ole juuri nyt kiire - näytä kiireiseltä ja puhu nopeasti
En pidä pitsasta - iloisesti ja pirteästi


Purku
Harjoitus puretaan seuraavilla kysymyksillä:

  • Miten tositen käyttäytymisessä näkyi, että sanalliset ja kehokielen viestit olivat keskenään ristiriidassa tai vastasivat toisiaan?
  • Luottiteko enemmän sanoihin vai sanattomaan viestiin?
  • Tuleeko omasta elämästänne mieleen tilanteita, joissa olette joutuneet hämmästelemään viestin ristiriitaisuuksia? Millaisia?

Sylikimppa

Harjoitus on hyvä kontaktiharjoitus, joka vapauttaa ilmapiiriä ja alentaa kynnystä lähestyä toista fyysisesti.

Toteutus

Ryhmätilaan asetetaan tuoleja piiriin, siten että niitä on yksi vähemmän kuin ryhmäläisiä. Yksi ryhmäläisistä (opettaja) asettuu tuolien keskelle ja muut (oppilaat) istuvat tuoleille. Keskellä oleva antaa ohjeita. Esimerkiksi näin: "Ne, joilla on ruskeat silmät, siirtyvät viisi tuolia myötäpäivään". Ruskeasilmäiset liikkuvat ja muut istuvat paikallaan. MIkäli siirtyjän tuolilla istuu joku, hänen on istuttava istujan syliin. Harjoituksen edetessä erilaisten ohjeiden mukaan, syntyy vähitellen sylikasoja, joissa istuu useampi ihminen sylikkäin.

Toisen kohtaaminen

Harjoitusta voidan käyttää toisen kohtaamisen harjoitteluun, tutustumiseen ja ryhmäytymiseen.

Toteutus
Tila järjestetään niin että siellä voidaan vapaasti kävellä ja taustalle pannaan soimaan rauhallista amusiikkia. Oppilaille kerrotaan harjoituksen kulku.

Oppilaita pyydetään kävelemään rauhallisesti musiikin soidessa. Kun musiikki lakkaa, oppilaat pysähtyvät ja kättelevät lähinnä olevaa henkilöä rauhallisesti, niin että kädet ovat ydessä koko 10 - 15 sekuntia kestävän tauon ajan, toisiaan silmiin katsoen. Kättelyn aikana ei puhuta, käsiä ei pursiteta eikä vatkata. Musiikin soittamista jatketaan 5 - 10 minuuttia, jotta mahdollisimman useat ovat kätelleet toisiaan.


Purku

Oliko luonnollista vai vaikeaa kohdata toinen puhumatta mitään?
Miksi?


Jatkoharjoitus: Peililiike

Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella kehonkielen katselemista, sen vihjeiden tarkkailua ja seuraamista.

Toteutus
Harjoitus tehdään pareittain toisiaan vastapäätä seisten. Parit asettavat kädet vastakkain, mutta kädet eivät saa koskettaa toisiaan. Parin toinen osapuoli liikuttaa käsiään ja toisen tulee seurata liikkeitä mahdollisimman tarkasti. Liikkeet voivat olla liikeradoiltaan pieniä tai suuia. Harjoitus kestää muutaman minuutin.


Tukiverkosto

Harjoituksen tarkoituksena on rohkaista oppilasta hakemaan ja löytämään apua tarvittaessa. Harjoitus sopii luokkatunnilla tehtäväksi kaikille oppilaille. Voidaan toteuttaa myös oppilaille, joilla havaitaan ongelmia.

Toteutus
Jaa jokaiselle paperi ja pyydä oppilaita laatimaan kartta omasta tukiverkostostaan. Verkostokarttoja ei esitellä vaan ne jäävät oppilaille itselleen.

Tarkoituksena on tehdä verkostokartta niistä ihmisisä, joille nuori voisi kertoa huolistaan. Verkostokartassa kuvataan tärkeitä ihmissuhteita perhen, suvun, koulun, työn, harrastusten ja muiden piiristä. Mitä tärkeämmäksi ihmissuhde koetaan, sitä lähemmäksi keskipistettä eli minää henkilö piirretään tai nimetään. Oppilas voi piirtää karttaan myös erilaisia asioita ja harrastuksia, joista hän voi saada tukea.

Purku
Älä tulkitse oppilaan verkostokarttaa vaan anna oppilaan kertoa itse! Jos oppilaalla ei ole tukiverkostoa, auta hän rakentamaan sellainen.

Tukiverkosto-harjoitusta voi tehdä pienempien lasten kanssa oheisen liitteen mukaan: sydämiin / tähtiin voi kirjoittaa tärkeiden ihmisten nimiä.

Tutustumis- ja lämmittelyharjoitukset, jotka vapauttavat ilmapiiriä

Kohtaamisia

Harjoituksen tarkoituksena tutustuttaa nuoret toisiinsa ja vapauttaa heidät keskustelemaan.

Toteutus
Tila järjestetään niin, että siellä on tilaa liikkua. Jokainen ryhmäläinen lähtee liikkeelle ja käyttää tilaa mahdollisimman vapaasti ja laajasti hyväkseen.

Ohjaajan käsien läimäytyksestä kaikki pysähtyvät ja ottavat itselleen vierestä parin. Ohjaaja kertoo pareille keskustelun aiheen, josta parit keskustelevat noin kaksi minuuttia. Keskustelu loppuu käsien läimäytykseen ja käveleminen alkaa uudestaan, kunnes ohjaaja lämäyttää käsiään ja antaa uuden keskustelun aiheen. Parin tulee vaihtua jokaisella keskustelukerralla.

Keskustelun aiheet voivat olla vapaamuotoisia, mutta yleisellä tasolla olevia. Esimerkiksi harrastukseni, mistä pidän, paras puoleni, heikkouteni, mitä arvostan muissa ihmisissä jne.


Päivän ääni ja liike


Harjoituksella rentoutetaan ilmapiiriä ja poistetaan estoja samalla kun pidetään hauskaa.

Toteutus
Oppilaat asettuvat piiriin kasvot vastatusten. Joku aloittaa sanomalla sanan ja esittämällä siihen liitttyvän liikkeen. Muut toistavat liikkeen. Kaikki saavat vuorollaan esittää omat sanansa ja liikkeensä ja muut toisavat ne. Voidaan käyttää milloin vaan ilmapiiriä vapauttamaan.


Nimi ja eläin / nimi ja puu

Harjoituksella tutustetaan oppilaat toisiinsa ja vapautetaan ilmapiiriä.

Toteutus

Oppiaat istuvat kasvot vastatusten. Kukin sanoo nimensä ja eläimen, joka hänen mielestään kuvaa häntä eniten. Vaihtoehtoisesti voi kertoa nimensä ja puun, jona itseään pitää. Harjoitus sopii hyvin kurssin alkuun tutustumisharjoitukseksi.

Yhteistyön esteet

Harjoituksen tavoitteena on oppia tiedostamaan yhteistoiminnan esteitä.

Toteutus
Oppilaita pyritään listaamaan paperille sellaisia henkilöitä, joiden kanssa et tule toimeen, mutta joiden kanssa joudut kuitenkin olemaan tekemisissä.

Purku

  • Mieti mikä piirre näissä ihmisissä sinua ärsyttää, harmittaa tai pelottaa
  • Mieti, miten voisit kehittää yhteistyötä kyseisten ihmisten kanssa

Jatkoharjoitus: Rakentava palaute

Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella rakentevan palautteen antamista

Toteutus
Oppilaat voivat harjoitella palautteen antamista ensin pareittain ja myöhemmin ryhmissä. Harjoitus sopii myös konfliktitilanteiden loppuyhteenvedon malliksi.

  • Kerro henkilölle, jolle annat palautetta, 1 - 3 tilanteeseen liittyvää asiaa, jotka toimivat
  • Kerro asiat, 1 - 3 tilanteeseen liittyvää kielteistä asiaa, joita palautteen saaja voi kehittää
  • Kerro lopuksi yhteenveto, miten asiat ovat : muista sekä myönteiset että kehitettävät asiat. Pyri jättämään palautteen antotilanteesta myönteinen ilmapiiri


Kuka ja millainen minä olen?

Harjoitus toimii oppilaiden tutustumisharjoituksena itseen ja toisiin

Toteutus
Motivoi oppilaat harjoitukseen pyytämällä heitä kirjoittamaan paperille viisi erilaista vastausta kysymkseen: "Kuka minä olen?" Tai pyydä heitä liittämään itseään kuvaava adjektiivi oman nimensä perään. Oppilaille on hyvä antaa muutama minuutti miettimisaikaa, jotta he voivat suorittaa annetun tehtävän rauhassa itsekseen.

Purku
Tehtävän purku voi tapahtua niin, että
  • jokainen etsii itselleen parin ja kumpikin osapuoli selostaa kuvauksensa toiselle tai
  • pari esittelee toverinsa toiselle tai
  • jokainen esittelee itse itsensä ryhmälle

Tehtävää purkaessa oppilas tarkastelee seuraavia seikkoja. Opettaja mukauttaa termit oppilaiden kehitystasolle.

  • Millainen ajattelija ja havaitsija olet?
    • tarkka, terävä, suurpiirteinen, tarkkailija, omissa ajatuksissa viihtyvä jne.
  • Millainen olet tunnevireeltäsi?
    • Rauhallinen, eloisa, iloluontoinen, surumielinen, kateellinen, kannustava, jne.
  • Miten sosiaalinen olet?
    • Avoin, itsenäinen, itsekseen viihtyvä, ujo, vetäytyvä, riippuvainen, jne.
  • Millainen olet tavoitteisiin pyrkiessäsi?
    • Voimakastahtoinen, itsepäinen, vaikutusaltis, kunianhimoinen, hyvin/huonosti pettymyksiä sietävä, jne.
  • Millainen ole arvoiltasi ja asennoitumiseltasi?
    • Uskonnollinen, suvaitseva, musta-valkoajattelija, periaatteen ihminen, tiedollisesti sivistynyt, hyötyajattelija, jne.
  • Millainen itsetunto sinulla on?
    • Hyvä, melko hyvä, tukea tarvitseva, jne.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä