kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen

Iin kunnan esiopetuksessa esiopetuksen kasvun ja oppimisen tuki järjestetään lapsen erityistarpeiden mukaisesti esioppilaan omaan esiopetusryhmään. Ryhmän oppimisympäristöä muokataan tukea tarvitsevan esioppilaan tarpeiden mukaan. Kommunikoinnin ja keskittymisen tueksi käytetään esim. akustiikkalevyjä, kuvia, viittomia, apuvälineitä ja pienryhmiä. Varhaiskasvatuksen esiopetuksessa on 3-6 -vuotiaille suunnatut erityisryhmät: pienryhmä ja integroitu erityisryhmä, joissa esikoululaiselle voidaan antaa tehostetusti osa-aikaista esiopetusta ja heitä voidaan tukea yksilöllisesti erityistarpeidensa mukaan. Varhaiskasvatuksessa lakisääteisen esiopetuksen ajan (4-3h/pvä yhteensä 19h/viikko.) jälkeen esioppilas voi osallistua myös varhaiskasvatuksen osapäivähoitoon tai kokopäivähoitoon. Osapäivähoito on 5 h tai alle/päivä ja kokopäivähoito on yli 5h /päivä. Esiopetusryhmissä toimii tarvittaessa myös ryhmäavustaja tai koulunkäynninohjaaja esikoululaisten tukena.

Esiopetuksessa on tavoitteena ennaltaehkäisevä ja varhaisen puuttumisen toimintamalli. Varhaiskasvatuksen esiopetuksessa esiopettaja on huolen herättyä yhteydessä huoltajiin, varhaiserityisopettajaan ja oman alueensa alue-esimieheen. Koulun esiopetuksessa esiopettaja on yhteydessä huoltajien lisäksi esiopetukselle kohdennettuun erityisopettajaan tai rehtoriin/koulunjohtajaan. Huoltajat, alue-esimies ja varhaiserityisopettaja tai huoltajat, koulunjohtaja tai rehtori ja erityisopettaja miettivät yhdessä esiopettajan kanssa yhteistyömuotoja, menetelmiä ja tukimuotoja joilla esioppilaan kasvua ja oppimista voidaan tukea. Varhaiskasvatuksessa alue-esimiehet ja varhaiserityisopettaja ja koulun esiopetuksessa erityisopettaja ja rehtori/koulunjohtaja ovat vastuussa tuen järjestämisestä, seurannasta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Erityisopettaja ja varhaiserityisopettajat vastaavat käytännön konsultoinnista ja alue-esimiehet ja rehtorit/koulunjohtajat tukimuodoista ja päätöksistä.

Esikoulussa toimitaan yhteistyössä oppilashuollon palveluista vastaavien, huoltajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa. Kasvussa ja oppimisessa tukea tarvitsevaa esioppilasta tuetaan yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa moniammatillisesti. Asiantuntijoina ja yhteistyökumppaneina voivat toimia mm psykologit, terapeutit, kuraattorit, terveydenhoitajat, sosiaalitoimi, OYS tai Tahkokangas. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä Wilman, palaverien, puhelinkeskustelujen avull. Lisäksi yhteistyötä tehdään esioppilaan haku- ja tuontitilanteissa. Palavereihin kutsutaan mukaan vanhempien suostumuksella ne asiantuntijat, jotka lapsen asioissa ovat mukana.

Iin kunnassa on käytössä lapset puheeksi -menetelmä. Esioppilaan vahvuuksien sekä oppimis- ja kehitystarpeiden selvittämiseksi. Lapset puheeksi -menetelmän tavoitteena on ennaltaehkäistä perheiden ja lasten arkea uhkaavat tilanteet. Lapset puheeksi keskustelussa kartoitetaan lapsen arjessa olevia voimavaroja kotona ja koulussa. Keskustelu tukee lasten kehitystä etenkin, kun lapsen elämäntilanteeseen liittyy vaikeuksia. Lapset puheeksi menetelmässä on kaksi keskustelua. Lapset puheeksi keskustelu ja tarvittaessaneuvonpito pidetään kaikkien perheiden kanssa 8 kertaa. Ennen kouluikää ensisynnyttäjälle, 2, 3 ja 6 -vuotiaille ja koulussa toisella, neljännellä, seitsemännellä ja yhdeksännellä luokalla.

Lapset puheeksi keskustelu käydään esikoulussa huoltajan/huoltajien ja esiopettajan kanssa. Tällöin käydään perustason Lapset puheeksi keskustelu, jossa tunnistetaan lapsen elämässä olevia vahvuuksia (arjessa normaalisti sujuvia asioita) sekä mahdollisia haavoittuvuuksia (asioita, jotka ovat tai joista voi koitua ongelmia, jos niille ei tehdä mitään). Mikäli keskustelussa nousee esille useita tai suuria haavoittuvuuksia, joiden vuoksi halutaan jatkaa keskustelua, järjestetään neuvonpito.

Lapset puheeksi neuvonpitoon voidaan kutsua mukaan tarvittavia oppilashuollon työntekijöitä, tukipalveluiden työntekijöitä tai esimerkiksi perheen läheisiä aikuisia, joilla on mahdollisuus ja halu tukea kyseessä olevan lapsen arkea. Lapsen mukanaolo kussakin keskustelussa päätetään erikseen tilanteen ja lapsen kehitystason mukaan. Kaikissa keskusteluissa tehdään toimintasuunnitelma.

Esioppilaan siirtyessä kouluun, nivelvaiheessa tiedot esioppilaasta siirretään kaavakkeella Matkalla esikouluun. Esiopettajat täyttävät yhdessä huoltajien kanssa tiedonsiirtokaavakkeen Esiopetuksesta – kouluun . Tarvittaessa varhaiserityisopettaja tai koulun erityisopettaja osallistuvat palaveriin. Kaavakkeet toimitetaan koulun erityisopettajalle, rehtorille/koulunjohtajalle tai tulevalle luokanopettajalle. Tarvittaessa varhaiserityisopettaja tai erityisopettaja järjestää tiedonsiirtopalaverit esikoululaisen siirtyessä kouluun joko keväälle ennen koulun alkua tai heti alkusyksyyn. Mukaan kutsutaan huoltajien, mahdollisten terapeuttien lisäksi koululta riittävän monipuolinen edustus kuten tulevan koulun erityisopettaja, luokanopettaja ja rehtori/koulunjohtaja.

Esioppilaalla on tuen tarpeen ilmetessä mahdollisuus sada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Kolmiportaisen tuen päätökset ja kaavakkeet kirjataan Wilmaan, näin esioppilaan tehostetun ja/tai erityisen tuen alkupolku tulee näkyviin. Pedagogisen arvion ja selvityksen kirjaa esiopettaja tai varhaiskasvatuksessa varhaiserityisopettaja ja koululla erityisopettaja. Muut asiakirjat joko varhaiserityisopettaja/erityisopettaja tai alue-esimies/rehtori/koulunjohtaja. Päätökset kirjaa aina alue-esimies, koulunjohtaja tai rehtori/koulunjohtaja. Kaikilla kunnan esioppilailla ja työntekijöillä on omat Wilma-tunnukset.