Valinnaiset opinnot

KE3 Molekyylit ja mallit (2 op)

Moduulissa tarkastellaan hiilen yhdisteitä, niiden rakennetta ja ominaisuuksia. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään molekyylien mallintamisessa. Hiilen yhdisteiden kemian merkitystä opiskelijan omaan elämään tarkastellaan hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Moduulissa painottuvat myös yhteiskunnallisen osaamisen ja globaaliosaamisen laaja-alaiset tavoitteet.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • osaa käyttää ja soveltaa tietoa hiilen yhdisteistä jokapäiväisen elämän ilmiöissä
  • osaa soveltaa ainemäärän ja konsentraation käsitteitä
  • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen hiilen yhdisteitä
  • ymmärtää, kuinka tieto hiiliyhdisteistä rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta
  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

Keskeiset sisällöt

Keskeiset sisällöt
  • liuoksen valmistus ja laimentaminen sekä standardisuoran sovittaminen pitoisuuden määrittämiseksi
  • hiilivetyjen sekä hiilen happi- ja typpiyhdisteiden funktionaaliset ryhmät ja nimeämisen perusteet
  • hapettuminen ja pelkistyminen hiilen happiyhdisteissä
  • hiilen yhdisteiden rakenteiden mallintaminen ja ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla
  • suhdekaavan ja molekyylikaavan selvittäminen laskennallisesti sekä rakenneisomeria
  • kvanttimekaaninen atomimalli, hybridisaatio ja stereoisomeria hiiliyhdisteissä
  • tutustuminen spektrien antamaan informaatioon aineen rakenteesta
Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: arjen ja elinympäristön yksinkertaiset molekyylit, kosmetiikka sekä lääkkeet ja muut fysiologisesti vaikuttavat aineet.

Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: hiilen yhdisteiden ominaisuuksien tutkiminen, hiilen yhdisteiden tunnistaminen funktionaalisten ryhmien osoitusreaktioilla, liuoksen valmistus ja laimentaminen sekä liuoksen pitoisuuden määrittäminen standardisuoran ja lineaarisen mallin avulla.


Paikalliset kirjaukset

Tavoitteena on, että viikottaiset laboratoriotyöt täydentävät ja jäsentävät teoriaa.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet

Moduulissa KE3 painotetaan laaja-alaisista osa-alueista yhteiskunnallista osaamista sekä globaali- ja kulttuuriosaamista. Moduulissa opitaan tunnistamaan hiilen yhdisteitä ja pyritään löytämään näitä myös jokapäiväisen elämän käyttökohteissa (esim. kosmetiikka, lääkkeet). Näin vahvistetaan yhteiskunnalista osaamista. Moduulissa tutustutaan hiiliyhdisteiden etuihin ja haittoihin. Opitaan myös mallintamaan hiiliyhdisteitä sähköisiä apuvälineitä käyttäen. Näin vahvistetaan globaali- ja kulttuuri osaamista.

Arviointi

Moduulin KE3 arviointi on monipuoliseen näyttöön perustuvaa summatiivista arviointia (esim. kotikoe, loppukoe, testit) sekä opintojakson aikaista formatiivista arviointia, esimerkiksi suullista ja kirjallista opintoja edistävää palautetta, itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat moduulin tavoitteiden mukaiset tiedot, taidot ja työskentely opintojakson aikana. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota kemian peruskäsitteiden osaamiseen, kokeellisten työskentelytaitojen hallintaan ja työmenetelmien valintaan, kemiallisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoihin, päätelmien perustelemiseen ja analysoimiseen, tuntiaktiivisuuteen sekä ohjelmistojen valintaan ja käyttöön.

Moduulissa arvioidaan yhteiskunnallista sekä globaali- ja kulttuuriosaamista jatkuvan arvioinnin avulla seuraten opiskelijan osallistumista tuntityöskentelyyn ja opetuskeskusteluun. Hiiliyhdisteiden rakennetta, tunnistamista ja mallintamista arvioidaan monipuolisesti: mahdollisten formatiivisten ja summatiivisten kokeiden avulla ja esimerkiksi arvioiden opiskelijan kokeellista työskentelyä itsearvion ja vertaisarvion avulla.

Tarkemmat moduulin aikana arvioitavat opinnäytteet ja arvioinnin toteuttamistavat kerrotaan opiskelijoille opintojakson alussa ja mahdollisuuksien mukaan pyritään antamaan opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa opinnäytteiden toteuttamis- tai arviointitapoihin ja aikatauluihin.

KE4 Kemiallinen reaktio (2 op)

Moduulissa tarkastellaan erilaisia kemiallisia reaktioita ja niiden merkitystä elinympäristössä. Reaktioiden tarkastelussa edetään havainnoista reaktiotuotteiden päättelyyn ja reaktioyhtälön kirjoittamiseen. Reaktioyhtälöä käytetään myös reaktion kvantitatiivisessa tarkastelussa. Moduulin sisällöt mahdollistavat ryhmissä työskentelyn ja kokeellisen työtavan, joissa painottuvat monitieteisen ja luovan osaamisen sekä vuorovaikutusosaamisen laaja-alaiset tavoitteet.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • saa kokonaiskuvan kemiallisten reaktioiden moninaisuudesta ja merkityksestä elinympäristössämme
  • osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä sekä nykyteknologian sovelluksissa
  • osaa tutkia kemiallisia reaktioita kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen
  • ymmärtää aineen häviämättömyyden merkityksen kemiassa.

Keskeiset sisällöt

Keskeiset sisällöt
  • reaktioiden tutkiminen kokeellisesti sekä tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen
  • kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen, reaktiotuotteiden kaavat ja nimet
  • saanto ja rajoittava tekijä kemiallisessa reaktiossa
  • ideaalikaasun tilanyhtälö ja ainemäärä
  • saostumis- ja hajoamisreaktio, palamisreaktio
  • protolyysi, neutraloituminen ja titraus analyysimenetelmänä
  • additio, eliminaatio, substituutio, kondensaatio ja hydrolyysi hiiliyhdisteissä sekä yleisimpien biomolekyylien muodostuminen
  • polymeroitumisreaktiot, polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari
Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: saannon merkitys vihreän kemian kannalta, palamistuotteet ja ilmanlaatu, biomolekyylit ravinnossa, polymeerimateriaalit vaatteissa ja arjen käyttöesineissä sekä biotuotetekniikka ja modernit materiaalit.

Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: reaktion saannon määrittäminen, kaasua muodostavan reaktion havainnointi ja osoitusreaktiot, esterisynteesi ja -hydrolyysi, biomateriaalin valmistaminen sekä muovien ominaisuuksien tutkiminen.


Paikalliset kirjaukset

Tavoitteena on, että viikottaiset laboratoriotyöt täydentävät ja jäsentävät teoriaa.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet

Moduulissa KE4 painotetaan laaja-alaisista osa-alueista vuorovaikutusosaamista sekä monitieteistä ja luovaa osaamista. Vuorovaikutusosaamisessa opiskelija osaa tutkia pareittain ja pienryhmissä kemiallisia reaktioita kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen vahvistaen näin samalla vuorovaikutustaitojaan. Lisäksi tuotosten esittäminen koko ryhmälle tukee ajattelutaitojen sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

Monitieteisessä ja luovassa osaamisessa opiskelija osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä sekä nykyteknologian sovelluksissa. Monitieteistä osaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi tekemällä yritysvierailuita tai hyödyntämällä asiantuntijavierailuita (myös virtuaalisesti). Vaihtoehtoisesti voidaan tutustua virtuaalisesti jonkin kemiaa hyödyntävän, monitieteellisen yrityksen tai yhteisön toimintaan. Luova osaaminen näkyy myös kemiallisen reaktioyhtälön kirjoittamisessa ja lukutaidossa.

Arviointi

Moduulin KE4 arviointi on monipuoliseen näyttöön perustuvaa summatiivista arviointia (esim. kotikoe, loppukoe, testit) sekä opintojakson aikaista formatiivista arviointia, esimerkiksi suullista ja kirjallista opintoja edistävää palautetta, itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat moduulin tavoitteiden mukaiset tiedot, taidot ja työskentely opintojakson aikana. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota kemian peruskäsitteiden osaamiseen, kokeellisten työskentelytaitojen hallintaan ja työmenetelmien valintaan, kemiallisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoihin, päätelmien perustelemiseen ja analysoimiseen, tuntiaktiivisuuteen sekä ohjelmistojen valintaan ja käyttöön.

Vuorovaikutusosaamista voidaan arvioida osana formatiivista tai summatiivista arviointia. Raportit yritysvierailuista tai asiantuntijavierailuista tai tutustumisesta jonkin kemiaa hyödyntävän, monitieteellisen yrityksen tai yhteisön toimintaan liittyen antavat mahdollisuuden arvioida monitieteistä ja luovaa osaamista. Monitieteistä ja luovaa osaamista voidaan arvioida myös osana formatiivista tai summatiivista arviointia.

Tarkemmat moduulin aikana arvioitavat opinnäytteet ja arvioinnin toteuttamistavat kerrotaan opiskelijoille opintojakson alussa ja mahdollisuuksien mukaan pyritään antamaan opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa opinnäytteiden toteuttamis- tai arviointitapoihin ja aikatauluihin.

KE5 Kemiallinen energia ja kiertotalous (2 op)

Moduulissa käsitellään kemiallista energiaa ja energian varastointi- ja hyödyntämistapoja. Siinä perehdytään luonnontieteellisen tutkimuksen suunnitteluun sekä tarkastellaan hapettumis- ja pelkistymisreaktioita ja niiden sovelluksia. Eettisyyden ja ympäristöosaamisen laaja-alaisten tavoitteiden lisäksi moduulissa korostuvat vuorovaikutusosaamisen tavoitteet.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • ymmärtää kemiallisen energian varastoinnin ja hyödyntämisen periaatteita ja osaa perustella mielipiteitään keskustelussa energiaratkaisuista
  • ymmärtää energian häviämättömyyden ja energianmuutokset kemiallisissa reaktioissa
  • tuntee merkittävien metallien ominaisuuksia sekä valmistus- ja jalostusprosesseja ympäristövaikutuksineen
  • osaa tutkia sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja kuvata niitä malleja käyttäen
  • tuntee yhteiskunnassa merkittävien metallien kierrätyksen ja kiertotalouden periaatteet sekä niihin liittyviä ratkaisuja.

Keskeiset sisällöt

Keskeiset sisällöt
  • reaktiossa sitoutuva tai vapautuva energia muodostumisentalpioiden, sidosenergioiden ja Hessin lain avulla
  • reaktiosarja- ja seoslaskujen periaatteet
  • hapetusluvut ja hapettumis-pelkistymisreaktiot
  • metallien ominaisuuksia ja käyttökohteita, valmistus- ja jalostusprosesseja sekä riittävyys ja kierrätettävyys
  • sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari, elektrolyysi ja kemiallisen energian varastointi
  • luonnontieteelliseen tutkimukseen tutustuminen tai tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu
Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: reaktiosarjat teollisuusprosesseissa, kaivannaisteollisuuden merkitys yhteiskunnassa, energian tuotanto, varastoiminen ja käyttö uusiutuvassa energiataloudessa sekä hybridienergia.

Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: liukenemis- tai reaktioentalpian määritys kalorimetrissä, hapetus-pelkistystitraus, sähkökemiallisen parin jännitteen mittaaminen, esineen pinnoittaminen elektrolyyttisesti, veden hajotus elektrolyysillä sekä polttokennon toiminnan tutkiminen.


Paikalliset kirjaukset

Tavoitteena on, että viikottaiset laboratoriotyöt täydentävät ja jäsentävät teoriaa.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet

Moduulissa KE5 painotetaan laaja-alaisista osa-alueista eettistä ja ympäristöosaamista sekä vuorovaikutusosaamista.

Moduulissa käsitellään kemiallisen energian varastointia ja hyödyntämistä sekä energian tuotantoa. Pohtimalla esimerkiksi kemian merkitystä kestävämpien ratkaisujen tuottajana teollisuusprosesseissa, kierrätyksessä ja uusiutuvan energian tuotannossa, voidaan tukea eettisyyden ja ympäristöosaamisen vahvistumista. Opinnoissa voidaan tarkastella eri energiaratkaisujen eettisyyttä ja ympäristövaikutuksia. Tutustumalla Suomen kaivos- ja metalliteollisuuteen, metallien valmistus- ja jalostusprosesseihin, metallien riittävyyteen sekä kierrätykseen, voidaan vahvistaa ympäristöosaamista. Myös tutustuminen katalyyttien käyttöön kemiallisissa reaktioissa, esimerkiksi auton katalysaattorissa, liittyy ympäristöosaamiseen.

Pareittain tai pienissä ryhmissä toteutetut kokeelliset tutkimukset esimerkiksi sähkökemiallisista pareista, elektrolyysistä tai reaktioentalpian määrityksestä, vahvistavat vuorovaikutusosaamista. Tutkimussuunnitelman tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu pienryhmissä vahvistaa vuorovaikutusosaamisen lisäksi luovaa osaamista. Muun muassa kemiaan liittyviä energiaratkaisuja tai metallien käytön ympäristövaikutuksia on mahdollista pohtia väittelyin, paneeli- tai opetuskeskusteluin, jotka luontevasti kehittävät vuorovaikutusosaamista, monitieteellisyyttä ja luovaa osaamista. Kemian kielen käyttäminen raporteissa, opetuskeskustelussa ja ryhmätyötilanteissa liittyy sekä monitieteellisyyteen, että vuorovaikutusosaamiseen.

Arviointi

Moduulin KE5 arviointi on monipuoliseen näyttöön perustuvaa summatiivista arviointia (esim. kotikoe, loppukoe, testit) sekä opintojakson aikaista formatiivista arviointia, esimerkiksi suullista ja kirjallista opintoja edistävää palautetta, itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat moduulin tavoitteiden mukaiset tiedot, taidot ja työskentely opintojakson aikana. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota kemian peruskäsitteiden osaamiseen, kokeellisten työskentelytaitojen hallintaan ja työmenetelmien valintaan, kemiallisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoihin, päätelmien perustelemiseen ja analysoimiseen, tuntiaktiivisuuteen sekä ohjelmistojen valintaan ja käyttöön.

Eettistä ja ympäristöosaamista voidaan arvioida esimerkiksi kirjallisella tuotoksella. Kirjallisen tuotoksen aiheita voidaan valita esimerkiksi energian tuotannosta, energian tuotannon ongelmista tai metallien tuotannosta sekä sen ympäristövaikutuksista. Vuorovaikutusosaamista voidaan arvioida esimerkiksi osallistumisella pari-, ryhmä- ja opetuskeskusteluihin. Tässä voidaan hyödyntää myös itse- ja vertaisarviointia.

Tarkemmat moduulin aikana arvioitavat opinnäytteet ja arvioinnin toteuttamistavat kerrotaan opiskelijoille opintojakson alussa ja mahdollisuuksien mukaan pyritään antamaan opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa opinnäytteiden toteuttamis- tai arviointitapoihin ja aikatauluihin.

KE6 Kemiallinen tasapaino (2 op)

Moduulissa otetaan käyttöön kemiallisen tasapainon käsite ja tarkastellaan sitä kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Tieto- ja viestintätekniikan avulla esitetään tutkimustuloksia graafisesti ja tulkitaan tuloksia. Moduulissa painottuvat hyvinvointiosaamisen sekä eettisen ja ympäristöosaamisen laaja-alaiset tavoitteet.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • tunnistaa kemian merkityksen terveyteen ja ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisemisessa
  • osaa tutkia kokeellisesti reaktionopeuteen ja kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä
  • osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainon kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä
  • osaa esittää tutkimustuloksia graafisesti ja arvioida tutkimustuloksia ja -prosessia
  • tutustuu teollisuuden prosesseissa ja luonnossa tapahtuviin tasapainoreaktioihin ja niiden merkitykseen.

Keskeiset sisällöt

Keskeiset sisällöt
  • kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
  • homogeenisen tasapainon kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen käsittely konsentraatioilla, tasapainotilaan vaikuttaminen
  • hapot ja emäkset ja niihin liittyvät käsitteet sekä palamistuotteiden reaktiot vedessä
  • happo-emästasapainon laskennallinen käsittely
  • puskuriliuosten toimintaperiaate sekä elimistön ja luonnon puskurisysteemejä kvalitatiivisella tasolla
  • reaktionopeuteen ja tasapainoreaktioihin liittyvien ilmiöiden tutkiminen kokeellisesti sekä ilmiöiden mallintaminen ja analysointi graafisesti tietokonesovelluksella
  • tutustuminen kemian tarjoamiin mahdollisuuksiin jonkin terveyteen tai ympäristöön liittyvän ongelman ratkaisemisessa
Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: vesi ja vedenpuhdistus, happamoitumisen ja ilmastonmuutoksen ehkäisy, savukaasujen puhdistus sekä lääkkeen tai jonkin peruskemikaalin tuotantoprosessin tehokkuus ja ympäristövaikutusten arvioiminen.

Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: reaktionopeuden määrittäminen massan muutosta seuraamalla, vahvan ja heikon protolyytin titrauskäyrien laatiminen, tasapainotilaan kuten kompleksinmuodostukseen vaikuttaminen sekä puskuriliuoksen valmistaminen ja puskurointikyvyn tutkiminen.


Paikalliset kirjaukset

Tavoitteena on, että viikottaiset laboratoriotyöt täydentävät ja jäsentävät teoriaa.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet

Moduulissa KE6 painotetaan laaja-alaisista osa-alueista hyvinvointiosaamista, eettistä ja ympäristöosaamista sekä monitieteistä ja luovaa osaamista. Moduulissa voidaan tutustua hiilidioksidin pitoisuuteen vaikuttaviin tekijöihin ilmassa ja vedessä, pohtia happamoitumisen syitä ja seurauksia sekä happamoitumisen vähentämistä. Nämä kaikki liittyvät sekä hyvinvointi- että ympäristöosaamiseen.

Moduulissa vahvistetaan opiskelijan tvt-taitoja opettelemalla määrittämään graafisesti reaktionopeutta sekä piirtämään ja tulkitsemaan titrauskäyriä. Opintojaksolla voidaan tutustua esim. ammoniakkisynteesiin monitieteisenä prosessina (tasapaino, nopeus, lämpötila, paine, prosessiolosuhteet).

Arviointi

Moduulin KE6 arviointi on monipuoliseen näyttöön perustuvaa summatiivista arviointia (esim. kotikoe, loppukoe, testit) sekä opintojakson aikaista formatiivista arviointia, esimerkiksi suullista ja kirjallista opintoja edistävää palautetta, itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat moduulin tavoitteiden mukaiset tiedot, taidot ja työskentely opintojakson aikana. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota kemian peruskäsitteiden osaamiseen, kokeellisten työskentelytaitojen hallintaan ja työmenetelmien valintaan, kemiallisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoihin, päätelmien perustelemiseen ja analysoimiseen, tuntiaktiivisuuteen sekä ohjelmistojen valintaan ja käyttöön.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet voidaan arvioida osana formatiivista ja summatiivista arviointia esim. valitsemalla tehtävien teemat laaja-alaisten osa-alueiden aiheisiin (hyvinvointiosaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen) sopiviksi. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden arvioinnissa voidaan myös käyttää kokeellisia töitä, TVT-taitoja vaativia tehtäviä ja/tai ryhmä-/projektitöitä.

Tarkemmat moduulin aikana arvioitavat opinnäytteet ja arvioinnin toteuttamistavat kerrotaan opiskelijoille opintojakson alussa ja mahdollisuuksien mukaan pyritään antamaan opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa opinnäytteiden toteuttamis- tai arviointitapoihin ja aikatauluihin.

KE7 Kemian kertaus (2 op)

Moduuli on tarkoitettu opiskeltavaksi juuri ennen kemian YO-kirjoituksia (kevät).

Yleiset tavoitteet

Pyritään löytämään yhteyksiä kemian eri osa-alueiden välillä ja löytämään eri osa-alueiden teorioita yhdistäviä periaatteita. Moduuli kertaa, kokoaa ja täydentää lukion kemian osa-alueita. Käsitellään mahdollisesti ajankohtaista luonnontieteellistä tutkimusta. Tavoitteena on
  • saada hyvä pohja pääsykokeita, jatko-opintoja ja ylioppilaskirjoituksia varten
  • käydä läpi erityyppisiä tehtäviä ja tunnistamaan niissä kemiallisia ilmiöitä.
  •  jatkaa ja täydentää Marvinsketch-ohjelman käyttöä siten, että vastaaminen YO-tehtäviin on luontevaa.

Keskeiset sisällöt

Moduulissa käsitellään kokoavasti KE1 … KE6 moduulien asioita painottaen moduulien välisiä yhteyksiä. Haetaan myös yhteyksiä käytäntöön.
  • Sidokset: heikot ja vahvat
  • Reaktiot: reaktioyhtälö ja tasapainotus, hapetus-pelkistys, reaktiosarjat ja samanaikaiset reaktiot, kaasureaktiot, tasapainoreaktio, saostusreaktiot, jne.
  • Mallit ja teoriat: kvanttimekaaninen malli, VSPER, Hybridisaatio
  • Spektroskopia: MS, IR, NMR, Röntgenkristallografia

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet

Moduuli tähtää kemian YO-kirjoituksiin ja lukion kemian oppimäärän kokonaisuuden hallintaan. Tavoitteena on pyrkiä luomaan yhteyksiä eri asioiden välille sekä hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia sekä keskustelun että yhdessä pohdittujen tehtävien kautta. Näin vahvistuu vuorovaikutusosaaminen.

Arviointi

Moduulin KE7 arviointi on monipuoliseen näyttöön perustuvaa summatiivista arviointia (esim. preliminääri) sekä opintojakson aikaista formatiivista arviointia, esimerkiksi suullista ja kirjallista opintoja edistävää palautetta, itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat moduulin tavoitteiden mukaiset tiedot, taidot ja työskentely opintojakson aikana. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota kemian peruskäsitteiden osaamiseen, kokeellisten työskentelytaitojen hallintaan ja työmenetelmien valintaan, kemiallisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoihin, päätelmien perustelemiseen ja analysoimiseen, tuntiaktiivisuuteen sekä ohjelmistojen valintaan ja käyttöön.

Moduuli arvioidaan numeroarvioinnilla (4, ... ,10) tai suoritusmerkinnällä (S tai H). Arviointitapa sovitaan moduulin alkaessa opiskelijoiden kanssa.

Laaja-alainen vuorovaikutusosaaminen voidaan arvioida itsearvioinnin ja/tai vertaisarvioinnin myötä.

KE8 Kemian työt (1-2 op)

Yleiset tavoitteet

Kemian työt opintojakson tavoitteena on harjaantua laboratoriotyöskentelyssä (työturvallisuus ja työn suunnittelu), välineiden ja laitteistojen käyttämisessä (tekninen käsittely, antureiden kalibrointi sekä tietokoneohjelmat) sekä töiden raportoinnissa (raportoinnin merkitys ja sisältö). Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään käynti yliopistolle tai Gadolin-luokkaan mm. spektrimäärityksiä varten.

Kemian työt -opinnot kertaa ja täydentää opintojen KE1- KE6 aikaisia labratyöskentelyn perusteita sekä antaa valmiuksia kemian jatko-opintoja varten, etenkin käytännön laboratoriotyöskentelyn osalta. Tavoitteena on myös opetella alkeet kemikaaliturvallisuudesta ja siihen liittyvistä merkinnöistä.

Kemian työt -opintoihin voi tulla, kun opinnot KE1 - KE2 on suoritettu. Varsinaiset työt ovat opintojen KE1 - KE6 aihealueista. Opintojakso sijoittunee kahden tai kolmen jakson ajalle ja opinnoista voi suorittaa osan esim. osana integroitavia opintoja tai yhdessä fysiikan töiden kanssa.

Keskeiset sisällöt

  • työturvallisuus
  • laboratoriovälineet ja -laitteet
  • raportointi
  • kemikaaliturvallisuus

Arviointi

Opinnot arvioidaan suoritusmerkinnällä (S tai H).

KE9 Muut kemian opinnot

Kemian opintoihin on mahdollista lukea myös lukion ulkopuolella suoritettuja tavoitteellisia ja ohjattuja opintoja. Opintoja voivat tarjota muut oppilaitokset kuten korkeakoulut, kesäyliopistot, ammattikorkeakoulut, ammattiopistot, opistot tai erilaiset vapaan sivistystyön toimijat. Myös verkossa tai ulkomailla tehtyjä opintoja voidaan lukea aineen opinnoiksi. Näin opiskelija voi laajentaa opintovalikoimaansa.

Lukion oppimäärään kuuluviksi opinnoiksi voidaan lukea sellaisia opintoja, jotka vastaavat lukion opetussuunnitelman yleisiä tavoitteita ja sisältöjä. Opintojen tulee olla ohjattuja ja tavoitteellisia sekä riittävän laajoja.

Lukion opintosuoritukseksi hyväksymisestä tekee päätöksen rehtori yhdesä aineen opettajan kanssa.

Opintojen laajuus voi vaihdella. Opintoihin voidaan lukea myös useita eri opintoja tai usean eri järjestäjän opintoja.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • voi vahvistaa, laajentaa, syventää ja monipuolistaa osaamistaan

Arviointi

Opinnot arvioidaan suoritusmerkinnällä (S tai H).