Opintojakson tehtävät ja arviointi

Opintojakson kokonaisarvosanan muodostuminen

Opettajalla on mahdollisuus arviointikriteerien perusteella nostaa tai laskea kokonaisarvosanaa tai palauttaa opiskelijan itsearviointi ja/tai Prope takaisin uudelleen tarkistettavaksi/täydennettäväksi.

Arvioinnin kohde Arvioinnin tapa Osuus opintojakson
kokonaisarvosanasta
Ryhmätyöskentely (teematehtävä) kriteeriperustainen sanallinen ja numeerinen ryhmän itsearviointi 20 %
PRope (reflektio) kriteeriperustainen sanallinen ja numeerinen henkilökohtainen itsearviointi

kriteeriperustainen numeerinen opettaja-arviointi (sekä mahdollinen ohjaava palaute)
20 %


60 %
Oma vuorovaikutusosaaminen opintojakson aikana tapahtuva itsearviointi + PROpen sisältönä ei numeerista arviointia

Minä vuorovaikuttajana

  • Pohdi itseäsi vuorovaikuttajana lapsuudesta aikuisuuteen.
    • Muistele syystä tai toisesta mieleenpainuneita viestintä- ja vuorovaikutustilanteita (kirjallisia, suullisia, kasvokkaisia, virtuaalisia ym.) elämäsi varrelta: Työkokemuksia? Vertaissuhteita? Itse laatimiasi puhuttuja tai kirjoitettuja tekstejä, jotka ovat tehneet tavalla tai toisella vaikutuksen? Ystävän kommentteja? Julkisia esiintymisiä?
    • Millaisia ovat merkityksellisimmät kohtaamiset – mitkä asiat/tilanteet/tapahtumat/suhteet ovat muovanneet sinua vuorovaikuttajana?
  • Laadi mukaan otettava kartta, tie tai jokin muu kuvio ”urastasi” viestijänä ja vuorovaikuttajana. Tee työsi omalla tyylillä (esim. Word-tiedostona, PP- tai Prezi-esityksenä, videona, käsin piirrettynä & skannattuna). Tee esimerkiksi aikajana, ideakartta, puukaavio tms. Liitä mukaan mahdollisimman paljon esimerkkejä! Visuaalisen muodon lisäksi kirjaa ylös ajatuksiasi niin, että ymmärrät ja muistat ajattelusi vielä muutaman vuoden jälkeenkin. Ota työsi mukaan seuraavaan tapaamiseen (sähköisenä tai muuten).
  • Merkitse kuvioon tärkeiltä tai merkityksellisiltä tuntuneita viestintä-, vuorovaikutus-, esiintymis-, yms. -tilanteita ja -tapahtumia. Joudut tekemään valintoja, mutta valintoja tehdessäsi arvioi, mikä merkitys valikoituneilla kokemuksilla on ollut sinulle.
  • Pohdi vielä: Mitä kohtaamiset kertovat sinusta? Kuka olet ja minne kuulut?
  • Liitä Minä vuorovaikuttajana -tehtävä osaksi PROpeasi.

Arviointi
Onko tehtävänantoa noudatettu? → Hyväksytty / hylätty

PROpe

Osana opettajopintojasi rakennat itsellesi henkilökohtaista oppimisympäristöäsi (ks. PLE = personal learning environment), josta osa on kouluttajille (ja kenties tuleville työnantajillesikin) julkista luettavaa. Tuota julkista osaa kutsumme PROpeksi, sivustoksi, joilla pohditaan, työstetään ja kuvataan omaa opettajuutta ja asiantuntijuutta esimerkiksi tuleville työnantajille.

PROpe-sivustolla
  • pohditaan omaa kasvatusalan/opettajan asiantuntijuutta ja sen kehittymistä eri osa-alueilla työstämällä opettajuuden ydinosaamisalueita, oppimiskokonaisuuksien/ilmiöiden/oppiaineiden ydinkysymyksiä sekä havaintoja ja kokemuksia opettajan/kasvattajan työstä ja ohjaamisesta
  • esitellään näytteitä omalta open taipaleelta
Tarkemmat PROpen tekemiseen ja tekniseen toteuttamiseen liittyvät ohjeet: https://peda.net/id/8a1fa586886

KTKP050 Vuorovaikutus ja yhteistyö -opintojaksolla aloitetaan opettajan ydinosaamisalueista vuorovaikutusosaamisen ja moninaisuuteen liittyvän osaamisen  sekä eettisen osaamisen tutkiskelulla. Työstät näistä kahdesta ydinosaamisalueesta erilliset tekstit (esim. visuaalinen, kirjoitettu, podcast, video), joissa reflektoit omia lähtökohtiasi sekä opettajaksi kasvuasi suhteessa kyseisiin ydinosaamisalueisiin. Sisältöinä mitä ajattelet koulusta, oppimisesta ja opettamisesta, millainen olet, missä ja miten sinun on kehityttävä suhteessa osaamisalueisiin. Osaamisalueiden apukysymysten tarkoitus on toimia reflektiosi tukena, tarkoitus ei ole vastata niihin kaikkiin. Käytä reflektiosi tukena opintojakson luentoja ja kirjallisuutta (vähintään yhtä kirjallisuuslähdettä/osaamisalue). Teoreettisten lähteiden lisäksi voit hyödyntää esim. uutisia, kolumneja, ajankohtaiskeskusteluja kasvatuksesta ja koulutuksesta jne.

  1. Tee oma alasivu kurssille
  2. Tee tekstit esim. alisivuina, blogina, tekstinä, tai liitettävänä tiedostona
  3. Sivumäärää ei ole rajoitettu, mutta suosituksena on vähintään yksi A4-sivu per ydinosaamisalue (yli 10 sivua per ydinosaamisalue on jo turhan laaja) tai esim. max 5-10 minuutin video/podcast. Kysy omalta opettajaltasi, jos olet epävarma ohjeistuksesta tai esim. tekstin laajuudesta.
  4. Liitä käyttämäsi lähteet tekstin loppuun lähdeluettelon muodossa. Käytetyllä lähdeviittaustekniikalla (esim. APA7, Chicago) ei ole väliä kunhan pysyt siinä johdonmukaisesti.
  5. Jaa opettajallesi katseluoikeudet: Mene Peda.netiin tekemällesi Prope-sivulle ja valitse Käyttöoikeudet. Klikkaa Osallistujat-kohdan alta + Lisää käyttäjiä ja kirjoita kohtaan Etsi käyttäjiä heidän nimillään ryhmän vetäjän nimi ja valitse Hae. Valitse ohjaajan nimi avautuvasta valikosta ja Tallenna muutoksetNyt opesi pääsee katsomaan pohdintojasi.
  6. Palauta linkki PROpeesi opehuoneesi sivulta löytyvään palautuslaatikkoon. HUOM! Pelkistä katseluoikeuksien lisäämisestä ei tule opettajalle ilmoitusta, siksi on tärkeää että olet tehnyt palautuksen palautuslaatikkoon.

Palaa tarvittaessa vielä reflektiota ja itsearviointia käsittelevän suurryhmän dioihin.

Arviointi
PROpesta arvioidaan reflektion taso alla olevan kriteeristön mukaisesti. HUOM! Ylemmän tason osaaminen sisältää aina alempien tasojen kuvaukset. 

Reflektion itse- ja opettaja-arvioinnin kriteerit 
Kuvailu (1) 
Ymmärtäminen (2)  
Soveltaminen (3) 
Reflektio (4) 
Syvällinen reflektio (5) 
Opiskelija toistaa ja kuvailee tuotoksessaan eri lähteiden sisältöjä TAI opiskelija erittelee ja kuvailee omia kokemuksiaan ilman lähteitä.
Opiskelijan tuotoksesta välittyy pyrkimys ydinosaamisalueiden ymmärtämiseen, ja lähteiden ja oman ajattelun välille löydetään yhteyksiä.  

Sisällöt pyritään kytkemään toisiinsa tai laajempaan kokonaisuuteen. 

Opiskelija kytkee ja soveltaa tuotoksessaan lähteiden sisältöjä omiin kokemuksiinsa ja aiempiin tietoihinsa. Opiskelija pohtii omia käsityksiään opiskeltavista sisällöistä ja antaa niistä konkreettisia esimerkkejä. 
Opiskelija tarkastelee tuotoksessaan omia ennakkokäsityksiään opiskeltavista sisällöistä. Opiskelija vertailee kriittisesti erilaisia näkökulmia, etsii vaihtoehtoja ja tunnistaa kehittämisen kohteita.  
Opiskelija pohtii tuotoksessaan, mistä hänen ajattelutapansa ja toimintamallinsa ovat peräisin. Opiskelija reflektoi perustavanlaatuisia käsityksiään tai ajattelutapojaan ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. 

 

Ryhmätyöskentely

  • Ryhmätyöskentelyssä jokainen ryhmä syventyy yhteen teemaan: 1) kohtaaminen, 2) vuorovaikutus mediassa 3) dialogisuus, 4) tunteet, 5) vuorovaikutuksen eettisyys ja kulttuurinen moninaisuus
  • Ennen opehuonetapaamista kaikki katsovat teemaan liittyvän luennon. Luennon lisäksi teeman käsittelystä vastuussa oleva ryhmä tutustuu luentojen lisälukemisena olevaan kirjallisuuteen sekä vähintään yhteen vapaavalintaiseen (ajankohtaiseen) (media)lähteeseen.
  • Ryhmässänne pohtikaa omien kokemuksienne pohjalta miten teemaan kytkeytyvät vuorovaikutusteoriat näyttäytyvät juuri aineenopettajan linssin läpi. Pohtikaa myös, kuinka aiheeseenne liittyvää toimintaa voisi mielestänne kehittää koulussa. Kaikkea lähdemateriaalissa käsiteltyä ei tarvitse työstää, vaan nostakaa keskusteluun teitä mietityttäviä aiheita.
  • Työskentelynne pohjalta laatikaa omasta aiheestanne muita aineenopettajaopiskelijoita aktivoiva, toiminnallinen oppimistuokio (n. 20min), josta välittyy oma ajattelunne ja jonka avulla teema syventyy ja konkretisoituu ryhmäläisille.
  • HUOM! Ennen työskentelyn aloittamista tutustukaa myös työskentelyn arviointikriteereihin

Arviointi

 

välttävä 1

hyvä 3

erinomainen 5

Aiheeseen perehtyminen ja taustatiedon (kirjallisuus, luennot) soveltaminen ja oma ajattelu

Ryhmä on perehtynyt teemaan pinnallisesti. Ryhmällä on huomattavia puutteita aiheen rajaamisessa. Ryhmän ymmärrys teemasta ei lisäänny ryhmätyösentelyn tekemisen aikana eikä välity muille.

Ryhmä on perehtynyt teemaan hyvin sekä rajannut käsittelyn toimivalla tavalla. Valittuja käsitteitä käytetään hyvin. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee toiminnassa esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatieto (kirjallisuus ja luento) kytkeytyy teeman käsittelyyn (esim. perusteluina).

Ryhmä on perehtynyt teemaan syvällisesti ja/tai monipuolisesti ja rajannut käsittelyn erinomaisesti suhteessa teemaan. Valittuja käsitteitä käytetään asiantuntevasti teeman käsittelyssä. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee perusteltujen ja oivaltavien esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatiedosta (kirjallisuus ja luennot) on nostettu esille oivaltavia näkökulmia, joilla ryhmä perustelee toimintaa.

Pyrkimys oman ja toisten ajattelun ja osaamisen uudistamiseen ja syventämiseen

Ryhmätyöskentelyssä ei ole pyritty laajentamaan omaa ymmärrystä teemasta (prosessi). Ryhmän näkemys siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää jää hataraksi. Käsittelytapa ei aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.

Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan omaa ajattelua teemasta (prosessi). Ryhmässä on melko monipuolisesti ajatuksia siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää. Käsittelytapa aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.

Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan ja uudistamaan omaa ajattelua teemasta. Ryhmällä on oivaltavia ja perusteltuja ajatuksia siitä, kuinka aihe näyttäytyy ja kuinka sitä voisi kehittää koulussa. Nämä ajatukset välittyvät teeman käsittelyssä opehuoneessa. Käsittelytapa aktivoi oppijoita erinomaisesti syventämään ja uudistamaan ajatteluaan. 

Oppimistilanne

Sisältöjen valinta ja käsittelytapa ovat epätarkoituksenmukaisia tai ne motivoivat oppijaa heikosti. Oppimistilanne välittää vain tietoa eikä kannusta vuorovaikutuksen.

Sisältöjen valinta ja käsittelytapa tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa. Oppimistilantenne kannustaa osallistujia vuorovaikutukseen.

Sisältöjen valinta ja käsittelytapa tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa erinomaisesti. Oppimistilanne on avoin oppijan aktiivisuudelle ja kannustaa oppijoita kuuntelemaan toista ja ilmaisemaan itseään kulttuurinen moninaisuus huomioiden.