Kasteessa tullaan ortodoksisen kirkon jäseneksi. Kastetta edeltää nimen antaminen, jos sitä ei ole tehty 8. päivän iässä.

Kirkottaminen tapahtuu 40 päivänä syntymästä.

Kirkottaminen toimitetaan nykyään usein vasta kasteen jälkeen, jotta uusi kirkon jäsen pääsee ehtoolliselle pian kasteensa jälkeen.

Lapsi kastetaan pääsääntöisesti noin kahden kuukauden iässä.
Kastetta varten tarvitaan vähintään yksi kummi, joka on ortodoksi.

Kastettava lapsi tuodaan esim. pyyhkeeseen suojattuna papin luokse.
Nimenantorukouksen jälkeen ortodoksinen kummi lukee uskontunnustuksen lapsen puolesta.

Varsinainen kastetoimitus alkaa veden pyhittämisellä.
Lapsikaste tapahtuu kolmesti veteen upottamalla Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Kasteen jälkeen kastettu puetaan uuden elämän merkiksi puhtaan valkoiseen pukuun ja kaulaan laitetaan kaularisti.

Mirhavoitelun sakramentti

Voitelu siunatulla mirhaöljyllä tapahtuu heti kasteen jälkeen. Pappi voitelee mirhalla ristinmerkin kastetun otsaan, silmiin, sieraimiin, suuhun, molempiin korviin, rintaan, käsiin ja jalkoihin lausuen: "Pyhän Hengen lahjan sinetti". Tähän seurakunta vastaa: "Aamen".

Mirhavoitelun kautta Pyhä Henki tulee osaksi vastakastetun kristityn elämää.
Samalla kastettavasta tulee kirkon täysivaltainen jäsen.

Raamatun lukemisen edellä kastettu kummeineen kiertää kasteastian kolmesti sitoutumisen merkiksi.