Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat laatimaan tasa‐arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman myös perusopetusta antavissa oppilaitoksissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi kouluissa.

Tasa-arvo

Tasa‐arvo tarkoittaa sitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi, ilman että sukupuoli vaikuttaa kohteluun. Myös sukupuolen moninaisuus otetaan huomioon.

Tasa-arvosuunnitelmalla pyritään ennaltaehkäisemään sukupuolen tai sukupuolen moninaisuuden perusteella tapahtuvaa syrjintää ja tukea sukupuolten tasa‐arvon edistämistä koulumme arjessa. Valtakunnallisena tavoitteena on, että tulevaisuuden työelämässä oppilaat jakautuisivat eri tehtävätasoille ja eri ammatteihin nykyistä tasaisemmin kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan ilman että oppilaan sukupuoli vaikuttaisi tämän valintoihin.

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti myös muiden kuin sukupuoleen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden suhteen. Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, seksuaalinen suuntautuminen, terveydentila, sosiaalinen asema, perheen tai suvun varakkuus tai vammaisuus. Suomen yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa‐arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla.

Tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeä osa myös viihtyisän ja motivoivan oppimisympäristön luomista. Kun kaikkien osaamista ja työtä arvostetaan oikeudenmukaisesti, oppilaiden hyvinvointi ja kouluviihtyvyys lisääntyvät. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien noudattaminen on kaikkien henkilökunnan jäsenten velvollisuus (koulujen johto, opetushenkilökunta, oppilashuolto ja muu henkilökunta). Suunnitelmien ja tavoitteiden tulee olla luonteva osa koulujen arkea.

Syrjintä

Syrjinnän ennaltaehkäisyssä on huomioitava, että syrjivät asenteet ovat usein tiedostamattomia ja rakenteet saattavat olla vaikeasti havaittavissa. Jatkuva asiallisen tiedon jakaminen, vanhojen kaavojen kyseenalaistaminen sekä näkemyksiä avartava keskustelu toimivat syrjinnän ennaltaehkäisynä.

Syrjinnän ilmenemismuotoja:

• Välitöntä syrjintää on yksilön tai ryhmän kohteleminen eri tavoin kuin muiden ilman hyväksyttävää perustetta.
• Välillistä eli epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton käytäntö, tieto tai toimintatapa, joka asettaa toisen tai toiset muita heikompaan asemaan.
• Piilosyrjintää ovat vähättely, poissulkeminen, tuen puute ja sivuuttaminen.
• Rakenteellista syrjintää on ajattelu, ettei syrjiviä käytäntöjä voi muuttaa.
• Moniperusteisessa syrjinnässä yksilöä tai ryhmää syrjitään monella eri perusteella.
• Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat syrjintää.
• Ohje tai käsky syrjiä on syrjintää.
• Vastatoimet ovat syrjintää: jokaisella on oikeus vedota syrjinnän vastaiseen säädäntöön ilman, että siitä on hänelle haittaa.

Häirintä

Häirintä luo kiusallisen, leimaavan, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Se loukkaa yksityisyyttä tai koskemattomuutta. Vaikka kiusaaminen ja häirintä ovat usein ryhmäilmiöitä ja niistä tiedetään laajasti, niistä vaietaan. Vaikeneminen voi osoittaa hyväksymistä, välinpitämättömyyttä ja alistumista.

Koulujen toiminnan tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi keskeisiä kehittämisalueita ovat

• henkilökunnan informointi ja koulutus
• tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tunnustaminen ja seuraaminen
• oppimateriaalien ja oppituntien tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus
• esteettömyys: tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteutumista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan huolimatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
• erilaiset perhemuodot ja parisuhteet
• yhteiskunnan etniset ja muut vähemmistöt kohdataan kunnioittavasti, eikä esim. eksoottisena tai säälin kohteena
• sukupuolistereotypioiden huomioiminen
• syrjinnän ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja syrjintään puuttuminen
• toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteutuminen
• oppilaiden osallisuus koulujen toimintaan pidettävä jatkossakin arvostettuna ja tärkeänä (esim. oppilaskunta)
• huoltajien osallisuus koulujen toimintaan pidettävä jatkossakin arvostettuna ja tärkeänä (esim. vanhempainillat, Wilma-infot, luokkien vastuuvanhemmat)

Konkreettisia toimia Lohikosken koulussa lukuvuonna 2019 - 2020

Puhutaan enemmän tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja arvioidaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Edistävätkö tavat, käytännöt ja aineistot yhdenvertaisuutta vai estävätkö ne sitä?

Lohikosken koulussa kiinnitetään erityisesti huomiota seksuaaliseen häirintään ja kaikenlaiseen läpänheittoon, jolla helposti verhoillaan häirintää ja/tai ei ajatella asiaa sen enempää loukkaavana ja otaksutaan, että vastaanottaja reagoi siihen hymyillen kuin hyvänä vitsinä. Vastuu siirretään täten vastaanottajalle “Sehän oli vain vitsi”, “Etkö tajua huumoria” jne.

6-luokkalaisten kanssa käydään läpi, mitä seksuaalinen häirintä on ja millaista käytöstä toisilta ei tarvitse sietää. Häirintään puutumiseksi on laadittu toimintamalli.

Opetuksessa käytettävät työvälineet, työaineet ja oppimateriaalit ovat kaikkien saatavilla. Oppilaat eivät saa joutua epätasa‐arvoiseen asemaan esimerkiksi sen vuoksi, että osalla oppilaista on käytettävissä omia digitaalisia laitteita ja toisilla taas ei.

Selkiytetään toimintamallia, mitä tehdä, jos tulee kohdelluksi tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden vastaisesti.