Termit aakkosittain

alkusynty, abiogenesis

1) Elämän syntyminen kemiallisen evoluution seurauksena elottomista aineista elämän alkuaikana. 2) Elämän syntyminen elottomista aineista. Yksittäisten eliöiden syntyminen elottomista aineista on osoitettu vääräksi mm. Louis Pasteurin toimesta.

Takaisin lukuun 9

alleeli, allele

Geenin vaihtoehtoinen muoto, joka on syntynyt geenimutaation seurauksena. Yhdestä geenistä voi olla useita alleeleja. Alleelit voivat saada aikaan uusia ominaisuuksia populaation yksilöihin.

Takaisin lukuun 6

arkit eli arkeonit, Archaea

Esitumaisia yksisoluisia eliöitä, jotka muistuttavat bakteereja. Niillä on kuitenkin myös joitakin aitotumallisten piirteitä. Monet arkit ovat sopeutuneet ääriolosuhtesiin, kuten kuumaan tai suolaiseen ympäristöön.

Takaisin lukuun 13

bakteerit, Bacteria

Esitumaisia yksisoluisia eliöitä, joilla ei ole tumakoteloa. Niiltä puuttuu tuma ja useimmat soluelimet. Useimpia bakteerisoluja ympäröi peptidoglykaanista muodostunut soluseinä.

Takaisin lukuun 13

domeeni eli superkunta, domain

Eliöt voidaan luokitella kolmeen domeeniin: bakteereihin, arkkeihin ja aitotumaisiin. Bakteerit ja arkit ovat esitumaisia. Aitotumaisiin kuuluvat esimerkiksi protistit eli alkueliöt, kasvit, sienit ja eläimet.

Takaisin lukuun 13

ekosysteemi, ecosystem

Tietyn yhtenäisen alueen eliöyhteisö ja sen kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi metsä, suo tai järvi.

Takaisin lukuun 2

epifyytti, epiphyte

Kasvin päällä kasvava kasvi tai jäkälä, joka ei hyödynnä tai vahingoita muuten isäntäänsä. Esimerkiksi paisukarvejäkälä kuusen oksalla.

Takaisin lukuun 14

evoluutio, evolution

Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.

Takaisin lukuun 2

fotosynteesi, photosynthesis

Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.

Takaisin lukuun 2

geneettinen rekombinaatio, genetic recombination

Suvullisen lisääntymisen seurauksena syntyy yksilöitä, joilla on sellaisia ominaisuusyhdistelmiä, joita niiden vanhemmilla ei ole. Geneettinen rekombinaatio aiheutuu a) vastinkromosomien satunnaisesta asettumisesta jakotasoon meioosissa b) tekijäinvaihdunnasta c) sukusolujen kohtaamisesta.

Takaisin lukuun 6

Golgin laite, Golgi apparatus

Kalvopusseista koostunut soluelin. Solusta ulos eritettävät ja kuljetettavat proteiinit muokataan ja lajitellaan Golgin laitteessa. Proteiineihin voidaan lisätä hiilihydraattiosia. Kasveilla Golgin laitetta voidaan kutsua diktyosomiksi.

Takaisin lukuun 3

hiilihydraatti, carbohydrate

Orgaanisia molekyylejä, jotka sisältävät hiiltä, happea ja vetyä (usein kaavan Cn·(H2O)n mukaisesti). Useimmat sokereita tai niistä muodostuneita polysakkarideja. Tärkeitä energiavarastoja ja rakennusaineita. Esimerkiksi glukoosi, tärkkelys ja selluloosa.

Takaisin lukuun 2

in vitro

Tutkimusta, joka tehdään koeputkessa, toisin sanoen elävien eliöiden ulkopuolella. In vitro -tutkimuksessa voidaan kuitenkin käyttää eliöiden osia, esimerkiksi soluja tai niiden osia.

Takaisin lukuun 4

isolaatio, isolation

Populaation joutuminen erilleen muista saman lajin populaatioista jonkin esteen vuoksi. Isolaatio voi olla tärkeä lajiutumista edistävä tekijä.

Takaisin lukuun 8

kelpoisuus eli fitness, fitness

Yksilön kyky säilyä elossa ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä verrattuna populaation muihin yksilöihin. Jos kelpoisuuden erot johtuvat perimäeroista, tämä voi johtaa valintaan ja muutoksiin populaation geenien lukusuhteissa.

Takaisin lukuun 6

kemosynteesi, chemosynthesis

Yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Osa bakteereista kykenee kemosynteesiin.

Takaisin lukuun 2

koppisiemeniset, angiosperms

Siemenkasvien monilajisin ryhmä, johon kuuluvat yksi- ja kaksisirkkaiset kasvit. Siemenaiheet ovat kukan emin sikiäimen sisällä, ”kopissa”. Hedelmöityksen jälkeen siemenaiheesta syntyy siemen, ja sen ympärille kehittyy emistä hedelmä.

Takaisin lukuun 14

kunta, kingdom

Eliöt voidaan luokitella kuuteen kuntaan: bakteereihin, arkkeihin, protisteihin eli alkueliöihin, kasveihin, sieniin ja eläimiin.

Takaisin lukuun 13

kylmänhorros, cold dormancy

Vaihtolämpöisten eläinten talvenviettotapa, jossa elintoiminnat hidastuvat voimakkaasti. Eläimen ruumiinlämpö vaihtelee ulkoisen lämpötilan mukaan. Esimerkiksi sammakkoeläimet, matelijat ja hyönteiset.

Takaisin lukuun 15

käyminen, fermentation

Käymisessä solu tuottaa usein hapettomissa oloissa energiaa orgaanisista yhdisteistä. Käymisen muotoja ovat mm. maitohappokäyminen, etanolikäyminen ja voihappokäyminen.

Takaisin lukuun 3

laji, species

Eliöiden luokittelun perusyksikkö. Lajilla on kaksiosainen tieteellinen nimi, jossa ensimmäinen osa tarkoittaa sukua ja jälkimmäinen osa lajia. Saman lajin yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä (biologinen lajimääritelmä).

Takaisin lukuun 8

lipidit eli rasva-aineet, lipids

Joukko veteen liukenemattomia aineita. Niihin kuuluvat esimerkiksi rasvat, kalvolipidit ja steroidit. Lipidit koostuvat pääasiassa hiilestä, vedystä ja hapesta. Joissakin lipideissä on myös fosforia, typpeä ja rikkiä.

Takaisin lukuun 3

lysosomi, lysosome

Pienikokoisia kalvorakkuloita, jotka ovat sisältä happamia. Lysosomissa hajotetaan vierasaineita ja omia vahingoittuneita soluelimiä ja proteiineja. Syöjäsolut tuhoavat bakteerit lysosomeissa.

Takaisin lukuun 3

maailmankaudet, geological eras

Maapallon geologinen ikä (4,6 miljardia vuotta) jaetaan ikäjärjestyksen perusteella neljäksi maailmankaudeksi: elämän esiaika, elämän vanha aika, elämän keskiaika ja elämän uusi aika.

Takaisin lukuun 9

mitokondrio, mitochondrion

Soluelin, jossa tapahtuu energia-aineenvaihduntaa. Mitokondriota ympäröi kaksinkertainen, poimuttunut kalvo. Mitokondrioiden ajatellaan periytyvän bakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.

Takaisin lukuun 3

mitoosi, mitosis

Solusyklin vaihe, jonka aikana tapahtuu varsinainen solunjakautuminen. Ensimmäisenä mitoosissa tapahtuu tumanjako ja tämän jälkeen soluliman jakautuminen. Mitoosi voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: esivaihe, esikeskivaihe, keskivaihe, jälkivaihe ja loppuvaihe.

Takaisin lukuun 5

nykyihminen, modern human, Homo sapiens

Nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten. Nykyisin ihmisen kehityslinjassa on jäljellä vain yksi ihmislaji (Homo sapiens). Ihmisen evoluutio voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: etelänapinat, esi-ihmiset ja nykyihminen.

Takaisin lukuun 11

perustajanvaikutus, founder effect

Ilmiö, jossa muutamasta kantapopulaation yksilöstä syntyy uusi populaatio uudelle alueelle. Tämän perustajapopulaation yksilöiden geenikoostumus voi olla sattuman takia kantapopulaatioon verrattuna erilainen.

Takaisin lukuun 7

proteiini eli valkuaisaine, protein

Proteiinit eli valkuaisaineet ovat aminohaposta koostuvia makromolekyylejä. Aminohapot liittyvät proteiinissa toisiinsa peptidisidoksilla. Proteiinit toimivat soluissa entsyymeinä, kuljettajina, varasto- tai rakennetehtävässä.

Takaisin lukuun 2

pullonkaulailmiö, bottleneck effect

Populaation koko voi pienentyä äkillisesti luonnonkatastrofin tai taudin seurauksena. Sattuma vaikuttaa siihen mitkä populaation yksilöt alleeleineen jäävät henkiin. Selviytyneiden yksilöiden varassa populaatio jatkaa kasvuaan muodostaen uuden, geneettisesti erilaisen, populaation alun.

Takaisin lukuun 7

ristiriesa eli trade-off, trade-off

Tilanne, jossa jonkin ominaisuuden saavuttamiseksi joudutaan luopumaan toisesta ominaisuudesta. Esimerkiksi kontiaisen jalka on sopeuma, joka on helpottanut kaivautumista maan alle. Toisaalta jalan rakenne ei sovellu nopeaan liikkumiseen maan päällä.

Takaisin lukuun 7

soluelin, organelle

Solulimassa sijaitseva, tiettyyn tehtävään erikoistunut solun osa. Soluelimet voivat olla kalvon ympäröimiä (kuten mitokondrio ja viherhiukkanen) tai pienempiä, solukalvoa sisältämättömiä rakenteita (kuten ribosomi ja proteasomi).

Takaisin lukuun 3

solulimakalvosto, endoplamic reticulum, ER

Solulimassa sijaitseva kalvorakkuloista ja –pusseista koostuva rakenne. Jaetaan ribosomeja sisältävään karkeaan solulimakalvostoon ja sileään solulimakalvostoon. Karkealla solulimakalvostolla tuotetaan eritettävät ja kuljetettavat proteiinit. Sileällä solulimakalvostolla muokataan mm. vierasaineita ja lipidejä.

Takaisin lukuun 3

soluseinä, cell wall

Kasvi-, sieni- ja useimpia bakteerisoluja ympäröivä rakenne, joka tukee ja suojaa solua. Kasvisolussa soluseinän muodostaa selluloosa, sienisolussa kitiini ja useimmissa bakteerisoluissa peptidoglykaani eli mureiini.

Takaisin lukuun 3

tuma, nucleus

Aitotumaisten rakenne, joka sisältää solun perimän. Tuman erottaa solulimasta tumakalvo, jossa on tumahuokosia. Tuman sisällä on tumalima. Kromosomien lisäksi tumasta löytyy mm. tumajyvänen.

Takaisin lukuun 3

vakuoli, vacuole

Nesteen täyttämä kalvorakkula. Runsaasti kasvisoluissa, jossa ne voivat näyttää jopa lähes koko solun. Vakuoli varastoi suoloja ja se sisältää jotakin entsyymejä. Vakuolin kalvoa kutsutaan tonoplastiksi.

Takaisin lukuun 3

valelma eli valos, cast

Fossiilityyppi, joka syntyy kun eliön hajottua sen maahan muodostama tila täyttyy mineraaleilla. Valos muodostuu myös kun kovettuva savi tai liete on täyttänyt kuorellisen eliön sisäosat korvaten pehmeät kudokset.

Takaisin lukuun 12

viherhiukkanen, chloroplast

Kasvien soluelin, jossa tapahtuu yhteyttäminen. Sitä reunustaa kaksinkertainen kalvo. Viherhiukkasen sisällä on strooma ja kalvopusseja eli tylakoideja, joiden pinnalla sijaitsevat fotosynteesissä tarvittavat pigmentit ja reaktiokeskukset. Viherhiukkasten ajatellaan periytyvän syanobakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.

Takaisin lukuun 3

virus, virus

Perintöainesta (DNA tai RNA) sisältävä partikkeli, joka pystyy toimimaan ja lisääntymään vain elävissä soluissa. Virukset ovat kooltaan erittäin pieniä.

Takaisin lukuun 13

yksikotinen, monoecious

Kasvia, jossa saman yksilön kukissa on sekä hede- että emilehtiä, sanotaan yksikotiseksi. Yksikotisten kasvien kukat voivat olla joko yksi- tai kaksineuvoisia. Kasvien lisäksi muitakin eliöitä voidaan sanoa yksikotisiksi, jos yksilö tuottaa sekä naaras- että koirassukusoluja.

Takaisin lukuun 14