POMM1002

Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen on puhuttanut meidän maisteriryhmässämme paljon. Etenkin Juha Parkkisen luennot dialogipedagogiikasta saivat varmasti ryhmämme pohtimaan tarkemmin dialogin merkitystä nykyisessä opetuksessa. POMM1002-opintojaksolla myös koulu poliittisena instituutiona kävi selväksi. Olisi naiivia väittää, etteikö näin olisi. Tätä kysymystä taas palloteltiin myös historian ja yhteiskuntaopin POM:eilla. Sytyn itse myös todella nopeasti sille, jos opettajalla on palava halu tuoda jotain asiaa esille ja hän painottaa sen merkitystä. Riitta Tallavaaralle tämä on selkeästi demokratia ja sen nykyhetken tila. Tämä on ehdottomasti yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen osaamisen aluetta ja on totta, että demokratiaa ei tule ottaa itsestäänselvyytenä. Demokratian toteutumisen eteen on tehtävä töitä jatkuvasti, kuten Riitta demoillaan kuvasi. On kuitenkin myös hyvä pitää mielessä, että opettaja ei saa omalla toiminnallaan toteuttaa indoktrinaatiota. Indoktrinaatiolla viitataan oppien ja käsitysten iskoistamiseen, joita ei saa kyseenalaistaa. Indoktrinaatioon liittyy myös vahvasti autoritaarisuus sekä manipulaatio (Tieteen termipankki). Tästä olen aikaisemminkin PROpessa kirjoittanut, en tahdo enkä suvaitse omassa tai muiden opetuksessa lainkaan indoktrinaation merkkejä.

Polarisaatio on varmasti jokaiselle tuttu käsite. Tällä tarkoitetaan kahtiajakoa, jossa nähdään vain mustaa tai valkoista, ei mitään niiden väliltä. Polarisaatiolle on ehdotonta ”me” ja ”nuo” -ajattelu. Tästä ilmiöstä puhutaan jatkuvasti, mutta onko polarisaatio oikeasti arkipäivissämme läsnä niin vahvasti, kuin lehdistö tai yleinen ”ilmapiiri” antaa olettaa. Voiko olla mahdollista, että tällainen mielikuva yritetään luomalla luoda? Noh, ainakin tutkimustietoa asiasta on olemassa. Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Ali Salloumilla on tästä myös hyvä blogipostaus. Blogista käy ilmi, että polarisaation määrä totta tosiaan on noussut (Salloum 2023). Ainakin, kun sosiaalista mediaa on tutkittu. Mediallehan tämä on bensaa ja keskusteluina tylsyyden vastakohta. Siitä voi siis todella helposti tulla itseään toteuttavaa.

Jatkona edelliselle, haastatellessani OKLS1109 – arviointi opettajan työssä -kurssille nimeltämainitsematonta aineenopettajaa, hyppäsi keskustelun aiheeksi itseänikin mietityttänyt asia. Käydäänkö nykyään enää dialogia? Tuntuu, että todella monessa yhteisöjen välisissä vuorovaikutustilanteissa dialogin kohdalla on väittelyä. Ikään kuin keskustelussa tulisi selvittää, kuka on voittaja. Kuka servaa toisen mahdollisimman hyvin?

Tiktokin ja X:n kaltaiset algoritmit ja niiden synnyttämät kuplat eivät ainakaan tähän asiaan tuo helpotusta. Nuorethan näissä palveluissa vielä päivästään suuren osan viettävät. Teknojätit ovat asia erikseen ja niiden vaikutuksesta koko maailmaan voisi keskustella joskus laajemminkin. Todella surullista on taas mielestäni huomata, että jopa verorahoilla pyörivä Yle teettää kyselyitä aiheesta: ”Tämän puolueen kannattajan kanssa tahtoisin seurustella vähiten”.

Ali Salloum blogissaan kirjoittaa myös mahdollisista ratkaisuista. On todella mahdollista olla yksilönä depolarisoiva. Tarvitaan ”tylsiä” poliitikkoja, jotka eivät jaa kansaa. Opettajana minulla on myös suuret mahdollisuudet vaikuttaa. Uusien aiheiden kohdalla polarisaatiota voidaan estää esittelemällä ihmisille puolueetonta ja puoluepoliittisesti sitoutumattomia faktoja. Koulumaailmassa voidaan myös panostaa medialukutaidon kehittymiseen ja puhua käsitteestä ”polarisaatio” jo tieteen termein. Kuten Salloum mainitsee, tärkein depolarisoiva toimi on reflektoida omaa asemaa polarisoivassa ympäristössä. Olenkin ottanut nyt varaslähdön.

Lähteet:

Juha Parkkinen. Katsomusaineiden pedagogiikka. Syksy 2023. Indoktrinaatio ja opetus.

Tieteen termipankki. Indoktrinaatio. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:indoktrinaatio. Tarkistettu: 24.1.2024

Yle. Samassa suhteessa, mutta eri puolilla. https://yle.fi/a/74-20048413. Luettu: 10.11.2023

Riitta Tallavaara. POMM1013 - Historian ja yhteiskuntaopin pedagogiikka. Syksy 2023 demot.

Ali Salloum. Blogi: Suomi polarisoituu voimakkaasti. https://www.decatutkimus.fi/uutiset/suomi-polarisoituu-voimakkaasti. Luettu